Kuitenkin kansalaisen ainoa keino vaikuttaa on ensinnäkin tietty äänestää, mutta palaute kansanedustajille. Kirjoittaa lehtiin ja ottaa kantaa. Tehdä adresseja.
Mutta kuinka moni ottaa kantaa ja on aktiivinen? Täälläkin on paljon melua tyhjästä, osa kirjoittelee päivittäin melko tyhjäpäisiäkin juttuja, milloin mistäkin, niin otatteko aktiivisesti kantaa myös maan asioihin?
Jos joku on opiskelija, niin kuinka moni antaa palautetta Henna Virkkuselle tai Stefan Wallinille? Kuinka moni kirjoittaa Helsingin sanomiin kritiikkiä koulujen yhdistämisestä, opiskeluajan pienetämisestä (joka siis EI ole etu monellakaan alalla), siitä, ettei opiskelijalla ole kesälomaa, tulorajat on sen sijaan kyllä, vaikka opiskelijat jo muutenkin on köyhiä? (Ja puhun aikuisista, en kotona asuvista alle 20-vuotiaista.)
Kuinka moni ottaa kantaa maahanmuuttoasioihin? Täällä oli yksi raivostunut kirjoitus, mikä oli totta, ja moni samaa mieltä, mutta ottaako kukaan kantaa? Uskaltaako kukaan keskustella asioista asioitten nimillä, enkä puhun nyt rasismista, tai että ihmisiä pitäisi syrjiä kansallisuuden/ihon värin perusteella, mutta jokainen selväjärkinen tajuaa, että asioita on hoidettu päin persettä.
Vanhusten asiat? Omaishoitajien asiat? Terveyden huolto? Tasa-arvo? Miehet ja naiset, kuka ottaa kantaa ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan johonkin? Miten ja mihin?
Nykyään ei kuulemma nuoriakaan kiinnosta politiikka, kun asiat ovat menneet päin persettä, mutta eikös se olisi juurikin se aika, jolloin pitäisi aktivoitua enemmän? Naiset väittävät olevansa tasa-arvoisia ja aktiivisia yhteiskunnan jäseniä, mutta en itse ainakaan tunne juurikaan muita, jotka olisivat kiinnostuneita vaikuttamisesta ja ottaisivat aktiivisesti kantaa. Lisäksi pienituloisten asiat ovat ne, jotka ovat kaikkein eniten menossa päin peetä, mutta he juurikin ovat vetäytymässä ja jättämässä asiat vain muitten hoidettaviksi. Porvarihallitus on kyllä kirottu ilmiö, mutta kukaan ei äänestä vastaan? Kukaan ei vaadi mitään?
Ota nyt kantaa, mihin otat kantaa? Mitä teet, miten olet itse aktiivinen? Toivoisitko olevasi aktiivisempi? Tai miksi et ota kantaa, miksi et tee asioille mitään?
Mutta kuinka moni ottaa kantaa ja on aktiivinen? Täälläkin on paljon melua tyhjästä, osa kirjoittelee päivittäin melko tyhjäpäisiäkin juttuja, milloin mistäkin, niin otatteko aktiivisesti kantaa myös maan asioihin?
Jos joku on opiskelija, niin kuinka moni antaa palautetta Henna Virkkuselle tai Stefan Wallinille? Kuinka moni kirjoittaa Helsingin sanomiin kritiikkiä koulujen yhdistämisestä, opiskeluajan pienetämisestä (joka siis EI ole etu monellakaan alalla), siitä, ettei opiskelijalla ole kesälomaa, tulorajat on sen sijaan kyllä, vaikka opiskelijat jo muutenkin on köyhiä? (Ja puhun aikuisista, en kotona asuvista alle 20-vuotiaista.)
Kuinka moni ottaa kantaa maahanmuuttoasioihin? Täällä oli yksi raivostunut kirjoitus, mikä oli totta, ja moni samaa mieltä, mutta ottaako kukaan kantaa? Uskaltaako kukaan keskustella asioista asioitten nimillä, enkä puhun nyt rasismista, tai että ihmisiä pitäisi syrjiä kansallisuuden/ihon värin perusteella, mutta jokainen selväjärkinen tajuaa, että asioita on hoidettu päin persettä.
Vanhusten asiat? Omaishoitajien asiat? Terveyden huolto? Tasa-arvo? Miehet ja naiset, kuka ottaa kantaa ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan johonkin? Miten ja mihin?
