Elämää ei voi elää ilman kiusaksia, niitä tulee aina eteen. Joskus on kiusaus tehdä jotain mitä ei ehkä pitäisi tehdä ja toisinaan tulee kiusaus jättää tekemättä jotain mitä ehkä pitäisi tehdä. Meidät opetetaan toimimaan järkevästi ja oikein. Yleinen normi on aina järkevä ja oikea tapa toimia. Paheksuntaa herättää aina yleisistä normeista poikkeavat tavat toimia, vaikka ne aina välttämättä ole vahingollisia yleisille normeille ja yhteisölle, mutta siitä huolimatta ne ovat paheksuttuja.
Kiusaukset mielletään aika usein pahaksi ja kiusauksia täytyy vastustaa. Niinhän usein opetetaan ja sama on luettavissa myös tällä palstalla, kun kyse on tavanomaisesta ja sovitusta poikkeavista asioista. Yleinen mielipide näyttäisi aina olevan paheksuva kaikkea sitä kohtaan, mitä ei yleinen mielipide ymmärrä tai minkä se pelkää osuvan joskus kohdallensa tai mikä on kenties joskus osunutkin.
Kysymys siis kuuluu, että onko kiusauksille periksi antaminen paheksuttavampaa kuin kiusausten vastustaminen ?
Kiusaukset mielletään aika usein pahaksi ja kiusauksia täytyy vastustaa. Niinhän usein opetetaan ja sama on luettavissa myös tällä palstalla, kun kyse on tavanomaisesta ja sovitusta poikkeavista asioista. Yleinen mielipide näyttäisi aina olevan paheksuva kaikkea sitä kohtaan, mitä ei yleinen mielipide ymmärrä tai minkä se pelkää osuvan joskus kohdallensa tai mikä on kenties joskus osunutkin.
Kysymys siis kuuluu, että onko kiusauksille periksi antaminen paheksuttavampaa kuin kiusausten vastustaminen ?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kunhan ei riko lakia, eikä vahingoita toisia ihmisiä.
Suomessakin on aivan viime vuosiin asti ollut omituisia lakeja, joilla on kontrolloitu ihmisten tekemisiä sellaisissakin asioissa, joista ei ole haittaa kellekään. Kuten vaikkapa homoseksuaalisuuden kriminalisointi tai pitkänperjantain tanssikielto ravintoloissa.
Homoseksuaalisuus on ollut laillista Suomessa vuodesta 1971 asti. Tanssikiellon vuosiluku ei ole jäänyt päähän. Vielä vanhempaa perua olisi sitten kieltolaki. Mutta homoudesta... Ketä olisi aikaisemminkaan oikeasti haitannut, jos he olisivat saaneet rekisteröidä parisuhteensa, mutta laki siitä tuli vasta vuonna 2002.
Uskovaiset ja muut konservatiivit olivat huolissaan, että se murentaa perhekäsityksen ja heikentää yhteiskunnan perusarvoja ja -rakenteita. Eli vähentää samanlaisuuden aiheuttamaa turvallisuuden tunnetta. Tai peräti yllyttää homouteen, mikä minusta on aivan kuolettavan hauska argumentti. ;-)
Ylensähän on kiusaus tehdä jotain, mistä on vahinkoa joko itselleen, muille ihmisille tai molemmille. Sitten on niitä asioita, joita yleinen mielipide ei jostain syystä hyväksy, vaikkei niistä olisi haittaa kellekään. Niitä sitten vissiin vastustetaan vain siksi, että tuntuu turvalliselta, jos kaikki tekevät asiat samalla tavalla. Yhteisöllisyyden tunne kasvaa.
taplaa tyylillään, mutta vain niin kauan kun ei satuta muita, se on ok.
Joo on. Kiusausten vastustaminen taas ei ole ollenkaan paheksuttavaa.
Yleensä kiusauksilla tarkoitetaan jonkinmoista vääryyttä. Sen kiusauksen tekeminen aiheuttaa siis pahaa muille, joten sillä se on väärin.
Kyvyttömyys vastustaa kiusauksia osoittaa sen että henkilö on epäluotettava ja selkärangaton.
höm..mä nukun viellä, joten vastaan sillä prosentilla mikä on hereillä..eli riippuu hitosti kiusauksesta..mun puolesta kukin tekee minkä tekee, kunhan ei sillä teolla aiheuta kenellekkään muulle ikuisia traumoja tai riko törkeesti kenekään oikeuksia..eli pedarit ja raiskaajat muut murhamiehet ja väkivallan tekijät..olis parempi kun ei anna kiusaukselle periksi..siitä koituu vaan ongelmia jokaiselle osapuolelle..ei hyvä
suklaanhimolle voi joskus antaa periksi..jos sen sa taas kuriin sen jälkeen..
=o)
nukut? Mikä järki Jassulii???
heh mä nuku sillo ko mua väsyttää, mulla on siihin mahollisuus..=o)
miks en sitte sais nukkua..tartteeko kaikessa käyttää aina pelkkää järkeä..?? nii ei minustakaan...
Kiusauksille periksi antaminen on inhimillistä ja jos joku väittää vastustavansa menestyksellisesti kaikkia kiusauksia, hän ei vain ole saanut mahdollisuutta kiusauksen vastustamiseen.
Ihminen on heikko, mutta vahvuuteen oppii vain elämällä ja kokemalla. Silti vahvakaan ei välty kiusauksilta, eikä niitä kykene aina voittamaan. Sen takia on olemassa anteeksianto ja armo.
Mustavalkoisesti ajateltuna kiusausten jyrkkä vastustaminen kertoo vahvasta tahdosta ja me kaikkihan halutaan olla lujatahtoisia ihmisiä, joten se ei ole lainkaan paheksuttavaa. Kiusauksille periksiantaminen on löysäilyä ja selkärangatonta, kukaan ei halua olla sellainen joten se on paheksuttavaa. Tietysti :)
Mutta kun asiat ei kuitenkaan ole niin mustavalkoisia. Kiusauksesta riippuen mä vastaisin, että kiusaus jolla ei ole mitään merkitystä kenenkään elämän suhteen mihinkään suuntaan ja se korkeintaan tois pientä mielihyvää, sitä ei missään nimessä kannata vastustaa. Paheksun itseruoskintaa.
"Yleinen normi on aina järkevä ja oikea tapa toimia. Paheksuntaa herättää aina yleisistä normeista poikkeavat tavat toimia, vaikka ne aina välttämättä ole vahingollisia yleisille normeille ja yhteisölle, mutta siitä huolimatta ne ovat paheksuttuja."
Voi olla. MUTTA ehkä se yleinen normisto on kuitenkin jollain tapaa persiillään, etenkin jos sitä aletaan soveltaa liian ryppyotsaisesti. Eikö "enemmän oikeampi" tapa olisi toimia siten, että miettii keneen tai keihin oma tekeminen suorasti vaikuttaa, ja ottaa sen huomioon ja miettii, haluaisiko omalla kohdallaan toimittavan samoin? Naiivia, kyllä, mutta muuttaako se itse asiaa?