Minun ja eksäni suhde oli erikoinen.
Olemme tunteneet reilu pari vuotta ja kun tutustuimme, hän ihastui minuun aivan silmittömästi ja oisi halunnut minut enemmän kuin mitään. No minä halusin olla sinkku ja katsella mitä tässä nuoruudessa voisi vielä hölmöillä. Täst huolimatta meillä oli seksisuhde ja hän elätteli sen pohjalta seurustelusuhdetta.
Tätä kesti yli vuoden ja silloin minä olin jo kasvanut noista nuoruuden hölmöilyistä eroon ja halusin alkaa asettua aloilleen.
Tämä tyttö oli jo oikeestaan päässyt yli minusta, mutta pätin kysyä haluaisiko hän alkaa vakavempaan suhteeseen. Hän suostui, mutta suhteen aikana (varsinki alussa) puhuimme siitä miten törkeästi olin häntä kohdellut jne.
Minua hävetti, vitutti ja nolotti se miten olin häntä kohdellut ja sanoinkin hänelle siitä monta kertaa. Olisin tehnyt mitä vain, että saisin asioita tekemättömäksi. Hän kuitenkin vaikutti siltä, että on päässyt asian yli, joka oli minulle helpotus, koska hän oli oikeasti aiva mahtava tyttö, jota rakastin, enkä ikimaailmassa enää kohtelisi huonosti
Noh, nyt kävi niin, että hän jätti minut vajaan vuoden yhdessäolon jälkeen ja olo on todella perseestä.
Hän sanoi, että suhteemme on ollut alusta asti hankala ja eroon se ei kuulema silti vaikuttanut vaan se, että hänen mielestä olimme kasvaneet erilleen.
Tekisin mitä vain, että saisin hänet takaisin, vaikka en ehkä sitä ansaitsekaan. Hän kertoi monesti suhteen aikana kuinka rakastaa minua ja olen hänen elämänsä rakkaus ja minkälaisia lapsia saadaan jne.
Olin aivan innoissani kun hän on pystynyt antamaan minulle anteeksi ja ehkä voimmekin olla loppuelämän yhdessä. Mutta näin ei vissiin sitten käynytkään :(
Tiedän, että minä olen se mulkku tässä jolle tämä on oikein, mutta toisaalta tuntuu, että hän vaan haluaisi tehdä saman minulle ja palata sitten joskus yhteen.
Osaako kukaan sanoa, että mitä voisin yrittää sanoa hänelle vai kannattaako hänen nyt vain antaa olla rauhassa?
Olemme tunteneet reilu pari vuotta ja kun tutustuimme, hän ihastui minuun aivan silmittömästi ja oisi halunnut minut enemmän kuin mitään. No minä halusin olla sinkku ja katsella mitä tässä nuoruudessa voisi vielä hölmöillä. Täst huolimatta meillä oli seksisuhde ja hän elätteli sen pohjalta seurustelusuhdetta.
Tätä kesti yli vuoden ja silloin minä olin jo kasvanut noista nuoruuden hölmöilyistä eroon ja halusin alkaa asettua aloilleen.
Tämä tyttö oli jo oikeestaan päässyt yli minusta, mutta pätin kysyä haluaisiko hän alkaa vakavempaan suhteeseen. Hän suostui, mutta suhteen aikana (varsinki alussa) puhuimme siitä miten törkeästi olin häntä kohdellut jne.
Minua hävetti, vitutti ja nolotti se miten olin häntä kohdellut ja sanoinkin hänelle siitä monta kertaa. Olisin tehnyt mitä vain, että saisin asioita tekemättömäksi. Hän kuitenkin vaikutti siltä, että on päässyt asian yli, joka oli minulle helpotus, koska hän oli oikeasti aiva mahtava tyttö, jota rakastin, enkä ikimaailmassa enää kohtelisi huonosti
Noh, nyt kävi niin, että hän jätti minut vajaan vuoden yhdessäolon jälkeen ja olo on todella perseestä.
Hän sanoi, että suhteemme on ollut alusta asti hankala ja eroon se ei kuulema silti vaikuttanut vaan se, että hänen mielestä olimme kasvaneet erilleen.
Tekisin mitä vain, että saisin hänet takaisin, vaikka en ehkä sitä ansaitsekaan. Hän kertoi monesti suhteen aikana kuinka rakastaa minua ja olen hänen elämänsä rakkaus ja minkälaisia lapsia saadaan jne.
Olin aivan innoissani kun hän on pystynyt antamaan minulle anteeksi ja ehkä voimmekin olla loppuelämän yhdessä. Mutta näin ei vissiin sitten käynytkään :(
Tiedän, että minä olen se mulkku tässä jolle tämä on oikein, mutta toisaalta tuntuu, että hän vaan haluaisi tehdä saman minulle ja palata sitten joskus yhteen.
Osaako kukaan sanoa, että mitä voisin yrittää sanoa hänelle vai kannattaako hänen nyt vain antaa olla rauhassa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Anna olla rauhassa. Hän on päässyt sinusta yli.
Pitää alkaa kehitellä aikakonetta jolla pääsisin muutaman vuoden taaksepäin. On vain niin vaikeaa päästää irti kun on itse hölmöillyt. ja olin jo muuttunut kun olimme suhteessa, mutta tytölle kaikki oli vaan liikaa : (
Muistat sitten ensi suhteessa, miten käyttäydytään.
Itse olen juuri eroamassa avoliitosta ja vituttaahan se suunnattomasti, että NYT sitten ollaan valmiita muuttamaan tapoja yms. Ensi kerralla hänellekin parempi onni.
Eli niele kiukkusi, ruikuttavat eksät ovat kauheinta mitä nainen voi tietää. Kyllä se routa porsaan kotiin ajaa, jos niikseen on,
en haikaile kenenkään entisen perään koskaan. Loppu mikä loppu, maku on mennyt, ei vaan nappaa enää.
Sehän tässä harmittaakin, kun pidin kaikki lupaukseni mitä annoin kun aloimme seurustelemaan.
Hän sanoikin siitä, että on uskomattoman hienoa, että olen muuttunut ja onnistunut siinä.
Tein kaikkeni suhteessa koko ajan, koska tiesin, että se on ohi jos hölmöilen.
Mutta pakko se on vaan "myöntää tappio".
Ei auta kuin mennä eteenpäin vain ja oppia virheistäni :(
Suhteen jälkeen hän onneksi kuitenkin otti vastaan anteeksipyynnön käytöksestäni ja en voi kuin toivoa, että hän löytää jonkun loistomiehen.