Nyt olen näemmä ylittänyt viimeisetkin säälittävyyden rajapyykit, kun netin keskustelupalstalta haen apua tähän analysointiini.
Tarinani lyhyehkösti:
Olen tuntenut erään miehen jo useamman vuoden ajan (lähinnä moikkailu-tuttuasteella ja satunnaisena baarituttuna). Mutta n.kuukausi sitten lähennyimme ja aloimme jopa juttelemaan muutakin, kuin satunnaisia kuulumisten vaihtoja. Joten tokihan sitä eksyimme erään baari-illan päätteksi hänen luokseen. Oli kivaa ja hellää, ajattelin, että nyt tämä homma tyssäsi tähän. Tää oli vaan yhen illanjuttu. Mutta noh, tässä nyt kuukauden ajan olemme nähneet n. kerran viikossa. Useimmiten tosin minun aloitteestani, sillä hän ei hirveämmin ota yhteyttä. Mutta silloin, kun olemme yhdessä hän on todella hellä ja tekee aloitteita halailuun yms. Eli kun näemme, minulla on tunne, että hän olisi kiinnostunut. Joten miksi hän ei siis ota yhteyttä? Ei vain ole tarpeeksi kiinnostunut yhteyttä ottaakseen, mutta on hieman kiinnostunut kuitenkin kun vastaa minun näkemisuteluihini positiivisesti? Hän on kyllä aika kiireinen tapaus ja kaveripiiri laaja, joten voihan se olla, että hänellä ei vain yksinkertaisesti ole aikaa. Mutta onko kaikki toivo menetetty sen suhteen, että hän olisi minusta vakavemmin kiinnostunut, kun ei kerta ota yhteyttä itse? Eihän sen niin pidä mennä, että minä kokoajan olen kärttämässä häntä näkemiseen? Eli ongelmani on: Ristiriita. Miksi hän kuitenkin suostuu näkemään minua silloin tällöin ja silloin on erittäin hellä ja käyttäydymme kuin olisimme yhdessä,mutta ei kuitenkaan pidä minuun erityisemmin yhteyttä? Pitää minua varalla, jos jotain parempaa ilmaantuu?
Tarinani lyhyehkösti:
Olen tuntenut erään miehen jo useamman vuoden ajan (lähinnä moikkailu-tuttuasteella ja satunnaisena baarituttuna). Mutta n.kuukausi sitten lähennyimme ja aloimme jopa juttelemaan muutakin, kuin satunnaisia kuulumisten vaihtoja. Joten tokihan sitä eksyimme erään baari-illan päätteksi hänen luokseen. Oli kivaa ja hellää, ajattelin, että nyt tämä homma tyssäsi tähän. Tää oli vaan yhen illanjuttu. Mutta noh, tässä nyt kuukauden ajan olemme nähneet n. kerran viikossa. Useimmiten tosin minun aloitteestani, sillä hän ei hirveämmin ota yhteyttä. Mutta silloin, kun olemme yhdessä hän on todella hellä ja tekee aloitteita halailuun yms. Eli kun näemme, minulla on tunne, että hän olisi kiinnostunut. Joten miksi hän ei siis ota yhteyttä? Ei vain ole tarpeeksi kiinnostunut yhteyttä ottaakseen, mutta on hieman kiinnostunut kuitenkin kun vastaa minun näkemisuteluihini positiivisesti? Hän on kyllä aika kiireinen tapaus ja kaveripiiri laaja, joten voihan se olla, että hänellä ei vain yksinkertaisesti ole aikaa. Mutta onko kaikki toivo menetetty sen suhteen, että hän olisi minusta vakavemmin kiinnostunut, kun ei kerta ota yhteyttä itse? Eihän sen niin pidä mennä, että minä kokoajan olen kärttämässä häntä näkemiseen? Eli ongelmani on: Ristiriita. Miksi hän kuitenkin suostuu näkemään minua silloin tällöin ja silloin on erittäin hellä ja käyttäydymme kuin olisimme yhdessä,mutta ei kuitenkaan pidä minuun erityisemmin yhteyttä? Pitää minua varalla, jos jotain parempaa ilmaantuu?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Joo no mies ei halua seurustella, mutta pitää sinusta kuitenkin. Miehet itse voisivat vastata tähän.
luulo, että pystyy säästämään kakun ja syömään sen samaanaikaan. Eli miehesi pitää sinusta kun on sinun kanssa, mutta haluaa olla omillaan kun ajattelee että pärjäät sä yksinkin. Hän ei tajua että jos hän haluaa jatkossa olla sinun kanssa hänen pitää syödä se kakku eli olla sinun kanssa ja luopua omista menoistaan eli ei pysty säästämään sitä kakkua samaanaikaan.
Harrastatteko seksiä?
Alpo Analyysi on oikeassa.
