Kyllästyin turvokki olooni ja eilen alkoi laihdutus. Tavoite on pudottaa 8 kiloa ja säilyttää ne poissa laihdutuksen jälkeen kunnon ruokavalion avulla. Olen vähentänyt kalorit noin 1500-1600:n/ vrk. Ongelma on se että ruuan himo riivaa, vaikka syön säännöllisin väliajoin. Millä keinoin selätätte nälän tunteen? Tai ennemmin ruuan HIMON...?
Söin joskus tri Tolosen kutitukapseleita, mutta teetti karseet ilmavaivat.
Söin joskus tri Tolosen kutitukapseleita, mutta teetti karseet ilmavaivat.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ole oleellista laihduttaessa vaan syöty energiamäärä ei tarvitse nälästä kärsiä kuin ei syö liian energiapitoista ruokaa, kasvikset hedelmät pääruokavaliona laihtuu varmasti ja ei ole nälän tunnetta niitä riittävästi syödessä.
Heraproteiinijauhetta ja maitoa kun ottaa välipalaksi niin ei tule koskaan nälkä.
Juu, proteiini pitää nälkää. Eli pidä huolta että kcal:it pysyy kurissa esim. karsimalla liiat hiilarit (enkä nyt tarkoita mitään VHH:ta), syöt 3 h välein JA että saat vähintään 15-20 g proteiinia myös välipaloilla. Proteiini potkii myös testosteronipitoisuuksia hereille, joilloin rasvanpoltto kiihtyy. Hieman seuraamista vaatii alussa, mutta kyllä kilotkin karisee. Eikä todella tarvitse nähdä nälkää. Tuo ruoanhimosi kuulostaa siltä että se saattaa viitata myös insuliiniresistenssiin, joten omega-3:ta kannattaisi ottaa alussa hevoskuuri, vaikka ihan 4 g/d parin viikon ajan. Tämä vie kortisolia vähemmäs, joka taas rauhoittaa ylikierroksilla käyvää insuliinin tuotantoa. Tsemppiä!
Olen aloittanut joulukuun alussa laihdutuksen (painonvartijoiden kotona -paketti) ja kiloja on tippunut (JEE) ja ennen kaikkea syömiseen on tullut järkeä. Olen tiputtanut annoskokoja ja syön todella paljon kaviksia ja hedelmiä. Ruuan himoa on ollut, erityisesti kun tulee töistä kotiin niin ekana menee jääkaapille hakee syötävää.
Mutta siis miten pitää himot kurissa, minä syön satsuman (0 pistettä) tai teen raikkaan salaatin (0 pistettä) ja ennen kaikkea pidän mielessä tavoitteen. Myös se että en osta mitään pistesyöppöjä.
Jos kyse on tosiaan aloittajan mainitsemasta ihan syömisen halusta, ts. himosta eikä varsinaisesta nälästä, niin silloin ongelma lienee enemmänkin henkisellä puolella. Käytännössä laihdutuksessa suurin osa työstä on juuri oman henkisen selkärangan kasvattamista, motivaation ylläpitoa ja henkistä uudelleen asennoitumista omaan elämään.
Mitään poppaskonsteja himojen hallintaan ei ole - kysehän on halusta tyydyttää välitön mieliteko ja siitä miten sitä päättää hallita. Siihen eivät auta vitamiinit, jauheet tai leseet. Eikä kukaan himoitse satsumoita tai vihersalaattia - niiden syömisestä harva on lihonnutkaan alunperin. Herkkuja tekee mieli vastakin. Syödä tekee mieli vaikke ole nälkä. Silloin tarvitaan vanhaa kunnon itsekuria. Kysy itseltäsi, haluatko ennemmin olla hoikempi, kuin pistää suuhusi juuri sillä hetkellä haluamasi asian, ja mieti kumpi on suurempi paha sinulle - luopua ylimääräisestä syömisestä, vai olla saavuttamatta tavoitepainoasi. Toki on hyvä korvata turha syöminen hedelmillä tai muulla vähäenergisellä ruualla, mutta jos et ole motivoinut päätökseesi onnistua, syöt sen hedelmän jälkeen ison leivän juustolla. "Kun teki niin mieli."
