"Suomesta turvapaikkaa hakeneiden ulkomaalaisten määrä nousi viime vuonna parilla tuhannella toissa vuodesta. Vuonna 2008 hakijoita oli 4 016, viime vuonna 5 910, kertoo sisäasiainministeriö.
Irakilaisia ja somalialaisia turvapaikanhakijoita oli eniten. EU-kansalaisten turvapaikkahakemusten määrä nousi. Eniten tuli hakemuksia Bulgariasta.
Vastaanottokeskusten palvelut eli muun muassa ilmainen majoitus ja ruoka ovat sisäministeriön mukaan olleet houkutin tulla nimenomaan Suomeen. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (r) mukaan sama henkilö on saattanut myös tulla useamman kerran, vaikka olisi jo saanut kielteisen päätöksen.
^SAATTANUT TULLA?EIKÖ MINISTERIÖLLÄ OLE FAKTAA ASIASTA?VAI EIKÖ TIEDONKULKU PELAA?
Sisäministeriö haluaa vähentää keskusten väärinkäyttöä uudella asetuksella, jolla turvapaikanhakijoille rahana maksettavaa toimeentulotukea pienennetään. Helmikuun alusta yksin asuva turvapaikanhakija saa 292 euroa kuussa. Tämä on 84 euroa vähemmän kuin nykyisin.
Työntekijöiden oleskelulupia haettiin viime vuonna taantuman takia vähemmän. Myös opiskelijat hakivat vähemmän lupia. "
Irakilaisia ja somalialaisia turvapaikanhakijoita oli eniten. EU-kansalaisten turvapaikkahakemusten määrä nousi. Eniten tuli hakemuksia Bulgariasta.
Vastaanottokeskusten palvelut eli muun muassa ilmainen majoitus ja ruoka ovat sisäministeriön mukaan olleet houkutin tulla nimenomaan Suomeen. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (r) mukaan sama henkilö on saattanut myös tulla useamman kerran, vaikka olisi jo saanut kielteisen päätöksen.
^SAATTANUT TULLA?EIKÖ MINISTERIÖLLÄ OLE FAKTAA ASIASTA?VAI EIKÖ TIEDONKULKU PELAA?
Sisäministeriö haluaa vähentää keskusten väärinkäyttöä uudella asetuksella, jolla turvapaikanhakijoille rahana maksettavaa toimeentulotukea pienennetään. Helmikuun alusta yksin asuva turvapaikanhakija saa 292 euroa kuussa. Tämä on 84 euroa vähemmän kuin nykyisin.
Työntekijöiden oleskelulupia haettiin viime vuonna taantuman takia vähemmän. Myös opiskelijat hakivat vähemmän lupia. "
Vastaukset 9
Vanhimmat
myös saaneet turvapaikan ulkomailla:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/satoja_suomalaisia_vankilassa_ulkomailla_1358102.html
Satoja suomalaisia vankilassa ulkomailla
julkaistu 09.01. klo 07:49, päivitetty 10.01. klo 14:11
Ulkomaisissa vankiloissa sovittaa rikostaan vuosittain satoja Suomen kansalaisia. Määrä on viime vuosina vähentynyt, mutta edelleen suomalaisia on ulkomaisissa vankiloissa liki yhtä paljon kuin Suomen vankiloissa on ulkomaiden kansalaisia yhteensä.
Eniten Suomen kansalaisia on Ruotsin vankiloissa. Viime vuonna lähes 350 suomalaisvankia istui eripituisia tuomioitaan naapurimaassa. Vuosi vuodelta määrä on vähentynyt. Esimerkiksi vuonna 1995 suomalaisvankeja oli Ruotsissa liki kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna.
Suomalaisia on Ruotsissa paljon ja vankiloissakin he ovat edelleen suurin kansallisuusryhmä. Tosin viime vuosina serbialaiset ovat alkaneet vähitellen lähestyä suomalaislukuja.
Erikoissuunnittelija Ilppo Alatalo Suomen Rikosseuraamuslaitoksesta arvioi, että maahanmuuttajien osuus vankiloissa kuvastaa myös heidän sopeutumistaan uuteen kotimaahansa. Suomalaisia muutti Ruotsiin paljon erityisesti 1960- ja 70-luvuilla.
- Siinä vaiheessa osa syrjäytyi ja suomalaiset olivat yliedustettuina määräänsä nähden ruotsalaisvankiloissa. Nyt se on 2010:een tullessa tasoittunut niin, ettei se enää merkittävästi poikkea ruotsalaisten määrästä Ruotsin vankiloissa.