Hänelle sinä olet helppo pala ja sinä tahdot enemmän.
Sellaista se tahtoo usein olla.
Miehenäkään minä en katselisi jos joutuisin aina ottamaan yhteyttä naiseen. Ei hän ehkä ole tosissaan kiinnostunut.
Kyllä seksikin on ollut kuvioissa, mutta ei läheskään joka kerta. Ja voihan se toki olla noin, että säästelee kakkua ja haluaa syödäkin sen. Mietin tässä, että ehkä minun pitänee ehdottaa vielä yhden kerran sitä näkemistä ja kysyä suoraan, että mitä herra meinaa. Ehkä sillä tavalla ei tarvitsisi analysoida. Jotenkin hölmöyksissään sitä uskoo/uskotelee itselleen, että ehkä hän ei vain ole sillä tavalla "fiksu", että tajuaisi ottaa yhteyttä yms. Mutta noh tämä järjestely on hänelle toiminut niin, että minä olen se aktiivinen osapuoli ja silloin kun nähään on kivaa, joten miksipähän sitä järjestelyä muuttamaan... Mutta ehkä hän ei tosissaan todella ole, ainakin olettaisin näin.. Parempi lienee kysyä suoraan asiasta, ei tartte arpoa ja jos siipeen saan, niin eipähän liian pitkään tule roikuttua tyypissä ja tässä jutussa ,vaan saan asian alta ja mieleltä pois.
Jos minä olisin kuvailemasi mies niin olisin todennäköisesti aivan pihkassa.
Mutta himmailisin halujani ja etenisin hitaasti varmuuden vuoksi jotten mokaisi koko hommaa. Koska komekukseni mukaan naisten kanssa yksi väärä sana tai ele ja se oli sit siinä. Koko ajan pelko perseessä että jos minä nyt rupean piirittämään liikaa niin kaikkoat eikä enää edes moikata.
Tai sitten olisin pelimies ja olisit vain kiva iltapäivälelu. Mutta koska tunnet äijän jo entuudestaan niin tiedät varman onko hän pelimies (vaihtanut akkaa useamminkuin paitaa) vai ihan kuranttia tavaraa.
Hänellä oli kyllä takana pitkä suhde, mutta siitä en ole varma onko nyt sitten villi sinkkuus iskenyt ja naisten pyöritys alkanut. Tää tyyppi on vaan niin mysteeri. Kun kuitenkin aina kun tapaamista ehdotan, niin ihan mielellään tuntuu näkevän. Ja tekee tosiaan aloitteet ja tulee lähelle (näin niinkuin fyysisellä tasolla, muuten ei aloitteita tee esim. puhelimitse tms). Minulle on kyllä jäänyt hänestä sellainen kuva, ettei hän hirmu pelimies olisi. Mutta nehän ne pahimmat pelimiehet osaavat hyvin peittää todellisen luontonsa ja lirkuttelevat itsensä naisten haarojen väliin... Mutta jos hitaasti etenee varmuuden vuoksi, niin eikö sillä tavalla ainakin karkota sitten naisen pois, jos ei tajua ottaa yhteyttä ja nainen jää arpomaan kiinnostusta? Itselläni on taas nyt sellainen pelko persiissä, että jos nyt liikaa taas otan yhteyttä niin käy juurikin noin,että hän kaikkoaa ja pitää minua yli-innokkaana ja se on sitten soronoo ja hyvää elämää. Joten ottaako yhteyttä jälleen vai eikö. Mutta ei tämä tilanne tällä tavalla tosin selviä, jos jään aina odottamaan hänen yhteydenottoaan. Vaan kait se pitäisi suoraan kysyä mietteet, kävi miten kävi.
osaavat, mutta miten erottaa kunnon mies pelimiehestä ? Pelimiehet ovat niitä mukavimpia, fiksumpia miehiä,
tietävät kyllä mistä narusta kuuluu milloinkin vetäistä. Siksi sanonta kuuluu: naiset rakastuvat renttuihin.
"Mutta nehän ne pahimmat pelimiehet osaavat hyvin peittää todellisen luontonsa ja lirkuttelevat itsensä naisten haarojen väliin."
Kysy suoraan alatko oleen, vai riittääkö tämä
Kyl mä ainakin otan aktiivisesti yhteyttä naiseen, josta olen TOSISSANI kiinnostunut... Voihan tietty olla, että mies on ujo...
