Nyt olen ollut jo vuoden työtön. Välillä masennuksen syövereissä, välillä taas elämä on hymyillytkin: olen päässyt haastatteluihin asti. Masennus on lyönyt päin, kun vastaus kuuluu, etten ole taaskaan valittu. Mutta siihenkin olen jo tottunut.
Nyt kun aurinko paistaa, otan sen asenteen, että NAUTIN TYÖTTÖMYYDESTÄNI. Jos en kerran töihin kelpaa, niin ei sitten! Kesä tulee! :) Lenkille vaan, onpahan aikaa kohottaa kuntoa ja näperrellä porkkanaruokia. Kadehtikaa, konttorirotat! ;)
Mä hankin kunnon vatsalihakset.
Mitä kaikkea te olette tehneet?
*korvalappusterkat korville ja lenkille*
Nyt kun aurinko paistaa, otan sen asenteen, että NAUTIN TYÖTTÖMYYDESTÄNI. Jos en kerran töihin kelpaa, niin ei sitten! Kesä tulee! :) Lenkille vaan, onpahan aikaa kohottaa kuntoa ja näperrellä porkkanaruokia. Kadehtikaa, konttorirotat! ;)
Mä hankin kunnon vatsalihakset.
Mitä kaikkea te olette tehneet?
*korvalappusterkat korville ja lenkille*
Vastaukset 17
Vanhimmat
perheelle ruokaa ja etsitty töitä.
Eilen kävin leipomossa tekemässä täydennystä, ja kuulin todella kivan jutun. Kerronkin sen tässä.
Myyjä asiakkaalle; ne onkin edullisia nuo pussit, niitä käy työttömät hakemassa täällä.
asiakas; jaa, no kai niitä työläisetkin saa ostaa.
myyjä; juu, saa. kunhan vaan kerroin kun ne on niin halpoja niin ne sentakia menee niin äkkiä ja työttömät niitä yleensä ostaa.
asiakas; onkin alkanut ottaa päähän kun niitä on joka paikassa niin paljon. Eilenkin menin bussilla kotiin ja varmasti olin ainoa työssäkäyvä siinäkin bussissa. Joskus kyllä tekis mieli.....muminaa..mutinaa....no kiitos nyt, ja näkemiin.
myyjä; Kiitos vaan ja näkemiin, tervetuloa uudelleen.
Ja sitten tämä asiakas lähti monta säkkiä leipää mukanaan, tyytyväisen oloisena ulos leipomon myymälästä.
Minä sitten kyselin että olisiko noita samoja pusseja?
myyjä; ei ole ikävä kyllä meni juuri viimeiset siinä ulos äsken.
minä; no pitää tulla toinen kerta sitten, kiitos, näkemiin.
myyjä; kiitos, näkemiin.
Kerroinpa vaan että meistä työttömistä puhutaan kyllä tällaista. Itse varmastikin näytin sen verran työssä käyvältä että juttua jatkettiin paikallaolostani huolimatta. ;)
Laittoi kyllä hieman mietityttämään tämä asia.
En minä sitä etteikö niitä leipiä saa kaikki ostella mutta pitääkö niitä työttömiä siinä sivussa morkata.
pikku tarina ja hyvin kerrottu, kiitos. Alkoi hymyilyttämään kun ne jutteli työttömistä niin kuin sellaisista jokapaikan vitsauksista, voisi verrata vaikka muurahaisongelmaan tms. Tavallaan työläiskansa lukee itsensä jo eri rotuun kuuluvaksi ja työttömät välttämättömäksi pahaksi, milloinkahan tulee bussiloihin omat osastot työttömille ja rajoituksia siihen missä joutilas yleensä saa liiikkua?
kun Ameriikassa oli ennenvanhaan mustille ihmisille. Koulut ja kaikki, eri yhteiskuntaluokille erikseen. Kyllä se siihen vielä saattaapi mennäkin? Ollaan me niin eri rotua noitten työläisten kanssa että. Katotaan pitkin nenänvartta ja pidetään sosiaalipummeina.
