Mistä johtuu, että jotkut miehet (ja varmaan naisetkin) ovat mustasukkaisia ex-puolisolleen avioeron jälkeen, vaikka olisivat itse lähteneet jonkun toisen matkaan ? Nämä tapaukset eivät ole mitenkään harvinaisia. Kerron nyt oman stoorini.
Vajaa kolme vuotta sitten ex-mieheni jätti minut ja 6-vuotiaan poikamme, koska oli rakastunut toiseen naiseen, joka oli hänen työkaverinsa. Olihan se aika rankka paikka minulle. Olin ollut siinä luulossa, että meillä oli hyvä avioliitto, mutta ilmeisesti hän ei ollut samaa mieltä. Joten hän siis lähti ja minä jäin itkemään perään. Ensimmäinen vuosi oli ihan kaamea. Itkua ja hammastenkiristystä ja täydellistä epäonnistumisen tunnetta. Tunsin itseni hylätyksi vanhaksi lattiarätiksi. Ja mies tuntui olevan onnellinen uuden kumppanin kanssa, mikä vielä pahensi oloani. Aina kun mies tuli hakemaan poikaamme luokseen, olivat kohtaamisemme tosi vaikeita minulle henkisesti. Käyttäydyimme kuitenkin ihan asiallisesti toisiamme kohtaan jo ihan poikamme vuoksi. Emme halunneet lapsen kärsivän tilanteesta millään lailla. Sydämeni kuitenkin itki verta ja ikävä oli kova. Ajattelin, etten ikinä pääse erosta yli.
Noin vuosi sitten kohtasin mukavan miehen, joka oli kokenut saman kuin minä. Hänetkin vaimo oli jättänyt toisen miehen vuoksi. Ja niin me kaksi yksinäistä ja hyljättyä sielua löysimme toisemme. Rakastuttiin ja alettiin seurustella. Mutta kuinka tähän reagoi ex-mieheni ? Sanoisin, että erittäin epäasiallisesti. Sen jälkeen kun hänelle selvisi tämä uusi ihmisuhteeni, hän on ollut erittäin töykeä ja epäkohtelias minulle aina kun tulee poikaa hakemaan. Aiemmin hän käyttäytyi suhtkoht asiallisesti ja korrektisti. Mutta nykyään hän on kuin peffaan ammuttu karhu eikä edes välitä, vaikka poikamme on läsnä. Ja jos miesystäväväni sattuu olemaan paikalla silloin kun hän tulee, on hän tosi tyly myös hänelle. Vaikka miesystäväni aina tervehtii ex-miestäni ystävällisesti ja on kohtelias ja hyväkäytöksinen, näyttää ex-mieheni hänelle hapanta naamaa eikä aina edes vastaa tervehdykseen. Ex-miehelle näyttää olevan vaikea pala sekin, että poikamme tulee silminnähden hyvin toimeen miesystäväni kanssa.
Olemme miesystäväni kanssa yhdessä ihmetelleet tätä ex-mieheni käytöstä. Miksi ihmeessä hän on nyt vihainen uudesta rakkaudestani, vaikka itse aikoinaan jätti minut toisen naisen vuoksi. Luulisi hänenkin olevan tyytyväinen, kun olen löytänyt elämääni uuden suunnan enkä enää sure hänen peräänsä. Vai luuliko hän, että suren häntä lopun ikäni enkä koskaan rakastu uudelleen.
Onko muilla samantyyppisiä kokemuksia ?
Vajaa kolme vuotta sitten ex-mieheni jätti minut ja 6-vuotiaan poikamme, koska oli rakastunut toiseen naiseen, joka oli hänen työkaverinsa. Olihan se aika rankka paikka minulle. Olin ollut siinä luulossa, että meillä oli hyvä avioliitto, mutta ilmeisesti hän ei ollut samaa mieltä. Joten hän siis lähti ja minä jäin itkemään perään. Ensimmäinen vuosi oli ihan kaamea. Itkua ja hammastenkiristystä ja täydellistä epäonnistumisen tunnetta. Tunsin itseni hylätyksi vanhaksi lattiarätiksi. Ja mies tuntui olevan onnellinen uuden kumppanin kanssa, mikä vielä pahensi oloani. Aina kun mies tuli hakemaan poikaamme luokseen, olivat kohtaamisemme tosi vaikeita minulle henkisesti. Käyttäydyimme kuitenkin ihan asiallisesti toisiamme kohtaan jo ihan poikamme vuoksi. Emme halunneet lapsen kärsivän tilanteesta millään lailla. Sydämeni kuitenkin itki verta ja ikävä oli kova. Ajattelin, etten ikinä pääse erosta yli.
Noin vuosi sitten kohtasin mukavan miehen, joka oli kokenut saman kuin minä. Hänetkin vaimo oli jättänyt toisen miehen vuoksi. Ja niin me kaksi yksinäistä ja hyljättyä sielua löysimme toisemme. Rakastuttiin ja alettiin seurustella. Mutta kuinka tähän reagoi ex-mieheni ? Sanoisin, että erittäin epäasiallisesti. Sen jälkeen kun hänelle selvisi tämä uusi ihmisuhteeni, hän on ollut erittäin töykeä ja epäkohtelias minulle aina kun tulee poikaa hakemaan. Aiemmin hän käyttäytyi suhtkoht asiallisesti ja korrektisti. Mutta nykyään hän on kuin peffaan ammuttu karhu eikä edes välitä, vaikka poikamme on läsnä. Ja jos miesystäväväni sattuu olemaan paikalla silloin kun hän tulee, on hän tosi tyly myös hänelle. Vaikka miesystäväni aina tervehtii ex-miestäni ystävällisesti ja on kohtelias ja hyväkäytöksinen, näyttää ex-mieheni hänelle hapanta naamaa eikä aina edes vastaa tervehdykseen. Ex-miehelle näyttää olevan vaikea pala sekin, että poikamme tulee silminnähden hyvin toimeen miesystäväni kanssa.
Olemme miesystäväni kanssa yhdessä ihmetelleet tätä ex-mieheni käytöstä. Miksi ihmeessä hän on nyt vihainen uudesta rakkaudestani, vaikka itse aikoinaan jätti minut toisen naisen vuoksi. Luulisi hänenkin olevan tyytyväinen, kun olen löytänyt elämääni uuden suunnan enkä enää sure hänen peräänsä. Vai luuliko hän, että suren häntä lopun ikäni enkä koskaan rakastu uudelleen.
Onko muilla samantyyppisiä kokemuksia ?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jospa ex-ukkoa on alkanut kaduttaa ja haluais tulla takaisin, mutta näkee että mahdollisuudet siihen on huonontuneet, kun sulla on jo uusi.
Jospa se ex-ukko on alkanut katua ja haluais tulla takaisin, mutta huomaa mahiksien huonontuneen, kun sulla on jo uusi kierroksessa.