Aktiivisesti? Riippuu varmaan tapauksesta, mutta tarkoitetaanko tällä päivittäistä vai viikottaista yhteydenottoa? :P
Tietyssä määrin hän on kyllä ujo, mutta vähän veikkaan ettei ole TOSISSAAN kiinnostunut. Tosin tänään mulla oli aikeissa soittaa hänelle, mutten missään vaiheessa ole kerennyt. Ja hänkin on kyllä aika kiireinen, joten ei sitä aina kerkiä. Mutta olen ehkä kallistumassa siihen suuntaan, ettei ole oikeasti kunnolla kiinnostunut. Tai sitten ei vain tajua, että pitäisi useammin ottaa yhteyttä. Mutta päätin, että vielä kerran koitan hänen suuntaansa kysellä, samalla udella fiilikset. (Itse siis otan yhteyttä tosiaan kerran-pari viikossa, joten en niin aktiivinen itsekään, vaikka äärimmäisen kiinnostunut olen). Sitpähän tietää, syteen tai saveen, sanoi ukko kun akkansa suohon heitti!
Hei
Minulla on täsmälleen sama tilanne ollut päällä nyt kesästä. Tosin minun tapauksessani mies kyllä myös ottaa yhteyksiä ja pyytää tapaamisia mutta huomattavasti harvémmin kuin minä.
Kerron mitä itse sain irti jos tästä olisi sulle apua, noin kolmenkymmenen olemme ja molemmilla on vakavasta erosta noin 1,5 vuotta.
Olen siis nostanut kissan pöydälle miehen kanssa useaan kertaa ja saanut selville, että hän on kyllä ihastunut muhun ja haluaisin myöhemmin perustaaa perheen kanssani MUTTA. Tämä oma mieheni on haavoilla edellisestä suhteestaan eikä usko enää koskaan pystyvänsä rakastumaan. Voisikohan sinunkin tapauksessasi olla kyse tällaisestä sitoutumiskyvyttömyydestä? Se ei siis perustu mihinkään pelimiehenä olemiseen vaan siihen, että omat ajatukset ja tunteet ovat sekaisin ja sitoutuminen ja itsensä alttiiksi laittaminen pelottaa?
Itse tuskailin asian kanssa koko viime syksyn. Laitoin välit poikki ennen joulua mutta ikävä oli meillä molemmilla ja nyt yritetään edetä jäät hatussa. Uskon kyllä että jos mies sinusta tosissaan pitää niin ajan kanssa pääsette asian yli ja tulossa voi olla vakava suhde mutta se vaatii sinulta herkkyyttä ja itsekuria- Ei mikään mukava tie mutta jos olet rakastunut (niin kuin minä) niin kyllä sitä sitten jaksaa.
Soitin hänelle ja sovimme tapaamisen täksi illaksi. Olin häkeltynyt, miten iloiselta hän kuulosti yhteydenottooni! Itse kaavailin mielessäni näkemistä sunnuntaiksi, mutta hän ehdotti ensimmäisenä heti tätä päivää. Eli ehkä ei olekaan kaikki toivo menetetty sittenkään? Joten ehkä tänään pitää kyllä udella, että missä mennään ja tehdä selväksi se, että jos hän haluaa kanssani jotain, niin hänen on useammin otettava yhteyttä. Ei sitä aina jaksa olla itse ns. "roikkumassa", vaikken yhteyttä ottaisikaan kuin kerran viikossa tms...
Tai sitten hän leikkii vaikeasti tavoiteltavaa, ettei vain mielenkiintosi häviä liian nopeasti.
Kokemukseni mukaan mies TEKEE ALOITTEITA silloin kun on kiinnostunut.
Kun mies ulisee, ettei kykene rakastumaan tai et sillä on vaikeeta tms, niin se EI OLE KIINNOSTUNUT, vaan yrittää pelata aikaa. Seksi kelpaa kyllä ja sitähän mies haluaa.
Kyllä miehet pakkeja kestävät ja saavatkin niitä pitkin elämäänsä. Ja silti ne aina tekevät aloitteen, kun ovat kiinnostuneita. Se on niiden luonto.
Miten kävi? Tapasin juuri omaa vaikeaani eilen ja ihanahan se on...
Näimme ja juttelimme, kuulemma on niin kiireinen ettei aina kerkeä näkemään. Joten aika näyttää miten asiat kääntyvät, ainakin kuulemma kovin on ihastunut. Silti pieni epäilys on takaraivossani, että olikohan se vain sanahelinää. Kun ei hän vieläkään kovin innokkaasti ota yhteyttä. Laittamaani viestiin vastaa esim. vasta seuraavana päivänä, ei itse vieläkään aloitteita tee. Mitenkäs sinulla vaikeasi kanssa? Mutta jäin muuten miettimään, että voiko suhteella tai tapaamisen aluilla olla edes minkäänlaista toivoa, jos jo alussa on näin vaikeaa? Jotenkin luulisin, että eikö asioiden pitäisi ns. loksahtaa paikoilleen, mikäli kyseessä on se "oikea"?
