Järjestetty avioliitto

Nainen 1987

Moi!
Ajattelin vaan kysellä vähän palstalaisten mielipidettä asiasta nimeltää järjestetty avioliitto. Mitä mieltä olette asiasta?
Ite olen puoliksi ulkomaalainen, isäni on kotoisin muslimimaasta, joten hänen maassaan on tapana solmia aviolitto juuri vanhempien valitseman kumppanin kanssa. Isäni kyseli pari päivää sitten mielipidettäni asiaan, ja kertoi kuinka hänellä on soiteltu jo ja kyseltä että haluaisinko minä mennä naimisiin heidän poikansa kanssa, kun olen "siinä iässä". Noh sitten isäni mainitsi että hänen hyvän ystävänsä poika on samanikäinen kuin minä, että hän on kunnollinen jäbä ja komeakin vielä että haluaisinko nähdä hänen kuvansa ja jos sitten tykästyn voisimme jutella netissä, ja sitten vuoden päästä hän voisi tulla käymään täällä ja minä siellä. Ja hän vielä painotti että vain jos minä haluan. Aluksi olin ihan hämillään ja enimmäkseen asia nauratti minua, mutta nyt kun olen asiaa miettiny, ajattelin et ei minulla ole mitään järjestettyä avioliittoa vastaan jos oikeasti rakastun siihen mieheen.
Olen seurustellut 2 kertaa, molemmat suht vakavia, mutta molemmat päätyivät hieman huonosti.
Olen miettinyt asian hyviä ja huonoja puolia. Huonoiksi puoliksi voisin sanoa että periaattessa en voi olla ikinä varma miehen tunteista, että jos hän haluaakin tulla vaan tänne "paremman elämän" toivossa. Toiseksi huonoksi puoleksi listasin kielen, nimittäin kommunikointi kielemme olisi englanti enkä tykkää puhuu englantia, ja onhan se hieman hankalaa sitten suutuspäissä alkaa miettimää englanniksi sanoja, tosin olisi hyvä huutaakki suomeksi niin mies ei ymmärrä :D Ja sitten se asia, että kuinka mies sopeutuisi elämään Suomessa kaukana sukulaisista, käymää töissä yms. (minunhan mies ei kotona työttömänä makoile :). Hyviksi puoliksi olen listannu, että isäni 3 siskoa on järjestetyssä avioliitossa ja kaikki onnellisia ja heillä on lapsia. Samoin isäni äiti ja isä olivat järjestetyssä avioliitossa ja olivat naimisissa kuolemaansa saakka 52 vuotta. Ja järjestetyssä avioliitossa ei sitten olisi sillein että aluksi ollaa rakastuneita ja rakkaus vähitellen kuihtuisi vaan järjestetyssä avioliitossa rakastutaan vähitellen kumppaniin. Hyviksi puoliksi luettelin myös että saisin isäni kulttuurin mukaiset häät, joita rakastan, hahha okei hieman turhamaista :D
Haluaisin kuulla teidän mielipiteenne, että mitä minun pitäisi tehdä? Ja hyviä ja huonoja puolia sekä kokemuksia ois kiva kuulla!

75

2928

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jbäjäbsfj

      ite kyllä pitäsin tota hommaa ihan sian säkissä ostamista.
      Mutta sinähän teet kuten parhaaks näet.

      • likka34

        niinpä


      • Anonyymi

        Muslimit on hullua porukkaa kun on järjestetty avioliitto. Hulluja hulluja. Tai pilluhulluja. En panis en panis.


    • huh huh mikä vosu

      Joo, saatkin varmaan mieleisesi häät. Alkaahan karu totuus heti seuraavasta päivästä. Olet äijän omaisuutta. Sinä et sanele yhtään mitään, meneekö hän töihin, istuskeleeko itiksessä kahvilla päivät vai nojaileeko steissillä seiniin. Et voi lainata Suomen tasa-arvokäsitystä äijän osallistumisesta kodin-ja lastenhoitoon, musu katsoo sen muijalle kuuluvaksi. Pahasti olet retuperällä ! Jatkat täällä sivistysvaltiossa
      vääristyneitä perinteitä. Häpeä!

      • Sinulla ei

        sitten ilmeisestikään ole juurikaan tietoa islamilaisen avioliiton osapuoleten oikeuksista ja velvollisuuksista. Kannattaisi hiukan perehtyä niihin, ennen kuin antaa näppiksensä laulaa mitä sattuu. Tosin tuntuu siltä, että monella ns muslimillekin tekisi ihan hyvää tutustua uskontoonsa hiukan syvemmin.


      • hallelujaa aja lujaa
        Sinulla ei kirjoitti:

        sitten ilmeisestikään ole juurikaan tietoa islamilaisen avioliiton osapuoleten oikeuksista ja velvollisuuksista. Kannattaisi hiukan perehtyä niihin, ennen kuin antaa näppiksensä laulaa mitä sattuu. Tosin tuntuu siltä, että monella ns muslimillekin tekisi ihan hyvää tutustua uskontoonsa hiukan syvemmin.

        Muuttelen tarinaa aina sen mukaan, kuka kysyy. Tämähän on tyypillinen musutapa lukea koraania.


      • Hekkoh

        samaa mieltä!


    • naimakaupoilla

      ettei tämä tarjous jää viimeiseksi, ellet siihen suostu. Suomen kansalainen, jolla on vielä muslimitaustaa, on loistosaalis tänne pyrkiville.
      Suomi on vapaa maa ja täällä voit tehdä mitä haluat, jopa suostua järjestettyyn avioliittoon.
      Jos kiinnostut asiasta, vaadi, että mies alkaa välittömästi opiskella suomea ja hankkii ammatin, josta on hyötyä Suomessakin. Miksi muuten mietit sitä, kuinka mies sopeutuisi käymään töissä? Eikö hän käy töissä kotimaassaan?

    • Mokuliitossa oleva

      Itse en luottaisi ko. kuvioon, mikäli alusta lähtien olisi selvää/odotettaisi, että tuot sitten miehesi Suomeen. Jos mahdollisuus olisi naida ko. maassa niin varakas mies, että hän haluaisi sinut sinne ja pysyisi sitten elättämään ja tarjoamaan eurooppalaiselle sopivan elintason, niin sittenhän sitä voisi harkita ja voisihan se toimiakin.

      Kuten tuossa joku sanoi, Euroopassa asuva muslimitaustainen on köyhemmän perheen pojalle niin hyvä saalis, että varmasti hän ja perheensä on mielin kielin saadaksesi sinut naimisiin. Suomessa elo on kuitenkin ulkomaalaisella ainakin aluksi kovaa yrittämistä (tai periksi antamista ja työttömäksi jäämistä). Jos maahan on tullut oikeasti rakastamansa puolison perässä, saattaa jaksaakin yrittää. Muuten käy niin, että avioliitosta tulee tuskien taivalta ja mies häipyy aikoinaan.

      Järjestetyn avioliiton kestävyys voi ollakin ihan hyvä, mutta valitettavasti noiden oleskeluluvan takia solmittujen avioliittojen kestävyys ja onnellisuus on varmasti huonompaa kuin missään muussa avioliittotyypissä.