Osa Suomesta Ruotsiin muuttaneista on myös Ruotsin kansalaisia.
Yleensä huumausaineet tuomion syynä
Vankilukuja vertailtaessa käytetään niin sanottua päivän lukua. Viime syksyn tilastopäivänä rikoksesta tuomittuja Suomen kansalaisia oli ruotsalaisvankiloissa noin 150, muualla eri puolilla maailmaa yhteensä parikymmentä.
Vastaavasti suomalaisvankiloiden kirjoissa oli viime toukokuun tilastointipäivänä runsas 200 ulkomaan kansalaista. Noin puolet heistä oli huumausainerikoksista tuomittuina ja suurimmalla osalla oli koti Suomessa.
Suomalaistenkin Pohjoismaiden ulkopuolella saamista vankeustuomioista tai pidätyksistä rikosepäilyn takia yli kolmasosa liittyy huumausaineisiin.
Vuoden vaihtuessa yhteensä 31 Suomessa kirjoilla olevaa henkilöä oli Pohjoismaiden ulkopuolella olevissa vankiloissa tuomittuina tai rikosepäilyn takia pidätettyinä.
- Tavallisia ihmisiä tai henkilöitä, joilla on Suomessakin ollut rikostaustaa. Mukaan on entistä enemmän tullut niin sanottuja uussuomalaisia eli henkilöitä, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden, kertoo hallinnollinen ulkoasiainsihteeri Seppo Taurén ulkoministeriöstä."
"Vuoden vaihtuessa yhteensä 31 Suomessa kirjoilla olevaa henkilöä oli Pohjoismaiden ulkopuolella olevissa vankiloissa tuomittuina tai rikosepäilyn takia pidätettyinä.
- Tavallisia ihmisiä tai henkilöitä, joilla on Suomessakin ollut rikostaustaa. Mukaan on entistä enemmän tullut niin sanottuja uussuomalaisia eli henkilöitä, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden, kertoo hallinnollinen ulkoasiainsihteeri Seppo Taurén ulkoministeriöstä.""
Suomen kansalaisuuden saatuaan pakoloiset ovat tehtailleet rikoksia suomen rajojen ulkopuolellakin.
kansalaisuuden
"Ulkomaisissa vankiloissa sovittaa rikostaan vuosittain satoja Suomen kansalaisia. Määrä on viime vuosina vähentynyt, mutta edelleen suomalaisia on ulkomaisissa vankiloissa liki yhtä paljon kuin Suomen vankiloissa on ulkomaiden kansalaisia yhteensä. "
http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3282
"Kansalaisuus myönnetään usein poikkeussäännösten perusteella
Jotta Suomen kansalaisuuden voi saada hakemuksesta, on täytettävä selvitetyn henkilöllisyyden vaatimus sekä kuusi yleistä edellytystä, joihin kuuluvat asumisaika-, kielitaito- ja nuhteettomuusedellytys. Kansalaisuuslaissa on kuitenkin säännökset siitä, millä perusteella näistä edellytyksistä voidaan poiketa.
Poikkeussäännöksiä sovelletaan jatkuvasti. Tammikuussa 2008 kansalaisuusyksikössä tehtiin hakemuksiin 293 myönteistä päätöstä, joista 102 perustui poikkeussäännöksiin. Yli 35 prosentissa tapauksista oli siten poikettu asumisaika-, kielitaito- tai nuhteettomuusedellytyksestä. Eniten, yhteensä 86 tapauksessa, oli poikettu nuhteettomuusedellytyksestä.
Nuhteettomuusedellytys
Nuhteettomuusedellytys tarkoittaa sitä, että hakija ei ole saanut syyllistyä rangaistavaan tekoon eikä hän saa olla määrättynä lähestymiskieltoon. Rangaistavasta teosta ei silti välttämättä tule kansalaistamisen estettä, vaan nuhteettomuusedellytyksestä voidaan poiketa, jos rikos ja siitä seurannut rangaistus on pieni eikä rikoksia ole paljon.
Huomiota voidaan kiinnittää myös siihen, kuinka pitkä aika rikoksista on kulunut. Harkinnan apuna käytetään kansalaisuusyksikössä erityistä taulukkoa, jonka tarkoituksena on se, että nuhteettomuusedellytystä koskevia sääntöjä sovelletaan samalla tavalla.