Nykyään ei kuulemma nuoriakaan kiinnosta politiikka, kun asiat ovat menneet päin persettä, mutta eikös se olisi juurikin se aika, jolloin pitäisi aktivoitua enemmän? Naiset väittävät olevansa tasa-arvoisia ja aktiivisia yhteiskunnan jäseniä, mutta en itse ainakaan tunne juurikaan muita, jotka olisivat kiinnostuneita vaikuttamisesta ja ottaisivat aktiivisesti kantaa. Lisäksi pienituloisten asiat ovat ne, jotka ovat kaikkein eniten menossa päin peetä, mutta he juurikin ovat vetäytymässä ja jättämässä asiat vain muitten hoidettaviksi. Porvarihallitus on kyllä kirottu ilmiö, mutta kukaan ei äänestä vastaan? Kukaan ei vaadi mitään?
Ota nyt kantaa, mihin otat kantaa? Mitä teet, miten olet itse aktiivinen? Toivoisitko olevasi aktiivisempi? Tai miksi et ota kantaa, miksi et tee asioille mitään?
Vastaukset 7
Vanhimmat
kirjoitus, älä nyt suutu, mutta ihan hymyilen täällä ja melkein ääneen nauran, kun otit niin ponnekkaasti KANTAA, siihen ettei kukaan ota KANTAA. Tuo lause esiintyi ainakin kahdeksan kertaa kirjoituksessasi näin nopeasti laskettuna taisi niitä olla enemmänkin, mutta nyt en muuta voi tällä hetkellä, kun hykertää naurusta. Hienoa, että olet noin aktiivinen ja hyvällä asialla olet, anteeksi, että otin KANTAA tähän sinun kirjoitukseesi, enkä itse asiaan, mutta kokoan itseni ensin ja ehkä sitten voisin ottaa KANTAA siihen, miksi en ole aktiivinen KANNANottaja politiikassa......
* suu korvissa*,.. anteeksi vilpittömästi.
No, sinun ei tarvitse pyytää anteeksi, olen lukenut kirjoituksiasi täällä ja ymmärrän, että huvitut pienestä ja että tälläisessä vaikeammassa aiheessa pointti menee helposti ohi, jos kirjoituksessa on mitään mikä voi viedä ajatuksen sivuraiteille.
Sinun ei tarvitse erikseen selvittää, miksi et varmasti ota kantaa etkä aja kenenkään asiaa, en sinulta jotenkin sitä odotakaan: kaikella rakkaudella, mutta olen kuitenkin lueskellut täälläkin näitä kirjoituksia, ja en usko, että sinulla on juuri mitään kummempaa sanottavaakaan: paitsi pimpin karvoihin ja naisten meikkaamiseen tunnut suhtautuvan kovin intohimoisesti. No, ehkä kannattaakin pysyä alueella, mistä jotain vielä ymmärtää ja mikä liikkuu omalla ajatuksen tasolla ja mistä osaa ainakin itse kirjoittaa.
Saat naureskella oikein vapaasti, ja kivaa, että sinulla on mukavaa ja onnellinen elämä, hyvä, että olet yksinkertaisista asioista onnellinen. Ihan hyvällä tämäkin.
Että sinulle en suutu :)
Kiva, että et suuttunut. Ei minulla mitään kummempaa sanottavaa kyllä olekkaan siinä olet oikeassa, kunhan huvikseni skrivailen. Sinulla on ihan hyvä aloitus, mutta tosiaan minä pysyttelen omalla ajattelutasollani. Kyllä, politiikka ei ole minun alaani, liian raskasta minulle, mutta hienoa, että olet aktiivisesti mukana hoitelemassa asioita, sinunlaisiasi tarvitaan. Eipä muuten tiedä, vaikka poliitikot ottaisivat esityslistalleen vielä kansalaisten karvat, sitten voin taas ottaa kantaa, eikös vaan. Ja, hei, sori vielä jos loukkasin :)
Mä otan työni puolesta kantaa ja pistän ylemmät herrat ottamaan kantaa juurikin luettelemiisi asiohin. Silloin ei välttämätt jaksa enää vapaa-ajallaan ottaa kantaa, kun en kuitenkaan poliitikko ole enkä sitä edes haluaisi olla.
Likeltä kun on niiden touhuja katsellut, niin ensin ollaan tosi innoissaan ja otetaan kantaa. Loppupelissä ollaan turheuduttu, urauduttu ja tylsistytty. Sitten otetaan vaan kantaa, että pysytään pinnalla ja otsikoissa tai äänestäjien mielissä. Kantaa otetaan vaikka siinä ei olisi päätä eikä häntää eikä ajatusta olisi viety edes loppuun asti. Otetaan vaan kantaa ja lehdissäkin kirjoitellaan kolumneja aiheesta vanhusten terveydenhuolto, niin että vanhus ei sitä tajua ja kukaan ei saa selville, miten se parannus pitäisi konkreettisesti tehdä.
Notta näin.