En oikein tiedä. Tapasimme eilen ja nyt vihdoin alkaa tuntua siltä, että oma ihastukseni haihtuu vähitellen johtuen tästä hankalasta etenemisestä. Minusta suhteen kuuluisi lähteä käyntiin ilman pitkiä mietiskelyjä.
Alan vihdoin tajuta, ettei tämä mies oikeasti ole niin ihana kuin itselleni hänestä tekemäni kuva. (ystävieni mielestä mies näyttää "maalaiselta" ja käyttäytyy kuin juntti-insinööri,kun tutustuimme muut ympärillämme olivat kummissaan kiinnostuksestani) Mutta olen ollut sokeasti ihastunut vain, enkä muutenkaan perusta siitä mitä muut ajattelevat minusta ja tuollainen arvostelu on saanut vain vihaiseksi - nyt sitten alan miettiä olisiko niissä toisten näkemyksissä sittenkin jotain perää.
Aion kyllä nyt tapailla miestä vielä, saa nähdä kuinka tämä tästä etenee. Platonisissa merkeissä tapailun on kyllä hyvä testi, minä ainakin ihastun vain enemmän jos päästän toisen iholle
Heippa ap ja suruin!
Olisi kiva kuulla miten juttunne etenee,sillä minä olen vastaavanlaisessa tilanteessa teidän kanssa ja kallistumassa siihen päätökseen,että on vain riuhtaistava itsensä irti ja hyväksyttävä ettei toista kiinnosta tarpeeksi,nyyh.Mutta kertokaa tytöt omasta tilanteestanne,miten etenee.Toivon teille molemmille parempaa päätöstä tilanteellenne. :)
Olen minäkin alkanut menettää toivoni kyseisen yksilön suhteen. Että pitääkin jäädä niin kiinni johonkin ihmiseen. Mies ei vastannut sitten enää laittamaani viestiin, vaikka viestini sisältö oli sangen harmiton ja ei edes millään tavalla painostavakaan. En enää jaksa oikeasti uskoa sitä selitystä, että häntä kiinnostaisi, mutta olisi samalla liian kiireinen. Sillä kai nyt kerkeää edes yhteen viestiin vastaamaan, vaikka kiireinen olisikin. Eli taisi olla tämän tarun loppu tässä. En näe mitään syytä enää jäädä odottelemaan ja toivomaan, että ehkä hän olisi minusta tosissaan kiinnostunut. Jos oikeasti ihmisestä välittää, ei silloin kohtele heitä niinkuin he olisivat ilmaa.. Joten halpaan menin, uskoin sanahelinää.
Yritän aina miettiä mitä itse tekisin samassa tilanteessa. Kyllä mulla aina aikaa löytyy jos olen oikeasti ihastunut mutta jos vain vähän niin viesteihin vastaaminen saattaa kestää.
Itse toivon niin kovasti, että tämä ihastus olisi kohdaltani nyt lopussa. Tuollaiseen vetkuttamiseen menee niin paljon energiaa kaikesta muusta. Onneksi nyt ei ainakaan tee mieli olla yhteydessä mieheen, jotan tässä saattaa viikko vierähtää ennen kuin hän huomaa ettei olekaan kuullut musta mitään.... onnea matkaaan kaikille saman asian kanssa tuskailijoille!
Päivitystä tilanteeseen. Eli näimme n. viikko sitten sen herran kanssa ja jälleen kaikki oli kuten ennen. Oli herkkää yms, mutta eipä ole sen jälkeen mitään hänestä kuulunut. Tässä ihan testauksen vuoksi olen ollut ottamatta yhteyttä, katsoakseni alkaako hän kaipaamaan minua tai jotain. Mutta ilmeisesti ei ollutkaan kiinnostunut ja vetosi kiireeseensä, vain saadakseen pesää tai jotain. Harmitus on kovin suuri, kun menin uskomaan tyhjiin sanoihin. Mietityttää, että miksi hän edes alunperin meni sanomaan tunteistaan ja kiinnostuksestaan, jos niille ei ollut vastakaikua? Olisi vain suoraan sanonut, että nyt ei nappaa oikein, mutta kavereita voidaan olla tms. Eikä sitä liibalaabaa, että on kiinnostunut yms. Se on näemmä aika jatkaa vain eteenpäin ja saada sysättyä tuo miekkonen mielestäni jonnekkin pois. Harmittaa vain, että menin oikeasti uskomaan hänen sanoihinsa ja siihen, millainen hän kanssani aina oli kun näimme.
Pelimannien uhreja näkyy olevan nämä palstat täynnä.
Makoisaa lähes puoli-ilmaista pesää saa vähän heruttamalla ja herkistelemällä.
Ootte te naiset hölmöjä.
sit ihmetellään et miehet ja jotkut naisetkin tekee tota.... kypsymätöntä kansaa mut onneksi nää opettaa. parisuhde ei ole enää muodissa.