      Jos seurustelu tai avioliitto päättyy, niin yleensä se tapahtuu jotenkin ikävästi. Ystävinä eroaminen on lähinnä myytti. Sen puolesta en vetäisi noista kahdesta päättyneestä seurustelusta johtopäätöstä, että itse valitun kumppanin kanssa seurustelu on automaattisesti tuhoon tuomittua.

    • trixie***

      1. Olet luultavasti vielä aika nuori, oletko valmis avioliittoon?
      2. Onko kyseinen mies varakas ja onko hänellä hyvä koulutus?
      3. Suomeen on todella vaikea sopeutua, jos on ulkomaalainen ja vielä muslimikulttuurista.
      4. Työnsaanti tulee olemaan miehelle tosi vaikeata, eteenkin, jos hän haluaa jonkun "kunnon" työn. jos hänellä on hyvä koulutus omassa maassaan, hän katkeroituu, ettei hän saa koulutukselleen vastaavaa työtä täältä.
      5. Suomen kieli on erittäin hankala oppia. loistava englantikin on monessa työssä välttämätöntä, ja ruotsin perusteet.
      6. Jos mies on varakas kotimaassaan, hän saattaa harmitella, ettei rahat riitä mihinkään Suomessa.
      7. tasa-arvolla on eri merkitys lähi-idässä. seurustelin kerran yhden heebon kanssa lähi-idästä, suhteen alussa hän vakuutteli, kuinka ei ole mikään ääri-muslimi, ja hän uskoo tasa-arvoon jne, suhteen loppuvaiheilla hän yritti määräillä minua kaikessa, esim mitä puen päälle. yksi pv oltiin menossa elokuviin, minulla oli ihan söpö mekko päällä joka korosti hieman rintakehääni ja polvet näkyivät. mies ilmoitti, että minun tulee käydä vaihtamassa mekko, ennenkuin menisimme elokuviin. sanoin okei kultsi, ja kävin laittamassa päälle entistä tiukemman ja vartaloani korostavan mekon. hän oli rai-vois-saan. hehehe.
      8. esim isäsi vanhemmat elivät aivan eri aikakautta, moni asia mitä nykyään pidät itsestäänselvyytenä ja oikeutenasi, ei mummosi olisi kuvitellutkaan tekevänsä.
      9. teillä olisi suurimmat chäänssit mielestäni onnistua, jos muuttaisitte johonkin kolmanteen maahan, josta molempien on helppo saada töitä ja jonne on helppo sopeutua. mutta, jos et oikeasti ole niin innoissasi englanniksi kommunikoinnista, suosittelen, että jatkaisit sitä oikean metsästystä omalta mantereeltasi. :)

      • rakkausVSraha

        Jos olet tunne ihminen jolle raha ei ole tärkein vaan rakkaus niin voit edetä asiassa. Jos olet epävarma mihin kategoriaan kuulut, tunne ihmisiin vai raha-merkitsee-kaiken ihmisiin tai et tiedä vielä mihin ryhmään kuulut niin kannattaa miettiä mitä elämältä haluat.


      • rge
        rakkausVSraha kirjoitti:

        Jos olet tunne ihminen jolle raha ei ole tärkein vaan rakkaus niin voit edetä asiassa. Jos olet epävarma mihin kategoriaan kuulut, tunne ihmisiin vai raha-merkitsee-kaiken ihmisiin tai et tiedä vielä mihin ryhmään kuulut niin kannattaa miettiä mitä elämältä haluat.

        Aika oleellista olisi myös tietää, mihin kategoriaan se mies kuuluu. Eipä siinä omat kategoriat paljon auta, jos mies on vain rahan perään. Noin yleensä sanoisin, että jos tähän sulhoehdokkaaseen on mahdollisuus tutustua todella huolellisesti ennenkuin sanoo juuta tai jaata, niin miksipä ei. Siis ihan sellaista seurustelua ja tutustumista kuin kenen tahansa kanssa, kaikessa rauhassa. Jos sitten yhdessä tuumin toteatte, että sovitte toisillenne, niin ei muuta ku vaa...
        Ja ne herran Todelliset Motiivit olisi hirveän tärkeä saada selville.


      • nainen 1987
        rge kirjoitti:

        Aika oleellista olisi myös tietää, mihin kategoriaan se mies kuuluu. Eipä siinä omat kategoriat paljon auta, jos mies on vain rahan perään. Noin yleensä sanoisin, että jos tähän sulhoehdokkaaseen on mahdollisuus tutustua todella huolellisesti ennenkuin sanoo juuta tai jaata, niin miksipä ei. Siis ihan sellaista seurustelua ja tutustumista kuin kenen tahansa kanssa, kaikessa rauhassa. Jos sitten yhdessä tuumin toteatte, että sovitte toisillenne, niin ei muuta ku vaa...
        Ja ne herran Todelliset Motiivit olisi hirveän tärkeä saada selville.

        Moikka! Kiitti kaikille vastauksista :) Joo elikkä kyseinen mies on varakkaan perheen ainut poika, joka ei ole ollut vielä töissä, että juuri valmistunut n.s Business Collegesta. Hän on ollut pari vuotta sitten 1 vuoden englannissa opiskelemassa eikä hän ole äärimuslimi. Isäni ei myöskään ole todella uskovainen, meillä on aina ollut perheessä tasa-arvo tyttöjen ja poikien välillä, äitini on kristitty eli hän ei kääntynyt muslimiksi eikä isäni sitä vaatinukkaan.
        Itselleni olisi todella tärkeää että mies ei olisi todella uskovainen, sillä itse en ole. Ja hän ei kuulema ole hyvin uskovainen. Itse en ole valmis avioliittoon vielä, mutta isäni sanoikin että jos nyt tykästyisin tähän jätkään ja hän minuun, häät tulisivat n- 3 vuoden päästä tai silloin kun olisimme molemmat valmiita. Samoin isäni sanoi että miehellä olisi nyt sitten n. 3 vuotta aikaa opiskella suomen kieltä ja tapoja.
        Minua vaan mietityttää juuri se että hän on siellä varakas mutta luultavasti täällä ei. Myös lapsista yms. keskustelisin etukäteen ja jos niissä asioissa olisimme aivan eri mieltä en todellakaan menisi miehen kanssa naimisiin.
        Tiedän kuiteski että jos nyt suostuisin tähän avioliittoon ja menisimme naimisiin, mies tulisi tänne ja hän paljastuisikin väkivaltaiseksi tai rahan perään olevaksi, minulla on täällä isä, 2 isoveljeä sekä 3 setää että he kyllä lähettäisivät ukon heti seuraavalla lennolla takaisin sinne mistä tulikin.
        3 tätiäni ovat olleet Suomessa lapsesta saakka, ja heidän miehet sitten muuttivat kanssa tänne (heilläkin siis järjestetyt avioliitot). Kaikki miehet kävivät ensin suomen kielen kurssin ja sitten hakivat töitä. Tänä päivänä yksi heistä on töissä pankissa, toinen autokorjaaja ja kolmas on töissä ravintolassa.
        Jos nyt naisin miehen isäni kotimaasta, hänellä olisi kuitenki todella vahva tukiverkosto täällä hankkia töitä ja opiskella suomen kieltä, nimittäin sukuni täällä on hyvin läheinen ja heillä kummiskin oisi yhteinen kieli ja sitten omia tapoja.
        Ps. Mieheni ei hengaisi itiksessä, koska emme asu siellä päin;)


