syyllinen vai syyllistety

dust in the wind

Olen asunut jo 3 vuotta avopuolisoni kanssa. aluksi yhteiselo oli mukavaa ja huumaavaa, mutta pikku hiljaa totuus alkoi valjeta. Tunnelma alkoi kiristyä ja kaikki pienet asiat tuntuivat maailman suurimmilta asioilta avovaimoni mielestä. kävin silloin itse töissä ja kotiin tullessani kävin kaupalla ja tulin laittamaan ruuan ja tiskasin.ka roskat vien kiltisti aamulla töihin lähtiessäni. En nyt halua kuitenkaan sanoa että olisin unelmien mies ! en todellakaan! minä unohtelen välillä asioita ja teen epähuomiossa asioita. yritän kuitenkin. Saan kuitenkin jatkuvaan syyttelyä siitä että en tee mitään tai jos teen jotain niin teen sen väärin. Maitopurkki kaapissakin on väärin laitettu jos olen epähuomiossa laittanut sen muiden rinnalle väärinpäin ettei päiväys näy. nykyään olen opiskelemassa ja minulla on tietokone pöydän päällä koulu papereitani ja kirjoja ja ne saattavat olla välillä hieman sakaisin ja tämä on yksi maailman lopun ennusteita koska siitä seuraa huutoa ja mökötystä. tosin hänellä itsellään on tuhottomasti tavaroita ja ne on osittain pahvilaatikoissa ruokailutilan lattialla ja hujan hajan. ja sun muita tavaroita papereista kirjoihin. olen sanonut ettäminulle rittäisi joku asiallinen huomatus noista tavaroistani jotka ovat pöydällä niin se ei kelpaa vaan aina huudetaan. pidän siitä että asiat keskustellaan rauhassa ja ratkotaan ongelmia eikä huudeta ja heitellä tavaroita. tottakai pitää antaa myös tunteiden tulla mutta miksi pitää etsiä sitä rikkaa aina toisen silmästä. olen huomauttanut hänen lojuvista tavaroistaan ympäri kämppää aina silloin tällöin mutta kuitenkin tunnen samalla omatunnon tuskia koska en muista itsekään aina laittaa tavaroitani niin järjestykseen. minua syytellään myös välinpitämättömyydestä lähes kaikkia asioita kohtaa. koska minua ei kuulemma kiinnosta hänen asiat ollenkaan, pidän hänen mielestään hänen asioita ja ehdotuksia toisarvoisina en kuulemma kuuntele. kaikkien haukkujen ja arvostelujen ja turhien syytöksien keskellä yritän sitkuttaa ja edeskerran viikossa järjestää hänelle jonkin kivan pienen yllätyksen ja sen jälkeen puolitunia / tunnin olen hänen avomiehensä jonka jälkeen palaan todellisuuteni. valitanko minä turhaan ja onko minulla nyt siihen edes oikeus ? taidampa tästä nyt kuitenkin lähteä tästä siivoomaan ja järjestelemään paikkoja kun on kerta vapaapäivä ja hän suuttui jo aamullakin minulle.... menen tekemään siis niitä pieniä asioita "tahallani" että saisin hänet suuttumaan

4

432

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • äkäpusssi

      ..mutta itse taidan olla se joka huutaa ja raivoaa. Syynä vain se, että meillä on niin erilaiset näkemykset siisteydestä. Itse haluan, että kaikilla tavaroilla on omat paikkansa ja että tavarat myöskin pysyvät paikoillaan eivätkä loju ympäriinsä. Suututtaa laittaa aikuisen miehen tavaroita jatkuvasti paikoilleen. Miehelleni taas riittää siisteydestä se, että tiskit eivät homehdu pöydälle.
      Lopulta itselleni on tollut pakkomielle puolison tavaroista, samalla kun omat tavarani lojuvat missä sattuu..en vain ehdi laittamaan niitä paikoilleen, kun on huudettava toiselle.
      Yritän lopettaa tälläisen turhanpäiväisen huutamisen, mutta näen punaista aina kun puolison tavarat ovat hujanhajan.

      • dust on the wind

        minä itse yritän ja pidänkin tavarani järjestyksessä, mutta se että jos toisella on niin paljon kaikenlaista tavaraa että ne ei mahdu kaappiin vaan ne pitää pitää lattialla...imurointi on aika vaivaloista


    • opin minäkin jotakin

      Mullakin oli kuus vuotta parisuhde. Mikään mitä tein ei kelvannut ja valitusta piisasi. Jos sanoit takaisin HELVETTI REPESI. Kyllä siinä läheisyys parisuhteesta karisee kun koko ajan oot varuillaan mitä tuleman pitää eli huutoa ja valitusta. Onneks tajuttiin erota ja paljon mukavampi olla.
      Kokemuksesta sanosin et ei tuu tää vastapuoles muuttumaan. Muutokset luonteenpiirteissä on monivuotisia juttuja,joko elät alistettuna henkisesti tai lähet kävelee. Saatpahan oman elämäs takasin.

      • Itsekin syyllistyn tähän ns. turhista asioista mäkättämiseen, en ehkä noin voimakkaasti, toivottavasti ainakaan :D Itse ainakin mäkätän ressaantuneena, se jotenkin aina purkaantuu lähimpänä olevaan ihmiseen joka usein on puoliso.
        Itse olen suhteessa ollut liki neljä vuotta ja mies on muutaman kerran ollut eron partaalla kun ei jaksa turhaa mäkätystä. Ja voin sen verran vinkata että et sä tuota kauaa tule jaksamaan!
        Sinuna nyt ainakin nostaisin naises seinälle ja sanoisin miten asiat on.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko kertonut jo muille tunteistasi?

      Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.
      Ikävä
      77
      4602
    2. Olisin ottanut sinusta akan itselleni

      Mutta olitkin aika itsepäinen ja hankala luonne.
      Ikävä
      180
      1867
    3. Ei sua pysty unohtamaan

      Ei vaan yksinkertaisesti pysty
      Ikävä
      124
      1570
    4. Kerro todelliset motiivit

      kaivattuasi kohtaan?
      Ikävä
      122
      1081
    5. Hei, huomenta komistus

      Yllättääkö, että olet heti mielessä. Mukavaa päivää upea ❤️
      Ikävä
      35
      1026
    6. Miten minusta tuntuu että kaikki tietää sun tunteista mua kohtaan

      Paitsi suoraan minä itse, vai mitä hlvettiä täällä tapahtuu ja miksi ihmiset susta kyselee minulta 🤔❤️
      Ikävä
      16
      1011
    7. Sunnuntain terveiset kaivatulle

      Mitä ajattelet hänestä tänään? Mitä haluaisit sanoa hänelle?
      Ikävä
      78
      923
    8. Hyvää huomenta!

      Mietin miten suhtaudut minuun, jos kerron tunteista. Voinko enää sen jälkeen olla samassa paikassa kanssasi, jos koet as
      Ikävä
      78
      852
    9. Miks et tahtonut

      Enää nähdä? Haluaisin ymmärtää
      Ikävä
      47
      843
    10. Mulla on tarkat korvat

      Kuulin sun äänen ihan selvästi.
      Ikävä
      4
      808
    Aihe