Hi-hii, haluaisinpa kuulla mitä mutisee tämä ja ne työttömien morkkaajat, jos itseltään menee työpaikka. Kukaan ei tänä päivänä voi olla varma, että saa turvallisesti jatkaa työssään eläkeikään saakka...
Hi-hii olisipa minullakin, työttömällä, lystiä silloin olla kuulemassa, mitä levyä soittaa.
siellä ei ollut koko talossa muita työttömiä niin alkoivat puhuun selän takana paskaa ja lopulta keksivät alkaa samaa jauhaan vuokralleantajalle siitä ja lähtö tuli.
sitten ne alkaa haukkuun niitä muita työttömiä juopoiksi ja narkkareiksi, erotukseksi itsestään.
harmillista on se että noilla kusipäillä tuntuu parhaiten se työpaikka säilyvän, onnistuvat paskapuheillaan yleensä oman paikkansa pitämään kun tyhmät johtajat uskovat niiden juttuihin. Lisäksi parhaiten pääsevät uusiin paikkoihin kun ovat ikänsä opetelleet kusettamaan ihmisiä ja viitsivät valehdella ummet ja lammet silmää räpäyttämättä.
Meillä syödään ja naidaan. Nautitaan muutenkin elämästä erilaisten harrastusten parissa. Siinä kaikki.
& kävellään ihan ILMAISEKSI kauniissa kaupungin paikoissa keskellä kirkasta päivää, kun muut kärsivät töissä. Kesällä piknikille Suokkiin, uimaan, rannalle. Pyöräily on kivaa, samoin rullaluistelu. Kunnossa pysyy!
Voipihan olla niitäkkii, jotka katehtii. Mutta antaapa heijä nii tehhä. Tää o meijä elämee.
Toiset eurojen kiilto silimissä duunia painaa ja toiset tavalla tai toisella ossoo nauttii. Tasa ei oo onnen lahajat.
Kun ei tarvi repiä itseään vaille kuuden bussiin,niikun aiemmin-ehtii yön nukkua loppuun,ymmärsitte?
Aamupala lapsille ja kyytiäminen kouluun,takasin kotia ja kotihommeleita(pyykinpesua,siivoilua,ruuanlaittoa jne.)
Nyt kesän tullen ihanaa kun pääsee laittamaan puutarhaa,aamuin illoin pitkin päivää=)
Kauniit kevät/kesäpäivät eivät mene hukkaan sisällä istuessa...voipi köyhäkin hoitaa sieluaan luonnon kauneutta ihmetellessään.
Joo,parasta on että mulla on aikaa omille lapsille!
Tässähän nuortuu ja "kaunistuu" silmissä, kun on aikaa hoitaa itseään!Ja on aikaa ottaa selville mitä maailmalla tapahtuu-mulla ainakin on tietous vaan kasvanut kotona ollessa.Toista oli kun oli päivät naimisissa työnantajan tietsikan kanssa...illalla vasta 19.00 aikoihin kotona, ei siinä paljon mitään enää jaksanut...
Minulla oli niin "onnellisesti" töissä, että joka neljäs viikko vuorotöissä oli vapaaviikko. Kerkesi vaikka ulkomaille, sattui vielä niin kivasti, että halvat nk viime minuutin matkojen aikataulut passasivat. Vapaaviikolla kerkesi kotonakin lepäämään, eikä sairauspoissaoloja ollut.
Vaihtaisin ilman muuta tämän työttömän elämän 16 tunnin työvuoroihin. Vaan ei kelpaa viiskymppinen naishenkilö enää teollisuuden palvelukseen, vaikka on kokemusta ja koulutusta mm insinööri, ja asunut eri maissa. Työnantajat etsii nuoria, jotka taas puolestaan etsii vissiin muita kuin tehtaita. Tämäkö se nk työvoimapula on? Kehtaavat ihan päättäjätason ihmiset vielä puhua ettei työt kelpaa. Niitä ei yksinkertaisesti ole, viiskymppisille ammatti-ihmisille kysyjänä. Mistä kiikastaa työhönotto?