      • naimakaupoilla
        nainen 1987 kirjoitti:

        Moikka! Kiitti kaikille vastauksista :) Joo elikkä kyseinen mies on varakkaan perheen ainut poika, joka ei ole ollut vielä töissä, että juuri valmistunut n.s Business Collegesta. Hän on ollut pari vuotta sitten 1 vuoden englannissa opiskelemassa eikä hän ole äärimuslimi. Isäni ei myöskään ole todella uskovainen, meillä on aina ollut perheessä tasa-arvo tyttöjen ja poikien välillä, äitini on kristitty eli hän ei kääntynyt muslimiksi eikä isäni sitä vaatinukkaan.
        Itselleni olisi todella tärkeää että mies ei olisi todella uskovainen, sillä itse en ole. Ja hän ei kuulema ole hyvin uskovainen. Itse en ole valmis avioliittoon vielä, mutta isäni sanoikin että jos nyt tykästyisin tähän jätkään ja hän minuun, häät tulisivat n- 3 vuoden päästä tai silloin kun olisimme molemmat valmiita. Samoin isäni sanoi että miehellä olisi nyt sitten n. 3 vuotta aikaa opiskella suomen kieltä ja tapoja.
        Minua vaan mietityttää juuri se että hän on siellä varakas mutta luultavasti täällä ei. Myös lapsista yms. keskustelisin etukäteen ja jos niissä asioissa olisimme aivan eri mieltä en todellakaan menisi miehen kanssa naimisiin.
        Tiedän kuiteski että jos nyt suostuisin tähän avioliittoon ja menisimme naimisiin, mies tulisi tänne ja hän paljastuisikin väkivaltaiseksi tai rahan perään olevaksi, minulla on täällä isä, 2 isoveljeä sekä 3 setää että he kyllä lähettäisivät ukon heti seuraavalla lennolla takaisin sinne mistä tulikin.
        3 tätiäni ovat olleet Suomessa lapsesta saakka, ja heidän miehet sitten muuttivat kanssa tänne (heilläkin siis järjestetyt avioliitot). Kaikki miehet kävivät ensin suomen kielen kurssin ja sitten hakivat töitä. Tänä päivänä yksi heistä on töissä pankissa, toinen autokorjaaja ja kolmas on töissä ravintolassa.
        Jos nyt naisin miehen isäni kotimaasta, hänellä olisi kuitenki todella vahva tukiverkosto täällä hankkia töitä ja opiskella suomen kieltä, nimittäin sukuni täällä on hyvin läheinen ja heillä kummiskin oisi yhteinen kieli ja sitten omia tapoja.
        Ps. Mieheni ei hengaisi itiksessä, koska emme asu siellä päin;)

        että teillä on aina ollut perheessä tasa-arvo. Myöhemmin kerrot, että sinulla "on täällä isä, 2 isoveljeä sekä 3 setää että he kyllä lähettäisivät ukon heti seuraavalla lennolla takaisin sinne mistä tulikin". Mihin unohdit äitisi ja tätisi? Eikö heillä ole mitään sananvaltaa?
        Ketkä te ette asu siellä päin? Mistä sinä tiedät, mihin asettuisitte asumaan? Sehän riippuu mm. siitä, mistä saatte työpaikan.


      • Mokuliitossa oleva
        nainen 1987 kirjoitti:

        Moikka! Kiitti kaikille vastauksista :) Joo elikkä kyseinen mies on varakkaan perheen ainut poika, joka ei ole ollut vielä töissä, että juuri valmistunut n.s Business Collegesta. Hän on ollut pari vuotta sitten 1 vuoden englannissa opiskelemassa eikä hän ole äärimuslimi. Isäni ei myöskään ole todella uskovainen, meillä on aina ollut perheessä tasa-arvo tyttöjen ja poikien välillä, äitini on kristitty eli hän ei kääntynyt muslimiksi eikä isäni sitä vaatinukkaan.
        Itselleni olisi todella tärkeää että mies ei olisi todella uskovainen, sillä itse en ole. Ja hän ei kuulema ole hyvin uskovainen. Itse en ole valmis avioliittoon vielä, mutta isäni sanoikin että jos nyt tykästyisin tähän jätkään ja hän minuun, häät tulisivat n- 3 vuoden päästä tai silloin kun olisimme molemmat valmiita. Samoin isäni sanoi että miehellä olisi nyt sitten n. 3 vuotta aikaa opiskella suomen kieltä ja tapoja.
        Minua vaan mietityttää juuri se että hän on siellä varakas mutta luultavasti täällä ei. Myös lapsista yms. keskustelisin etukäteen ja jos niissä asioissa olisimme aivan eri mieltä en todellakaan menisi miehen kanssa naimisiin.
        Tiedän kuiteski että jos nyt suostuisin tähän avioliittoon ja menisimme naimisiin, mies tulisi tänne ja hän paljastuisikin väkivaltaiseksi tai rahan perään olevaksi, minulla on täällä isä, 2 isoveljeä sekä 3 setää että he kyllä lähettäisivät ukon heti seuraavalla lennolla takaisin sinne mistä tulikin.
        3 tätiäni ovat olleet Suomessa lapsesta saakka, ja heidän miehet sitten muuttivat kanssa tänne (heilläkin siis järjestetyt avioliitot). Kaikki miehet kävivät ensin suomen kielen kurssin ja sitten hakivat töitä. Tänä päivänä yksi heistä on töissä pankissa, toinen autokorjaaja ja kolmas on töissä ravintolassa.
        Jos nyt naisin miehen isäni kotimaasta, hänellä olisi kuitenki todella vahva tukiverkosto täällä hankkia töitä ja opiskella suomen kieltä, nimittäin sukuni täällä on hyvin läheinen ja heillä kummiskin oisi yhteinen kieli ja sitten omia tapoja.
        Ps. Mieheni ei hengaisi itiksessä, koska emme asu siellä päin;)

        Tuon tarkennuksen jälkeen voin jo melkein sanoa, että henk. koht. en lähtisi noilla reunaehdoilla tuohon kuvioon.

        Ensinnäkin, tuo kaupallinen koulutus on kutakuinkin huonoin mitä ulkomaalaisella voi olla. Ko. alan ihmisistä (esim. tradenomit) on valtava ylitarjonta ja lisäksi töissä vaaditaan yleensä aivan täydellistä suomen kielen taitoa (johon moni aikuisena maahan muuttanut ei pääse koskaan). Lisäksi rekrytoinnissa ns. hyvä tyyppiys on todella tärkeää, joten ulkomaalainen jää helposti harkinnan ulkopuolelle heti kättelyssä. Todennäköinen kohtalo miehellesi olisi sitten ajautua johonkin ei-koulutustaan vastaaviin hommiin, ilman juuri toivoa paremmasta. Omassa maassaan hänellä todennäköisesti olisi hyvä ura edessään ja Suomessa vastaavasti katkeroituminen.

        Toisekseen, oletettavasti myös perheellä on aika korkeat odotukset ainoan poikansa tulevaisuuden suhteen. Tämä vähän viittaisi siihen, että he epärealistisesti kuvittelevat hänen tulevan Suomeen ja tuosta noin vain hankkivan huipputyön ja paljon rahaa. Muuten he tuskin olisivat niin innolla naittamassa ainoaa poikaansa ulkomaille.

