Valmistauduinpa tässä henkisesti koko vuorokauden ajan baarissa käyntiin mutta nyt kun olisi pitänyt lähteä, laitoin ulkovaatteet päälle jne. niin iski taas sellainen kyynisyys että jäinkin koneelle. "Jos sitten seuraavana viikonloppuna..."
Vielä tässä kerkeäisi jos heti menee mutta turvallisinta taitaa olla jäädä tänne pimeään.
Ensi viikolla kun koulu jatkuu, näkee taas naisia fiksummassa ympäristössä kuin baarit eikä ole mitään paineita lähestyä.
Joskus vain tulee sellainen irrationaalinen syyllisyyden tunne siitä ettei mene, kuten että siellä olisi tylsistymässä joku nainen jolle juuri minä olisin ihannemies. Tämä ajatus on pyörinyt päässäni jo vuosia ja osittain antanut voimia jatkaa elämää.
Vielä tässä kerkeäisi jos heti menee mutta turvallisinta taitaa olla jäädä tänne pimeään.
Ensi viikolla kun koulu jatkuu, näkee taas naisia fiksummassa ympäristössä kuin baarit eikä ole mitään paineita lähestyä.
Joskus vain tulee sellainen irrationaalinen syyllisyyden tunne siitä ettei mene, kuten että siellä olisi tylsistymässä joku nainen jolle juuri minä olisin ihannemies. Tämä ajatus on pyörinyt päässäni jo vuosia ja osittain antanut voimia jatkaa elämää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
*kuten että siellä olisi tylsistymässä joku nainen jolle juuri minä olisin ihannemies*
Tämän tilanteen omaavan naisen etsintä pitää minutkin tolkuissani, ja etenkin "reippaana".
Paino sanoissa jolle olisin ihannemies. Elämässä voi tapahtua paljon hyvääkin, mutta ne missit luultavasti ei mahdu tähän kuvioon. Missien tylytyksestä vain synkistyy ja elämän reippaus katoaa pitkäksi aikaa.