Tällä hetkellä, hyvin pitkän ajan päästä siitä ajasta, kun olin ns. "toinen nainen" ja voin jo naureskella vanhoille asioille, tuli mieleeni eräs kumma juttu.
Seurustelin muinoin naimisissaolevan miehen kanssa pari vuotta ja irtipääseminen tästä oli erittäin vaikeaa, olin kovin nuori ja mies kokenut, 10v vanhempi. Mies pitkän piirityksen jälkeen onnistui valloitusyrityksessään ja olimme kai rakastuneita. Olin nuorena ja vilpittömänä emotionaalisesti riippuvainen hänestä ja koin suhteen tietty vääräksi mutta tunne oli tahtoa voimakkaampi varsinkin kun myös mies vakuutti rakkauttaan minulle vaimonsakin kuullen. Lopetin suhteen vaikka tunsin että sydän revitään rinnasta koska tilanne ei näyttänyt johtavan mihinkään. Hän lupasi koko ajan erota mutta ei tietenkään eronnut, ei ehkä uskaltanut muutosta elämäänsä ja keksi ne klassiset tekosyyt ja yritti pitkittää asioita. Koska mies ei eronnut, lopetin minä suhteen, muutin pois ja pääsin viimein irti ja etsin uutta elämänsisältöä.
Se mikä tuossa asetelmassa oli jotenkin naurettavaa oli se, että tämä naimisissa oleva mies oli äärettömän mustasukkainen minusta, ja hän yhteen aikaan kyttäsi jopa sitä, ketä satuin katsomaan missäkin. Hän väitti minun kyttäävän kaikkia vastaantuleviakin miehiä. Kuitenkaan tässä ei ollut mitään perää, koska olin sokeasti rakastunut mieheen. Kerran tämä mies hyökkäsi tanssilattialla erään miehen kimppuun, jonka väitti katsovan minua liian irstaasti. (Tämä on aivan tosi, todistajia oli kymmeniä :D Mielestäni tämä on petturimieheltä aika outoa käytöstä.
Kun puhuin miehelle että voisin välillä deittaillakin jonkun vapaan miehen kanssa, koska tämä "rakastettuni" ei koskaan ollut luonani kun minä olisin tarvinnut häntä, vaan silloin kun hänelle itselleen sopi = pääsi karkaamaan vaimoltaan. Hän nosti asiasta hirveän äläkän ja väitti että hänen ja minun pettäminen on jotenkin erillisiä asioita. Mies perusteli tätä sillä, että hän oli jo tavatessamme naimisissa, kun minä taas en ollut suhteessa juuri tuolloin. Eli hänen mielestään, hän ei petä minua vaimonsa kanssa, vaikka minä pettäisin häntä jonkun toisen miehen kanssa deittaillessani. Minusta tämä on aika outoa ja puolueellista logiikkaa. XD Yritin perustella tätä sillä, että minun ei tarvitsisi olla yksin ja hylättynä silloin kun hän hummailee vaimonsa kanssa (ja unohti meidän tapaamisemme) ja että hänkin saisi tuntea olevansa kakkonen joka joutuu jakamaan minut toisen kanssa. Mielestäni oli väärin, että minun piti ikään kuin "päivystää varalla" milloin mies sattui minua tarvitsemaan (eli milloin tällä meni sukset ristiin vaimon kanssa) Tämä ei kuitenkaan mennyt jotenkin hänen ymmärrykseensä tällä tavoin. :))) Onko tämä sitä kuuluisaa miehen logiikkaa, vai mitä...
No, pääsin minä sitten hänestä eroon henkisestikin lopulta vaikka tämä ottikin vielä vuosia yhteyttä silloin tällöin ja ruikutteli puhelimessa ihania muistojamme (:D). Mies vaikutti tosin enää vain säälittävältä ja vastenmieliseltä kumisen selkärangan omistavalta pelleltä ja kerroinkin hänelle tämän. Vaimo oli kuulemma pistänyt hänet pihalle vasta sitten, kun mies oli tehnyt kolme aviotonta lasta eri naisten kanssa ympäri maakuntaa ja jatkoi siemennysreissujaan edelleen. Mies kuuluu nyttemin olevan alkoholisoitunut ja ylilihava työtön rupsahtanut ukko, joka hengailee romaniporukoissa jos ei ole vielä kuollut viinaan. Mielestäni elämässä kyllä käy monesti niin, että kun yrittää istua monella tuolilla yhtä aikaa, tippuukin itse väliin. Sitä vaan siunailee, että mistä kaikesta sitä on säästynyt kun asiat eivät ole menneet niin kuin olisi tahtonut. Joku varjelus sitä on kai ollut matkassa! Itse olen hyvin menestynyt, onnellinen ihminen irti kaikista typeryyksistä ja haitallisista ihmissuhteista.
Näin jälkeen päin minusta on outoa, että hänen aivovaimonsakin oli niin selkärangaton ja omanarvon tuntoa vailla, että antoi tämän miehen pilata koko hänen ja lastensa elämän ennen kuin hankkiutui eroon tästä, ehkä pöndellä asuvalla eronneella naisella ei ole ihmisarvoa tai riittävää statusta muiden keskuudessa näin päättelen. Tai sitten jotkut tykkäävät leikkiä marttyyria ja uhria, silloin saa manipuloitua muita ihmisiä syyllisyydellä. Minä olisin heittänyt pihalle tuon ukon jo ekasta pettämiskerrasta ihan vain siksi ettei lasten tarvisi hävetä, jos ei minkään muun syyn vuoksi. Kukin tavallaan. Ehkä tämä pariskunta ansaitsi toisensa. Amen.