        Sukulaisista Suomessa on kyllä hyötyä, mutta onko heistä kukaan sitten sellaisessa asemassa, että pystyy suoraan hankkimaan miehellesi työn? Tuo henkinen tuki ja neuvot kun eivät välttämättä pitkälle kanna kuitenkaan.

        Mitään en myöskään laskisi sen varaan, että mies pääsee suomenopinnoissaan kovin pitkälle kotimaassaan.

        Tuttavapiirissäni on aika monia samantyyppisellä taustalla tänne tulleita ja poikkeuksetta heidän elämänsä on mennyt niin, että mikäli tuo ulkomaalainen puoliso on länsimaista, perhe on 1-2 vuoden kuluttua pakannut taas kamansa ja muuttanut pois Suomesta. Kehitysmaista tulleet ovat jämähtäneet hanttihommiin, menettäneet poissaolonsa takia myös mahdollisuutensa uraan omassa kotimaassaan ja usein siinä on sitten katkerana tullut erokin.


      • miksi?
        nainen 1987 kirjoitti:

        Moikka! Kiitti kaikille vastauksista :) Joo elikkä kyseinen mies on varakkaan perheen ainut poika, joka ei ole ollut vielä töissä, että juuri valmistunut n.s Business Collegesta. Hän on ollut pari vuotta sitten 1 vuoden englannissa opiskelemassa eikä hän ole äärimuslimi. Isäni ei myöskään ole todella uskovainen, meillä on aina ollut perheessä tasa-arvo tyttöjen ja poikien välillä, äitini on kristitty eli hän ei kääntynyt muslimiksi eikä isäni sitä vaatinukkaan.
        Itselleni olisi todella tärkeää että mies ei olisi todella uskovainen, sillä itse en ole. Ja hän ei kuulema ole hyvin uskovainen. Itse en ole valmis avioliittoon vielä, mutta isäni sanoikin että jos nyt tykästyisin tähän jätkään ja hän minuun, häät tulisivat n- 3 vuoden päästä tai silloin kun olisimme molemmat valmiita. Samoin isäni sanoi että miehellä olisi nyt sitten n. 3 vuotta aikaa opiskella suomen kieltä ja tapoja.
        Minua vaan mietityttää juuri se että hän on siellä varakas mutta luultavasti täällä ei. Myös lapsista yms. keskustelisin etukäteen ja jos niissä asioissa olisimme aivan eri mieltä en todellakaan menisi miehen kanssa naimisiin.
        Tiedän kuiteski että jos nyt suostuisin tähän avioliittoon ja menisimme naimisiin, mies tulisi tänne ja hän paljastuisikin väkivaltaiseksi tai rahan perään olevaksi, minulla on täällä isä, 2 isoveljeä sekä 3 setää että he kyllä lähettäisivät ukon heti seuraavalla lennolla takaisin sinne mistä tulikin.
        3 tätiäni ovat olleet Suomessa lapsesta saakka, ja heidän miehet sitten muuttivat kanssa tänne (heilläkin siis järjestetyt avioliitot). Kaikki miehet kävivät ensin suomen kielen kurssin ja sitten hakivat töitä. Tänä päivänä yksi heistä on töissä pankissa, toinen autokorjaaja ja kolmas on töissä ravintolassa.
        Jos nyt naisin miehen isäni kotimaasta, hänellä olisi kuitenki todella vahva tukiverkosto täällä hankkia töitä ja opiskella suomen kieltä, nimittäin sukuni täällä on hyvin läheinen ja heillä kummiskin oisi yhteinen kieli ja sitten omia tapoja.
        Ps. Mieheni ei hengaisi itiksessä, koska emme asu siellä päin;)

        Jos mies kotimaassan varakas, niin miksi hän haluaisi tulla tänne ja leikata elintasonsa puoleen, tai vielä alemmaksi. Ymmärtääkö hän että täällä maksaa asunto 200 000 €, auto 40 000 €, tomaattikilo 5 €, ja jokaisesta ansaitsemastaan eurosta verottaja vie 30-50%? Miksi hän siis haluaisi vaikeuksia elämäänsä, uuden kielen opettelun, epävarman toimeentulon. En ymmärrä

        En löydä yhtään syytä miksi hän ei ottaisi vaimoa kotimaastaan, tai sitten suunnitelma on siirtää sinut sinne, mikä tosin ei välttämättä elintason kannalta ole huono vaihtoehto sinullekaan


    • kjgdajvh

      Kun järjestetty avioliitto astuu voimaan niin 99 prossasesti saat tuta siitä et olet seukannut ennen häntä!?
      Varsinkin jos miekkonen tulee suoraan isäsi kotimaasta eikä ole asunnut ei islamistisessa maassa?!
      Tiedän monta tapausta jossa tuttujen miehet ottaa aikasemmat seurustelut esiin aina kun ovat sillä tuulella et ite haluisvat vähän maistella vieraita tytsejä! Onnellinen avioliitosta voi toki tulla mutta vain jos itse suljet silmäsi ja korvasi.... toiseks mitä olen kuullut niin pelkkiä haukkumisia suomesta ja suomalaisista kun sopeutuminen onkin rankempaa kuin miehet luulee.. Järjestetystä avioliitosta et niin vain pääsekkään eroon jos tuletkin katumapäälle vaikka kuin olet Suomessa ja Suomalainen....

      • nainen 1987

        "Mihin unohdit äitisi ja tätisi? Eikö heillä ole mitään sananvaltaa? " Totta kai on, en sitä tarkottanukkaa, vaan meinasin että eiköhän jos mies löisi minua tai vastaavaa niin minulla on kuiteski miespuolisia "suojelijoita", mut turha selittää kun et kuiteskaa tajua. Taidat olla niitä jotka haluaa haastaa riitaa täällä väkisin.
        "Ketkä te ette asu siellä päin? Mistä sinä tiedät, mihin asettuisitte asumaan? Sehän riippuu mm. siitä, mistä saatte työpaikan." Ihan tiedoksesi että meillä on sen verran tiivis perhe että asumme kaikki samalla paikkakunnalla, yhtä äidin siskon perhettä lukuunottamatta. Meillä perheeseen kuuluu ainakin, sekä se oma perhe, että äidin ja iskän sisarukset perheineen ja isovanhemmat ja olen tottunut puhumaan meistä, koska he kaikki kuuluvat minun perheeseeni. Asun siis äitini ja isäni naapurissa. Ja mitä työpaikkaa tulee, minulla on vakituinen työpaikka nykyisellä paikkakunnalla, ja olen melko varma JOS menisin naimisiin tuleva mieheni saisi työpaikan kanssa täältä, sillä en asu missään pienessä kylässä, töitä täällä riittää.
        "Kun järjestetty avioliitto astuu voimaan niin 99 prossasesti saat tuta siitä et olet seukannut ennen häntä!?" Isäni tietää, että olen seurustellut sekä kerron tietysti tälle jätkälle JOS nyt päätän ees mennä tähän juttuun mukaan. Ja toinen näistä seurustelusuhteista päätyi juuri sen takia, koska olen sen verran "vanhanaikainen" että halusin odottaa avioliittoon asti. "Varsinkin jos miekkonen tulee suoraan isäsi kotimaasta eikä ole asunnut ei islamistisessa maassa?!" kuten jo kerroin hän on asunut 1 vuoden opiskeluiden takia Englannissa, joten hän ei ole aivan tietämätön länsimaisista kulttuurista ja tavoista. "Järjestetystä avioliitosta et niin vain pääsekkään eroon jos tuletkin katumapäälle vaikka kuin olet Suomessa ja Suomalainen" kyllä vain pääsee samalla tavalla kuin avioeronki saisi ellei kyseessä ole pariskunta joka asuu muslimimaassa. Monella on juuri väärä käsitys että jos nainen haluaa eron järjestetystä avioliitosta, mies tai naisen isä tekee kunniamurhan, mutta ei se näin ole , paitsi ääritapauksissa. Mutta joo, kiitos teillekkin että vastasitte :)