Joskus motivaatio ei ole riittävä laihduttamiseen. Silloin on odotettava parempaa aikaa ja tunnustettava ettei tähän asiaan juuri nyt riitä paukkuja. Laihduttamista on turha "leikkiä", sanoa että on vaikeaa kun ei pysty olemaan sortumatta herkkuihin ja turhaan syömiseen. Silloin kannattaa lopettaa koko "pitäisi-laihduttaa"-touhu, ja tavoitella sitä ettei lihoaisi enää lisää. Laihdutuksen aika on myöhemmin, sitten kun motivaatiota sitoutua laihdutuspäätökseen on riittävästi.
Tsemppiä sinulle - onnistut kyllä jos vain haluat!
Tämä on vähän epäterveellinen konsti, mutta itse selätän nälän esim. juomalla light-colaa. Kahvissa tai teessäkään ei ole paljoa kaloreita, eli niitä tulee myös juotua. Joskus juon vettä jossa on sitruunaa, juomalla paljon vettä saa näläntunteen kaikkoamaan. Myös purkanjauhanta on hyvä jippo näläntunteeseen.
Porkkanoissa ei myöskään ole paljoa kaloreita,joten niitäkin tulee mussutettua.
Laihduttelin viime vuonna parikymmentä kiloa. Voin kerota joitakin hyväksi havaittuja konsteja:
1. Ruisleipä. Olen huomannut, että jos syö aterialla ruisleipää, niin jaksaa hyvin odottaa 3 tuntia seuraavaa ateriaa. Aina ja joka aterialla ei tietenkään halua eikä voi syödä ruisleipää, mutta sitä kannattaa syödä pari-kolme siivua päivässä ja eri aterioilla.
2. Päärynä ja vesimeloni. Huomasin, että päärynä ja vesimeloni vievät makeanhimoa. Vaikka ei tekisi oikeastaan mieli syödä hedelmää (vaan karkkia tms herkkua) niin kannattaa kuitenkin syödä se päärynä, tai ottaa pala vesimelonia, sillä sen jälkeen ei enää tee mieli makeaa herkkua. Näitä kannattaa nauttia pari kertaa päivässä.
3. Light-mehut ja makuvissyt. Jos on jo nautinut sille päivälle suunnittelemansa ruuat ja kaikki kalorit (tai pisteet) on täynnä, niin voi nauttia makuvettä tai light-juomaa.
4. Asenne. Illalla pitää olla pieni nälän tunne ja vatsa tyhjä kun menee nukkumaan. Välillä voi viikonloppuna pitää myös kotona aivan kitupäivän, jolloin syö oikein vähän, niin vähän kuin pystyy, mutta ei niin vähän että elimistö menisi mihinkään lepotilaan. Pieni nälän tunne illalla kertoo onnistuneesta laihduttamispäivästä, silloin tietää laihtuneensa.
Se on minun konstini. Monta kertaa on kova nälkä, mutta järjestän itselleni tekemistä, esim eilen oli nälkä, mutta olin kuitenkin syönyt että ei periaatteessa heti tunnin päästä taas pitäisi olla nälkä. Joten päätin että tuon nälän kyllä nitistän, en käynyt kaupasta ostamassa suklaata kuten yleensä vaan ajelin sen 130 km automatkan ilman sitä herkkua ja ihan hyvin meni. Puhuin vain "ruuanhimolleni", että mitä siinä mangut ruokaa, mulla on aika monta suklaapatukkaa tuossa vyötäröllä ota siitä itsellesi ruokaa ja kun tarpeeksi kului aikaa ei ollutkaan enää nälkä. Samoin eilistä edellinen päivä kävin uimassa ja sitä ennen en syönyt vaikka oli nälkä, kyllä se nälkä siinä jossain vaiheessa vaan meni ohi ja seuraavana päivänä oli vaakassa pienempi lukema kuin edellispäivänä. Minun konstini on paeta nälkää jonnekkin sellaiseen paikkaan josta ei saa ruokaa ainakaan vähään aikaan.
nälkäkuurilla ei kyllä pitkälle pötkitä, ei kurnivaa vatsaa kukaan jaksa kauaa pidellä vaan silloin sitä ihminen repsahtaa ennemmin tai myöhemmin se on varmaa.
Kasviksena puhuu asiaa miten pitää toimia.
Minä ainakin olen syömisessä aika ehdoton. Jos annan nälälle vähänkin liikaa köyttä, niin se vie mukanaan ja sitten vedän itseni ihan täyteen.