Ymmärtäähän sen, että lääkärillä, lakimiehellä tai vastaavalla pitää olla tietyt standardivalmiudet, mutta miksi esim. johonkin koulunkäyntiavustajan hommaan "pätevöityy" vuoden koulussa, jonka jälkeen on muka "pätevämpi" kuin esim. korkeakoulutettu, erityislapsista ja -nuorista kokemusta omaava henkilö, jolla lisäksi on muu sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinto? Menee ihan naurettavaksi tämä muodollisen pätevyyden kanssa pelleily. Tällä logiikalla joku, joka on käynyt vaikka ko. koulutuksen suoraan lukion jälkeen "kun ei tiedä oikein mitä tekisi" -meiningillä on muka pätevämpi, kuin joku, jolla on soveltuva laajempi koulutus ja työkokemusta. Mitä mieltä?
Miksi kaikkeen pitää olla täsmäkoulutus?
Jumaleissön
7443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Koulunkäyntiavustaja on kato aika pienipalkkainen, sieltä ihan matalimmasta päästä on palkat ja niihin ei palkatakaan korkeakoulutettuja yleensä, kun kohderyhmä voi olla esim. pitkäaikaistyöttömät, jolla saadaan heidät mukaan työelämään.
Olisit siis ollut liian pätevä.
tätä termiä liian pätevä...Luulisi, että jokaiseen työhön halutaan mahdollisimman hyvä työntekijä. En tarkoita, että koulutus tekisi juuri minusta sen hyvän työntekijän, mutta kyllä koulutuksen hankkiminen kertoo sentään jonkinlaisesta yrityshalusta. Lisäksi minulla on työkokemusta, mutta sehän ei paina mitään, kun ei ole käynyt tasan sitä yhtä tiettyä vuoden kestävää koulutusta.
Niin, katsos, näitä koulunavustajan pestejä voisi pitää sellaisina sosiaalisin perustein jaettavina työpaikkoina.
Itse olen yhden aikuistuvan eityislapsen, lievästi autistinen sekä lievä dysfasia fyysinen pitkäaikaisairaus, ja yhden "taviksen" äiti. Paras hoitajamme ikinä meillä on ollut 16-vuotias tyttö. Luonne on paljon tärkeämpi kuin koulutus. En olisi oman poikani kouluavustajaakaan ikinä vaihtanut kehenkään korkeakoulutettuun, parempi ei olisi voinut olla. Hänestä tykkäsivät lapset ja vanhemmat.
Olen sitä mieltä, että hyvä tyyppi ilman mitään koulutusta on parempi kuin muodollisesti pätevä. Se erityislapsen avustaminen kun on sitä arjen avustamista. Tiedätkö, minullakaan ei ollut mitään koulutusta toimia lapseni kanssa! toki sitten luin aiheesta paljon kun alkoi vaikuttaa siltä, että kehityksessä on normaalia enemmän poikkeamaa oppikirjoihin nähden. Olen sitä paitsi oppikirjojen kanssa eri mieltä monestakin asiasta eri mieltä. Oman pään pitäminen on tuottanut tulosta, lapsi on ottanut ikätoverinsa puheessa kiinni, valmistumassa ammattiin normaalista ammattikoulusta hyvin arvosanoin ja pärjännyt työharjoitteluissakin hyvin.
pointtini olikin juuri se, että miksi kokemukseni erityislapsista voidaan sivuuttaa työnhaussa vain sillä perusteella, että en ole muodollisesti pätevä? En päässyt edes haastatteluun.
"pointtini olikin juuri se, että miksi kokemukseni erityislapsista voidaan sivuuttaa työnhaussa vain sillä perusteella, että en ole muodollisesti pätevä? En päässyt edes haastatteluun."
En minäkään voi käsittää tätä,että jos on opiskellut jonkun tutkinnon jota vielä mainostetaan niin,että sillä on pätevyys esim.koulunkäyntiavustajan töihin.Mutta sitten kuitenkin hakija katsotaan työantajan puolelta epäpäteväksi,kun joku juttu tutkinnosta puuttuu!
Meille oikein ammattikorkeakoulussa sanottiin,että olemme päteviä kaikkiin sosiaalialan hommiin paitsi lastentarhanopettajan,lähihoitajan ja luokanopettajan töihin.Näihin ammatteihin pitää hankkia erikseen pätevyys.
Samoin ihmettelen sitä,että jos on opiskellut yhteisöpedagogiksi ei kristillisellä puolella niin sitten ei ole pätevä kirkonnuorisotyöntekijän töihin,vaikka kokemusta seurakuntatyöstä on!
Näin se vain Suomessa menee, jossain Englannissa riittää että esim. on korkeakoulututkinto niin voi aika laaja-alaisesti katsoa niitä työpaikkoja. Siellä esim. voi englantilaista kirkkohistoriaa lukenut olla ihan joviaalisti liike-elämässä töissä. Suomessa vain joviaalisti tuijotetaan papereita, eikä mietitä todellista pätevyyttä. Toisaalta olen kyllä tavannut paikkoja, jossa riittää se että on mies, insinööri, RUKin käynyt ja ruotsinkielinen.