      • tarkkana
        nainen 1987 kirjoitti:

        "Mihin unohdit äitisi ja tätisi? Eikö heillä ole mitään sananvaltaa? " Totta kai on, en sitä tarkottanukkaa, vaan meinasin että eiköhän jos mies löisi minua tai vastaavaa niin minulla on kuiteski miespuolisia "suojelijoita", mut turha selittää kun et kuiteskaa tajua. Taidat olla niitä jotka haluaa haastaa riitaa täällä väkisin.
        "Ketkä te ette asu siellä päin? Mistä sinä tiedät, mihin asettuisitte asumaan? Sehän riippuu mm. siitä, mistä saatte työpaikan." Ihan tiedoksesi että meillä on sen verran tiivis perhe että asumme kaikki samalla paikkakunnalla, yhtä äidin siskon perhettä lukuunottamatta. Meillä perheeseen kuuluu ainakin, sekä se oma perhe, että äidin ja iskän sisarukset perheineen ja isovanhemmat ja olen tottunut puhumaan meistä, koska he kaikki kuuluvat minun perheeseeni. Asun siis äitini ja isäni naapurissa. Ja mitä työpaikkaa tulee, minulla on vakituinen työpaikka nykyisellä paikkakunnalla, ja olen melko varma JOS menisin naimisiin tuleva mieheni saisi työpaikan kanssa täältä, sillä en asu missään pienessä kylässä, töitä täällä riittää.
        "Kun järjestetty avioliitto astuu voimaan niin 99 prossasesti saat tuta siitä et olet seukannut ennen häntä!?" Isäni tietää, että olen seurustellut sekä kerron tietysti tälle jätkälle JOS nyt päätän ees mennä tähän juttuun mukaan. Ja toinen näistä seurustelusuhteista päätyi juuri sen takia, koska olen sen verran "vanhanaikainen" että halusin odottaa avioliittoon asti. "Varsinkin jos miekkonen tulee suoraan isäsi kotimaasta eikä ole asunnut ei islamistisessa maassa?!" kuten jo kerroin hän on asunut 1 vuoden opiskeluiden takia Englannissa, joten hän ei ole aivan tietämätön länsimaisista kulttuurista ja tavoista. "Järjestetystä avioliitosta et niin vain pääsekkään eroon jos tuletkin katumapäälle vaikka kuin olet Suomessa ja Suomalainen" kyllä vain pääsee samalla tavalla kuin avioeronki saisi ellei kyseessä ole pariskunta joka asuu muslimimaassa. Monella on juuri väärä käsitys että jos nainen haluaa eron järjestetystä avioliitosta, mies tai naisen isä tekee kunniamurhan, mutta ei se näin ole , paitsi ääritapauksissa. Mutta joo, kiitos teillekkin että vastasitte :)

        - Miksi puhut avioliitosta kun ette ole edes seurustelleet vielä? Eikö voisi puhua järjestetystä seurustelusta ja avioliitto tulee jos on tullakseen.


    • Annaliana

      Kannattaa miettiä tarkkaan. En kyllä suosittelisi. Varsinkin jos miehellä ei ole papereita mistään eurooppalaisesta/länsimaalaisesta yliopistosta niin saat pahimmassa tapauksessa elättää hänet eikä hänestä ole taloudellisesti tasavertaiseksi kumppaniksi (varsinkin jos olet yhtään keskimääräistä koulutetumpi. Ns. siivoojan palkalla ei pahemmin juhlita ja tämä voi alkaa rasittamaan varsinkin jos sinulla ei loppujenlopuksi synkkaa kunnolla partnerin kanssa). Et myöskään ole luultavasti täysin sopeutunut isäsi kulttuurin elintapoihin, koska olet kuitenkin viettänyt koko ikäsi imeisesti Suomessa.

      Luulen, että kumppanin etsiminen itse on parempi vaihtoehto. Ei järjestetty avioliitto usein ole mikään tie onneen. Olen tuntenut vuosien varrella useita naisia, jotka ovat kironneet nämä perinteet. He halusivat rakkausavioliiton, mutta heidän oli pakko ottaa vanhempien valitsema kumppani yhteisön hylkäämisen tai väkivallan pelossa (olen tuntenut lukuisia maahanmuuttajia eri yhteisöistä). Tosin tiedän myös muutaman naisen jotka ovat OK järjestetyssä liitossaan, mutta heillä on hyvin erilaiset odotukset parisuhteelta ja elämältä keskimääräiseen suomalaiseen naiseen verrattuna (eli jos haluat tasa-arvoisen ja romanttisen suhteen niin ei taida toimia kovin usein).

      Hyväksikäytön riski on sinun kohdallasi suuri kun mies saapuu EUn ulkopuolisesta maasta. Mies saa parannettua elintasoansa menemällä sinun kanssasi naimisiin (siksi olet isäsi tuttujen pojille niin houkutteleva). Järjestetyssä liitossa rakkaudesta ainakaan miehen puolelta tuskin on kyse. Eihän noin nopeasti voi edes tuntea toista ja sitten ainoa mahdollisuus tulla toimeen on yrittää rakastua kumppaniin (ei todellakaan toimi kaikkien kohdalla).

      Olen itse nainen ja naimisissa euroopassa yliopistotasolla kouluttautuneen etelä-aasialaisen kanssa. En koskaan suosittelisi ns. rakkaudetonta liittoa ja kumppani on myös syytä tuntea hyvin ennen vihille menemistä. Meidän tapauksessamme siinä meni n. 5 vuotta. Eikä mieheni edes vaatisi järjestettyjä liittoja.

      Järjestetty liitto voi nyt tuntua helpolta, koska vanhemmat järkkäisivät miehen ja sinun ei tarvitsisi tehdä mitään, mutta voin sanoa että EN KOSKAAN hyväksyisi järjestettyä avioliittoa varsinkaan oman lapseni kohdalla.

      Jos mies ei voi antaa sinulle rakkautta (Ikävä kyllä hyvin usein asiat menevät pieleen ja kumppanit eivät koskaan rakastu ajan myötä) mitä hän voi sitten antaa? Jos hänellä ei ole edes koulutusta eikä rahaa niin mitä sinä voit häneltä saada? Sen varaan, et voi laskea että mies varmasti rakastaa sinua ajan myötä.... Jos haluat lapsia tai pysyvyyttä niin ne on helppo saada ilman järjestettyäkin suhdetta.