Mutta sähän olet silloin todellakin aktiivinen, jos jo työsi puolesta otat kantaa ja osaa! Eihän kukaan koko aikaa voi hoitaa vain muiden asioita, ei siitä ollutkaan kysymys tai että ammattipoliitikko pitäisi olla.
Byrokratian rattaan ovat tietty turhauttavia ja muuta, mutta lähinnä se on aika huolestuttavaa, että etenkin naiset (tuntuu siltä??? en väitä tiedoksi) ja etenkin pienituloiset ja heikommassa asemassa olevat ikäänkuin luovuttavat kokonaan ja jättävät asiat kokonaan muitten harteille.
Mä olen lukenut muutamiakin juttuja ihan tavallisista ihmisistä viime aikoina, ketkä ovat tehneet isojakin parannuksia/estäneet isoja huonoja juttuja, paikkakunnillaan vaan tekemällä ja tarttumalla asioihin. Lisäksi ennen aktiiviset liikkeet saivat jotain aikaankin, nykyään ammattiliitotkin on täysiä hanurin nuoleskelojoita, -siis suurimmaksi osaksi, ja jotenkin tuntuu, että ihmiset muuttuneet totaalisen passiiviseksi.
Samalla kun jotenkin tietoa tyrkätään joka suunnasta, tuntuu, ettei ihmiset tiedä enää mitään, toisin sanoen, ihmiset ovat vapaaehtoisesti idiootteja!
Ja jotenkin tuokin, ettei kukaan enää osaa tarttua toimeen "ei tiedetä miten se parannus pitäisi konkreettisesti tehdä" tuntuu todella hassulta, että todella: ei niin! Nytkin terveysministeri&intoilijat intoilevat tupakan suhteen, vaikka se on jo ihan hyvällä mallilla, eikä tässä tarvitse enää hassata rahoja ja aikaa täystupakoimattomuuteen, sen sijaan vaikka koulussa on ammuttu ihmisiä, huumeiden käyttö lisääntynyt jne. ei vaan kiinnosta: vielä jaakataan röökistä?!
Tai että aina täytyy todella sattua jotain todella traagista: koulukiusaamisen vakavuuden tuntuu aika iso osa aikuisista edelleen kiistävän suvereenisti.
Aika hassulta tuntuu. Ihminen on helvetin laiska, jotenkin että telsu auki ja netistä pää täyteen ja sitten se siitä. Istutaan siinä sohvalla ja katsotaan voivoteltavia asioita, mutta lähinnä vaan, että voidaan kauhistella, ei että kukaan tekisi oikeastaan mitään...
Minä olen poliittisesti täysin riippumaton ja puolueeton tasan niin kauan kun päättäjät puhuu paskaa ja kerää rahat omaa taskuu.
No entä jos itse ryhtyisit päättäjäksi päättäjien tilalle? Itsekin olen niin kyllästynyt tähän oman edun tavoitteluun ja paskan puhumiseen. Asiallisia ja varteen otettavia ei ole, samaa paskaa eri promokuvissa. Ois hienoa just, kun ns. vastavirran edustajat alkas nimenomaan olemaan aktiivisia ja tarjoamaan vaihtoehtoja: eihän niitä voi olla, kun ei kukaan tarjoa mitään.
Tai ois hienoa, kun useammat ihan tavalliset ihmiset kirjoittaisi mielipidekirjoituksia, tai blogeja: että oikeasti oli julkisesti tiedossa mitä oikeat ihmiset ajattelee, miten oikeilla ihmisillä menee: ei sillä muutamalla hassulla, joilla on vitusti rahaa ja valtaa ja kaikki hienosti.
Kaupungeissakin monesti asioita saa vaan hoitaa ne samat pyrkyrit ja naamat, ne kenellä on varaa teettää julisteita. Ihmiset ei enää älähdä oikein mistään, vaikka ois aihettakin.
Mun mielestä ihmisten kannattaisi ottaa julkisesti kantaa, herättää keskustelua, kritisoida asioita, joko paikallisesti tai kansallisesti. Kansanedustajille ja ministereillekin voi lähettää suoraa palautetta, harva vaan viitsii. No, eihän siinä, nyt näkyy niitten ihmisten näkemys, ketkä ovat aktiivisia: mä en tykkää siitä yhtään. Äänestämättä jättää melkein puolet, mutta se on hiljainen kannanotto, eikä siis vaikuta. Kansanedustajat voi siis nostaa omaa palkkaansakin pari kertaa, vaikka se on jo suhteellisen korkea (etenkin edut huomioiden) ja kukaan ei siitäkään mitään sano.
No, kukaan. Muutama. Muut on hiljaa.
Riippumattomana ja puolueettomanakin voi ottaa aktiivisesti kantaa (kuten minä teen), mutta se ei auta, jos vaan yksi tai kaksi tekee sen.