Maksaa se ihmisten palloittelukin sekä rahaa että puhumattakaan turhautumisesta. Jollakin saattaa siinä pullokin kallistella seurauksineen.
On niitä kiinnostavia ja monipuolisiakin töitä, ihan "tavallisessa" tehtaassa. Itse olin viimeksi prosessinhoitajana, josta hommasta jouduimme lähtemään.
Harrastuksia minulla oli esim. valokuvaus, mutta työttömällä ei ole rahaa sellaiseen.
Haluaisin kerrata vanhoja tekniikan tietoja Internetin kautta, mutta netissä olokin maksaa. Työnvälityksen aikuispäiväkotitoiminnan höpöhöpökursseja sen sijaan sai vaikka viisi samaa höpöä ja siitä vielä maksettiin! Masentaa itseään sellaisilla. Oikeaan kouluun minulla ei ole varaa.
Nyt on kevät tulossa. Kukkien ja kasvien siemenet eivät sentään paljon maksa kasvattaa parveketta koristamaan. Olisipa puutarha ja asuisi maalla, kyllä tonkimista löytyisi ja luontovaellusta, sillä olen itäiseen Suomeen ihastunut, siellä syntynyt maalla.
Keittiössä olen kädetön ja kotirouvaa minusta ei tule, prosessisopat ovat onnistuneet paremmin, ja sitäpaitsi huomattavasti paremmalla palkalla.
On se kummaa, että työläiset haetaan joihinkin firmoihin vaikka maailman ääristä opetettaviksi, lähempääkin olisi tarjolla. Heille ei sitten tarvitse eläkkeitä maksella, ulos vaan kun työsopimus loppuu.
että sua onnistaa.Itse nautin kun saan olla kotona passaamassa lapsia..jätin äitiyslomat aikoinaan kesken ja kadun sitä...2tuntia ehdin ennen työstä jäämistä nähdä heitä valveilla iltaisin...oon vielä alle 40 ja uskon että markkinoita vielä löytyy kun takasin halajan...nyt onnekkaana(vaikka köyhänä)möyrin puutarhassa ja keskityn lapsiin.
Kaikille ei tälläinen kuvio maistu,mut minä tykkään.Onnea työnhakuun kaikille sitä haluaville!
Ai niin,ihmettelen tuota "ikärasismia",esim.50v ei tuskin enää jää äikkärille ja lapset,jos niitä on-ovat kaiketi isoja...joten hyvä työntekijähän sen ikäinen on jos kerran intoa riittää!
Kiitos!
Aurinkoista mieltä kilpaa auringon kanssa, kun se sieltä kevään kera ilmestyy.
Köyhä ihminen on hän, joka ei osaa iloita muusta kuin rahasta, vai miten eräs filosofi sanoikaan.
Onnea matkaan myös Sinulle!
Työttömänäkin olen ehtinyt olla... Joskin asiallisia matalapalkkahommiakin tehdä. Opintoni päätän...
Ja muitan työttömyyskausinani minulle olleen iloa (ja nyt on ollut hyötyäkin) kirjoittamisharrastuksesta. Samoin lemmikkieläimestä on ollut iloa. Samoin leipomisharrastukseni on säästänyt monta egeä.
Oikeastaan minä en sureksi, jos joudun opintojen jälkeen olemaan työtön vähän aikaa. Koen luultavasti sen siten että pääsen nauttimaankin elämästäni. JA kirjoittamaan!
Tiedä mihin tekstini vielä päätyvät...
tulee keskityttyä kiljun juontiin,telkkarin kätsomiseen,itsetyydytykseen ja vanhojen lehtien lukemiseen.Poikkeuksellisesti pääsee joskus tietokoneelle.