      Juu, eli kannattaisi etsiä mies ihan itse vaikka isi olisi hieman vihainen ja olisi niin kivaa perustaa perhe. Olet luultavasti vielä liian nuori pilaamaan elämäsi.

      Varmaan sukulaiset mainostavat poikaa kivaksi, mutta suhtautuisin tuohon varauksella. Mitä muuta pojan vanhemmat voisivat sanoa omasta lapsestaan? Toisekseen isäsi ei varmaan ole ollut nuoren miehen paraskaveri tai asunut samassa taloudessa, joten mitä hän voi tietää miehen oikeasta luonteesta paitsi arvella.... Kannattaa myös miettiä mitä haluat parisuhteelta. Kuten osa muista kirjoittajista mainitsi: tämänkaltaisessa liitossa ja eri kulttuuripiirin alueella voi esiintyä mahdollisesti kontrollointia ja muuta sellaista mikä ei tee sinua onnelliseksi.

      Rakkaus ja sen ylläpitäminen ovat TÄRKEIMMÄT asiat parisuhteessa.

      • Annaliana

        Eli vuoden verran on kouluttautunut kauppa-alalle. Voi olla todella vaikea työllistyä kuten muut kirjoittajat sanoivat. Ulkomaalaisille ei tahdo olla hommia sillä alalla (koska niistä suomalaisistakin on tosiaan ylitarjontaa ja ala vaatii oikeastaan aina melkein täydellisen suomenkielen). Oma mieheni on teknisellä alalla jossa riittää hommia englantiakin puhuvalle kun osaa työnsä hyvin.

        Sanotaan, että jos on vain vuoden koulutus UKsta niin ei sillä vielä kovin pitkälle pötki Suomen työmarkkinoilla... ikävä kyllä.


      • Mokuliittossa oleva

        Hyvä pointti tuo Annalianan toteamus, että monet naiset, jotka itse ovat maista, joissa järjestetty avioliitto on normi, vastustavat tätä tapaa. Itse asiassa monien maiden naisasia-aktivistit pitävät järjestettyjä avioliittoja jopa naisten keskeisenä ongelmana ko. maissa. Tässä valossa on outoa, että joku länsimainen ilman mitään pakkoa haluaisi järjestettyyn liittoon.

        Joku avioliitto on sanonut, että on kyllä mahdollista, että muukin kuin rakkausavioliitto toimii, mutta toimiessaan rakkausavioliitto toimii paremmin kuin minkään muun tyyppinen avioliitto.


      • lovelybones
        Mokuliittossa oleva kirjoitti:

        Hyvä pointti tuo Annalianan toteamus, että monet naiset, jotka itse ovat maista, joissa järjestetty avioliitto on normi, vastustavat tätä tapaa. Itse asiassa monien maiden naisasia-aktivistit pitävät järjestettyjä avioliittoja jopa naisten keskeisenä ongelmana ko. maissa. Tässä valossa on outoa, että joku länsimainen ilman mitään pakkoa haluaisi järjestettyyn liittoon.

        Joku avioliitto on sanonut, että on kyllä mahdollista, että muukin kuin rakkausavioliitto toimii, mutta toimiessaan rakkausavioliitto toimii paremmin kuin minkään muun tyyppinen avioliitto.

        rakkausavioliitoissa avioeroja on kyllä enemmän. jostain syystä...


      • Helppo selitys
        lovelybones kirjoitti:

        rakkausavioliitoissa avioeroja on kyllä enemmän. jostain syystä...

        Johtuu siitä, että maissa joissa suositaan rakkausavioliittoa on korkea elintaso ja mahdollisuus eroon koska taloudelliset puitteet ovat kunnossa. Esim. Pakistanilainen keskiluokan perheenäiti harvoin jättää miehensä, koska saisi yhteisön kahden perheen jne. vihat niskoilleen. Myös koulutustaso on niin alhainen, että varsinkin eronneen naisen on vaikea löytää töitä ja yksin asuvaa naispuolista katsotaan todella pahasti kieroon. Tietenkin naisen oma perhe voi hyväksyä eron jos naista pahoinpidellään jne. mutta muuten ei välttämättä menisi läpi. Täysin kouluttamattomana tai heikosti koulutettuna naisena voi jopa päätyä kadulle jos ei ole sukua tukena. Pakistanissa ei ole sossua josta haetaan rahaa jos vaikka tulee pipi muita vastoinkäymisiä ja rahat on lopussa.

        Myös järjestetyn avioliiton maissa eronnut puoliso (usein nainen) on sosionomisesti, laillisesti ja taloudellisesti heikossa asemassa (er. Suvun painostus ja mahdollinen hylkääminen eron vuoksi on edelleen arkipäivää monissa yhteisöissä. Samoin kyseisillä mailla on yleensä hyvin tiukka avioliittolaki, joten ero on pitkä prosessi, sitä ei myönnetä pienistä syistä tai jossain tapauksissa eroa ei saa ollenkaan.

        Kaikilla ei yksinkertaisesti ole varaa rakkausavioliittoon... eikä varaa erota puolisostaan. Jokainen maa ei ole kuten Suomi, jossa eronneita henkilöitä ja naisia ei pahemmin syrjitä.


      • Nimimerkki...
        Helppo selitys kirjoitti:

        Johtuu siitä, että maissa joissa suositaan rakkausavioliittoa on korkea elintaso ja mahdollisuus eroon koska taloudelliset puitteet ovat kunnossa. Esim. Pakistanilainen keskiluokan perheenäiti harvoin jättää miehensä, koska saisi yhteisön kahden perheen jne. vihat niskoilleen. Myös koulutustaso on niin alhainen, että varsinkin eronneen naisen on vaikea löytää töitä ja yksin asuvaa naispuolista katsotaan todella pahasti kieroon. Tietenkin naisen oma perhe voi hyväksyä eron jos naista pahoinpidellään jne. mutta muuten ei välttämättä menisi läpi. Täysin kouluttamattomana tai heikosti koulutettuna naisena voi jopa päätyä kadulle jos ei ole sukua tukena. Pakistanissa ei ole sossua josta haetaan rahaa jos vaikka tulee pipi muita vastoinkäymisiä ja rahat on lopussa.

        Myös järjestetyn avioliiton maissa eronnut puoliso (usein nainen) on sosionomisesti, laillisesti ja taloudellisesti heikossa asemassa (er. Suvun painostus ja mahdollinen hylkääminen eron vuoksi on edelleen arkipäivää monissa yhteisöissä. Samoin kyseisillä mailla on yleensä hyvin tiukka avioliittolaki, joten ero on pitkä prosessi, sitä ei myönnetä pienistä syistä tai jossain tapauksissa eroa ei saa ollenkaan.

        Kaikilla ei yksinkertaisesti ole varaa rakkausavioliittoon... eikä varaa erota puolisostaan. Jokainen maa ei ole kuten Suomi, jossa eronneita henkilöitä ja naisia ei pahemmin syrjitä.

        Rakkausavioliitolta edellytetään miellyttävää yhdessä olemista, rakkautta ja sielunkumppanuutta. Ihmiset pärjäävät yksinään muutenkin, joten heidän ei tarvitse mennä järjestettyyn avioliittoon perheensä talouden turvatakseen. Kun rakkaus loppuu voidaan erota.