Esimerkiksi rikesakkorikoksesta ei siten tule kansalaistamisen estettä, vaan hakemukseen sovelletaan nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamista koskevaa säännöstä. jne.."
Jotta silleen...
suomessa ei saa juuri millään.
Toistuvat yksityishenkilöihin kohdistuneet ryöstöt eivät passita linnaan.Ei myöskään raiskaus tai törkeät pahoinpitelyt.
"Eniten, yhteensä 86 tapauksessa, oli poikettu nuhteettomuusedellytyksestä."
Tottakai poiketaan, useassa tapauksessa oikea ratkaisu olisi ollut maastakarkoitus.
Osa Ruotsin vankiloissa istuvista "suomalaisista" on henkilöitä, jotka ovat tulleet Suomeen maahanmuuttajina ja saaneet Suomen kansalaisuuden.
Osa Suomen vankiloissa istuvista "suomalaisista" on henkilöitä, jotka ovat tulleet Suomeen maahanmuuttajina ja saaneet Suomen kansalaisuuden.
Tämä selittää osaltaan suomalaisten suurta määrää Ruotsin vankiloissa ja ulkomaalaisten pientä määrää Suomen vankiloissa.
Suomen kansalaisuuden saamista pitäisi valvoa tarkemmin.
oikeaa tietoa, eikä luuloihin perustuvaa. Luepa tarkemmin missä tapauksissa poiketaan: ei siinä mainita raiskauksiin syyllistyneitä eikä törkeä pahoinpitely. Faktatietoa pöytään.
Aina tulee pitää mielessä että Suomeessa lait laatii ja asioista päättää suomalaiset itse. Joten jos laissa on mielestäsi virhe, se on suomalaisten laatima. Vai et kai väitä että rikollismieliset laatisivat Suomessa lakeja?
"Uutta ovat myös uussuomalaisten rötökset. Kun ennen suomalaisrikolliset olivat taustaltaan suomalaisia, nyt joukossa on myös ulkomaalaistaustaisia, Suomen kansalaisuuden saaneita henkilöitä."
etsimään ovat suomalaisetkin lähteneet etsimään ulkomaille. Ottaen huomioon millaisista olosuhteista Suomessa lähtivät verrattuna nykyisin Suomeen tulevien lähtömaita. Miettikääppäs sitä, ei vedä vertoja:
http://213.250.93.194/asiakas/evl/ulkosuom.nsf/sivut/WebPageE2AFB-2?OpenDocument&cid=Content94207
"Yli miljoona suomalaista asuu ulkomailla
Ensimmäisen ja toisen sukupolven ulkosuomalaisia on reilusti yli miljoona. Suomalaisia on muuttanut eri puolille maailmaa satojen vuosien aikana, mutta valtaosa on lähtenyt 1900-luvulla.
Uudisraivaajat lähtivät etsimään leveämpää leipää jo 1600-luvulla Ruotsin ja Norjan lisäksi Pohjois-Amerikasta asti. Amerikan siirtolaisuuden huippu ajoittui vuosille 1899-1913. Australiaan, Kanadaan ja Ruotsiin sekä Keski-Eurooppaan lähdettiin sotien jälkeen 1950-luvulta alkaen suurin joukoin.
Siirtolaisuuden luonne on muuttunut 1980-luvulta lähtien. Enää ei lähdetä merten taa loppuelämäksi, vaan kyse on useimmiten lyhytaikaisemmasta siirtolaisuudesta. Hyvin koulutetut suomalaiset muuttavat nyt modernin teollisuuden, liike- ja tiede-elämän keskuksiin. Tällä hetkellä muutto kasvaa Keski-Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan. "...jne
.....
Huomiota voidaan kiinnittää myös siihen, kuinka pitkä aika rikoksista on kulunut. Harkinnan apuna käytetään kansalaisuusyksikössä erityistä taulukkoa, jonka tarkoituksena on se, että nuhteettomuusedellytystä koskevia sääntöjä sovelletaan samalla tavalla.
Esimerkiksi rikesakkorikoksesta ei siten tule kansalaistamisen estettä, vaan hakemukseen sovelletaan nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamista koskevaa säännöstä. jne.."
että silleen...rikoksia joissa voidaan soveltaa nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamista on esim. liikennerikkomukset .. tässä ei välttämättä tarkoteta omaisuus- tai henkirikosta