Seurustelin muinoin naimisissaolevan miehen kanssa pari vuotta ja irtipääseminen tästä oli erittäin vaikeaa, olin kovin nuori ja mies kokenut, 10v vanhempi. Mies pitkän piirityksen jälkeen onnistui valloitusyrityksessään ja olimme kai rakastuneita. Olin nuorena ja vilpittömänä emotionaalisesti riippuvainen hänestä ja koin suhteen tietty vääräksi mutta tunne oli tahtoa voimakkaampi varsinkin kun myös mies vakuutti rakkauttaan minulle vaimonsakin kuullen. Lopetin suhteen vaikka tunsin että sydän revitään rinnasta koska tilanne ei näyttänyt johtavan mihinkään. Hän lupasi koko ajan erota mutta ei tietenkään eronnut, ei ehkä uskaltanut muutosta elämäänsä ja keksi ne klassiset tekosyyt ja yritti pitkittää asioita. Koska mies ei eronnut, lopetin minä suhteen, muutin pois ja pääsin viimein irti ja etsin uutta elämänsisältöä.
Se mikä tuossa asetelmassa oli jotenkin naurettavaa oli se, että tämä naimisissa oleva mies oli äärettömän mustasukkainen minusta, ja hän yhteen aikaan kyttäsi jopa sitä, ketä satuin katsomaan missäkin. Hän väitti minun kyttäävän kaikkia vastaantuleviakin miehiä. Kuitenkaan tässä ei ollut mitään perää, koska olin sokeasti rakastunut mieheen. Kerran tämä mies hyökkäsi tanssilattialla erään miehen kimppuun, jonka väitti katsovan minua liian irstaasti. (Tämä on aivan tosi, todistajia oli kymmeniä :D Mielestäni tämä on petturimieheltä aika outoa käytöstä.
Kun puhuin miehelle että voisin välillä deittaillakin jonkun vapaan miehen kanssa, koska tämä "rakastettuni" ei koskaan ollut luonani kun minä olisin tarvinnut häntä, vaan silloin kun hänelle itselleen sopi = pääsi karkaamaan vaimoltaan. Hän nosti asiasta hirveän äläkän ja väitti että hänen ja minun pettäminen on jotenkin erillisiä asioita. Mies perusteli tätä sillä, että hän oli jo tavatessamme naimisissa, kun minä taas en ollut suhteessa juuri tuolloin. Eli hänen mielestään, hän ei petä minua vaimonsa kanssa, vaikka minä pettäisin häntä jonkun toisen miehen kanssa deittaillessani. Minusta tämä on aika outoa ja puolueellista logiikkaa. XD Yritin perustella tätä sillä, että minun ei tarvitsisi olla yksin ja hylättynä silloin kun hän hummailee vaimonsa kanssa (ja unohti meidän tapaamisemme) ja että hänkin saisi tuntea olevansa kakkonen joka joutuu jakamaan minut toisen kanssa. Mielestäni oli väärin, että minun piti ikään kuin "päivystää varalla" milloin mies sattui minua tarvitsemaan (eli milloin tällä meni sukset ristiin vaimon kanssa) Tämä ei kuitenkaan mennyt jotenkin hänen ymmärrykseensä tällä tavoin. :))) Onko tämä sitä kuuluisaa miehen logiikkaa, vai mitä...
No, pääsin minä sitten hänestä eroon henkisestikin lopulta vaikka tämä ottikin vielä vuosia yhteyttä silloin tällöin ja ruikutteli puhelimessa ihania muistojamme (:D). Mies vaikutti tosin enää vain säälittävältä ja vastenmieliseltä kumisen selkärangan omistavalta pelleltä ja kerroinkin hänelle tämän. Vaimo oli kuulemma pistänyt hänet pihalle vasta sitten, kun mies oli tehnyt kolme aviotonta lasta eri naisten kanssa ympäri maakuntaa ja jatkoi siemennysreissujaan edelleen. Mies kuuluu nyttemin olevan alkoholisoitunut ja ylilihava työtön rupsahtanut ukko, joka hengailee romaniporukoissa jos ei ole vielä kuollut viinaan. Mielestäni elämässä kyllä käy monesti niin, että kun yrittää istua monella tuolilla yhtä aikaa, tippuukin itse väliin. Sitä vaan siunailee, että mistä kaikesta sitä on säästynyt kun asiat eivät ole menneet niin kuin olisi tahtonut. Joku varjelus sitä on kai ollut matkassa! Itse olen hyvin menestynyt, onnellinen ihminen irti kaikista typeryyksistä ja haitallisista ihmissuhteista.
Näin jälkeen päin minusta on outoa, että hänen aivovaimonsakin oli niin selkärangaton ja omanarvon tuntoa vailla, että antoi tämän miehen pilata koko hänen ja lastensa elämän ennen kuin hankkiutui eroon tästä, ehkä pöndellä asuvalla eronneella naisella ei ole ihmisarvoa tai riittävää statusta muiden keskuudessa näin päättelen. Tai sitten jotkut tykkäävät leikkiä marttyyria ja uhria, silloin saa manipuloitua muita ihmisiä syyllisyydellä. Minä olisin heittänyt pihalle tuon ukon jo ekasta pettämiskerrasta ihan vain siksi ettei lasten tarvisi hävetä, jos ei minkään muun syyn vuoksi. Kukin tavallaan. Ehkä tämä pariskunta ansaitsi toisensa. Amen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.