        Järjestetty avioliitto on pelkkä taloudellinen sopimus. Molemmat osapuolet sietävät toisiaan ja tekevät omat työnsä taloudessa asuen saman katon alta, mutta siltä ei edellytetä samanlaista henkistä sisältöä kuin rakkausavioliitolta. Jotkin parit tosin rakastuvat, mutta kaikki eivät. Ihmiset ovat riippuvaisia suvustaan ja tietystä sosioekonomisesta asemasta, joten vaikka ns. henkisesti huonoa parisuhdetta siedetään, jotta olisi leipää pöydässä ja suku pysyisi tyytyväisenä. Järjestetystä avioliitosta ei ole samanlaista tarvetta erota, koska osapuolet eivät alunpitäenkään odottaneet siitä tulevan ns. vuosisadan rakkaustarinaa ja rakkaudettomuutta parisuhteessa siedetään.


    • kjhgfd

      No eihän toi ole järjestetty jos kerran itse saat valita. Jos olet alle 25V niin älä edes harkitse avioliittoa, ikä tuo järkeä. Varsinkin naiselle. Tietenkin jos poju on OK kaikin puolin niin itsepä päätät.

      • jippuj

        totta.


    • Jo*anne

      No mutta jos hän tulee tänne vain paremman elämän toivossa, niin luulen että isäsi kyllä puuttuu myöhemmin asiaan, mikäli hänelle mainitset jos näin hullusti käy. Mutta eiköhän parempi tutustuminen selvitä hänen aikeitaan, kysele häneltä kunnollisia kysymyksiä äläkä hätiköi. Toisaalta voihan se olla, että mies tulee paremman elämän toivossa, mutta onko se toisaalta väärin? Voithan sinä olla mukana toteuttamassa hänen "parempaa elämäänsä".

      Ja oikeasti on tärkeä muistaa, että älä ainakaan ota mallia tästä suomalaisten tavasta solmia avioliittojaan. Ne vaikka sinetöitäisiin oikean, valtavan rakkauden huumassa, niin tuskin kestävät koko elämää. Pointtini on siis se, vaikka et täysin rakastuisikaan heti, niin kyllä se rakkaus myöhemmin seuraa kunnoituksen, arvostamisen ja hyvien tekojen seurauksena. Lapset ne sitovat paria vielä enemmän yhteen. Tarkista vain, että mieskandidaatillasi on samat aikeet mielessä.

      Tämä oli tietysti vain minun näkökantani, mutta suomalaisessa perheessä eläessäni ja ympärille katsoessani olen huomannut, että ei se pelkkä rakkaus sitä suhdetta ylläpidä koko loppuelämää.

      • jk.j.k

        "Tämä oli tietysti vain minun näkökantani, mutta suomalaisessa perheessä eläessäni ja ympärille katsoessani olen huomannut, että ei se pelkkä rakkaus sitä suhdetta ylläpidä koko loppuelämää."

        Mutta vielä huonommin suhdetta pitää yllä se, että toisen henkilön päätavoite liitossa on saavuttaa ns. "parempi elämä" kotimaata vaihtamalla.


      • ajattele itse

        että "isäsi puuttuu asiaan". Millä oikeudella ja millä tavoin?
        Kyllä kai jokainen mielellään toteuttaa toisten ihmisten parempaa elämää, mutta millä ehdoilla? Naimisiin kun ei voi kovin monen kanssa mennä. Mitä kaikkea sinä olisit valmis antamaan toisen ihmisen paremman elämän vuoksi? Kaikki rahasi? Asuntosi? Puolisosi? Oman elämäsi?
        Seuraako rakkaus todella myöhemmin? Voitko luvata sen? Onko sinulla esimerkkejä siitä?
        "Tarkista vain, että mieskandidaatillasi on samat aikeet mielessä." No sitäpä tässä juuri kehotetaan tarkistamaan. Ettei miehellä olisi vain maahantuloaikeet mielessä.


    • ei ihmeellistä

      Järjestäähän kaverit usein myös ystäviään yhteen, jos tuntevat kaksi toisilleen sopivaa sinkkua. Sen puolesta ei ole mitään ihmeellistä siinä, että kolmas osapuoli antaa vinkkiä sopivasta kumppanista. Pitkäaikaiset sinkut tietävät, että nämä järjestelyt voivat olla myös tosi noloja ja ärsyttäviäkin välikohtauksia. Mutta saahan jokainen sitten ajan kanssa miettiä olisiko tuttavuudessa sittenkin potentiaalia. Teilläkin olisi edessä melko pitkä tutustumiskausi, mikä ei vielä sido mihinkään.

      Opiskelin Jenkeissä ja kurssillani oli kuvankauniita rikkaita Saudi-tyttöjä. Kukaan heistä ei halunnut rakastua, vaan naida ökyrikkaan miehen. Tämän löytämiseen tarvittiin ilman muuta iskän kontakteja, sillä ei näitä öljyprinssejä yliopistoalueella parveillut kuin kourallinen ja nämäkin olivat tavattoman ärsyttäviä öykkäreitä. Näitä siis juttelivat tytöt itse erittäin avoimesti. Eräs heistä sitten ihmeen kaupalla itse törmäsi kutsuilla suureen rakkauteensa, joka oli sattumalta myös rikkaan perheen kasvatti. En sitten tiedä oliko kutsujen emännällä loppujen lopuksi sormensa pelissä... vähän näin epäilen... No, joka tapauksessa itse pääsin USAssa vietettyihin suuren budjetin häihin vieraaksi, omin silmin näkemään miten prinsessa todellakin sai prinssinsä :-) Yhteisten tuttavien mukaan he asuvat nykyään Floridassa ja ovat tavattoman onnellisia. Järkätty tai ei, niin lopputulos on ainakin täysosuma.

      Minullekin suomalainen isäni yritti aikoinaan tyrkyttää "fiksua" kummipoikaansa. Se vihjailu oli todella rasittavaa, varsinkin kun kummipoika oli mielestäni pitkäveteinen kulttuurinystävä. Noh, ei isä ymmärtänyt että kummipoika oli homo, kun homot olivat silloin vielä kaapeissaan :-D Minä kyllä silloin jo aavistin, ettei kaveri ollut ihan tavis. Hyvää isä kuitenkin tarkoitti ja onhan tämä kummipoika edelleen tavattoman hieno ihminen.

      Minusta mikään ei estä sinua tutustumasta tähän kaveriin. Ja tuo kielen oppiminen on ihan sivuseikka.

    • Myös nainen 1987

      Kysy vahnemmiltasi, että miksi pojan vanhemmat haluavat sinut heidä Ainoa Poikansa vaimoksi. Kysy myös, että tietääkö poika ja pojan vanhemmat, mitä täällä vaaditaan hyväpalkkaisen ammatin saamiseksi ja, että tietävätkö he siellä päin, että todennäköisesti pojan elintaso laskee jos muuttaa tänne.
      Ja sitten kun pojan vanhemmat ymmärtävät nämä asiat, he voivat uudelleen miettiä, haluavatko he todella poikansa tänne..

      Mutta jos poika ja vanhemmat todella haluavat hänet tänne, niin hänellähän on kolme vuotta aikaa vielä opiskella jotakin muutakin ammattia.. Vaikka Suomessa tosin on todella hyvät koulut ja täällä tuskin saa ammattiaan vastaavaa työtä jos on sen muualla opiskellut. Ja suomenkieli täytyy todella on täydellinen kaupallisissa ammateissa - ja monessa muussakin.

      Onnea kuitenkin mitä ikinä päätätkin!

      • nainen 1987

        Hei kiitti tosi paljon vastauksista! :) Olen tehnyt päätöksen olla tekemättä vielä mitää:D:D Elikkä juteltiin isän kanssa, ja tultiin siihen päätökseen että minä itse en ole vielä valmis edes ajattelemaan avioliittoa. Sanoinkin isälleni että kysyy sitten vaikka puolen vuoden päästä uudestaan ja mietitään sitä sitten uudestaan.
        Haluaisin vain selventää sitä, että kun joku oli laittanut että järjestetty avioliitto on vain taloudellinen sopimus, mutta näin se ei ole. Esimerkiksi minun tapauksessani ei rahaa kulje suuntaan tai toiseen, että tässä olisi vain kysymyksessä enemmänkin perheiden välinen liitto. Isäni tietysti haluaisi että menisin naimisiin hänen hyvän tuttunsa pojan kanssa, ja hän tietäisi että heidän perhe on ns kunnollinen ja meidän perheemme tulisi heidän kanssaan toimeen.
        Isäni vain pelkää sitä, että jos menisin suomalaisen kanssa naimisiin, niin mieheni perhe ei ymmärtäisi minun perhettäni uskonnon ja kulttuurin vuoksi tai että he eivät ymmärtäisi sitä kuinka isäni kulttuurissa lapset eivät oman perheen perustamisen jälkeen "hylkää" vanhempiaan ja sisaruksiaan vaan vanhemmista ja sisaruksista pidetään huolta. Mutta tämäkin on taas sitten perhekohtaista, ja tällä hetkellä minusta tuntuu että en voisi rakastua ja mennä naimisiin suomalaisen kanssa, mutta eihän sitä koskaan tiedä;) "osapuolet eivät alunpitäenkään odottaneet siitä tulevan ns. vuosisadan rakkaustarinaa ja rakkaudettomuutta parisuhteessa siedetä": Itseasiassa minä odotan myös järjestetyltä avioliitolta vuosisadan rakkaustarinaa. Itse en menisi järjestettyyn avioliittoon sellaisen henkilön kanssa jonka kanssa kemiat ei yhtää täsmää. Haluan ihastua henkilöön ja rakastua, vaikka sitten avioliiton aikana. Kuten joku sanoi, että periaatteessahan on ihan sama asia kun ystävät järjestävät sokkotreffejä, koska tässäkään tapauksessa en olisi menossa naimisiin tyylii seuraavana pvänä vaan n. 3vuoden eli pitkän tutustumisen jälkeen. Kiitti kuiteski teidän vastauksistanne, ja onnen toivotuksista :)


      • Vivahb
        nainen 1987 kirjoitti:

        Hei kiitti tosi paljon vastauksista! :) Olen tehnyt päätöksen olla tekemättä vielä mitää:D:D Elikkä juteltiin isän kanssa, ja tultiin siihen päätökseen että minä itse en ole vielä valmis edes ajattelemaan avioliittoa. Sanoinkin isälleni että kysyy sitten vaikka puolen vuoden päästä uudestaan ja mietitään sitä sitten uudestaan.
        Haluaisin vain selventää sitä, että kun joku oli laittanut että järjestetty avioliitto on vain taloudellinen sopimus, mutta näin se ei ole. Esimerkiksi minun tapauksessani ei rahaa kulje suuntaan tai toiseen, että tässä olisi vain kysymyksessä enemmänkin perheiden välinen liitto. Isäni tietysti haluaisi että menisin naimisiin hänen hyvän tuttunsa pojan kanssa, ja hän tietäisi että heidän perhe on ns kunnollinen ja meidän perheemme tulisi heidän kanssaan toimeen.
        Isäni vain pelkää sitä, että jos menisin suomalaisen kanssa naimisiin, niin mieheni perhe ei ymmärtäisi minun perhettäni uskonnon ja kulttuurin vuoksi tai että he eivät ymmärtäisi sitä kuinka isäni kulttuurissa lapset eivät oman perheen perustamisen jälkeen "hylkää" vanhempiaan ja sisaruksiaan vaan vanhemmista ja sisaruksista pidetään huolta. Mutta tämäkin on taas sitten perhekohtaista, ja tällä hetkellä minusta tuntuu että en voisi rakastua ja mennä naimisiin suomalaisen kanssa, mutta eihän sitä koskaan tiedä;) "osapuolet eivät alunpitäenkään odottaneet siitä tulevan ns. vuosisadan rakkaustarinaa ja rakkaudettomuutta parisuhteessa siedetä": Itseasiassa minä odotan myös järjestetyltä avioliitolta vuosisadan rakkaustarinaa. Itse en menisi järjestettyyn avioliittoon sellaisen henkilön kanssa jonka kanssa kemiat ei yhtää täsmää. Haluan ihastua henkilöön ja rakastua, vaikka sitten avioliiton aikana. Kuten joku sanoi, että periaatteessahan on ihan sama asia kun ystävät järjestävät sokkotreffejä, koska tässäkään tapauksessa en olisi menossa naimisiin tyylii seuraavana pvänä vaan n. 3vuoden eli pitkän tutustumisen jälkeen. Kiitti kuiteski teidän vastauksistanne, ja onnen toivotuksista :)

        http://www.youtube.com/watch?v=R9upjxi7_lk tossa yks ihana elokuva järjestetystä avioliitosta, englanninkieliset tekstitykset.


      • Vivahb
        Vivahb kirjoitti:

        http://www.youtube.com/watch?v=R9upjxi7_lk tossa yks ihana elokuva järjestetystä avioliitosta, englanninkieliset tekstitykset.

        älkää antako elokuvan alun hämätä, alku on muistelua :)


      • ei ole vieras
        nainen 1987 kirjoitti:

        Hei kiitti tosi paljon vastauksista! :) Olen tehnyt päätöksen olla tekemättä vielä mitää:D:D Elikkä juteltiin isän kanssa, ja tultiin siihen päätökseen että minä itse en ole vielä valmis edes ajattelemaan avioliittoa. Sanoinkin isälleni että kysyy sitten vaikka puolen vuoden päästä uudestaan ja mietitään sitä sitten uudestaan.
        Haluaisin vain selventää sitä, että kun joku oli laittanut että järjestetty avioliitto on vain taloudellinen sopimus, mutta näin se ei ole. Esimerkiksi minun tapauksessani ei rahaa kulje suuntaan tai toiseen, että tässä olisi vain kysymyksessä enemmänkin perheiden välinen liitto. Isäni tietysti haluaisi että menisin naimisiin hänen hyvän tuttunsa pojan kanssa, ja hän tietäisi että heidän perhe on ns kunnollinen ja meidän perheemme tulisi heidän kanssaan toimeen.
        Isäni vain pelkää sitä, että jos menisin suomalaisen kanssa naimisiin, niin mieheni perhe ei ymmärtäisi minun perhettäni uskonnon ja kulttuurin vuoksi tai että he eivät ymmärtäisi sitä kuinka isäni kulttuurissa lapset eivät oman perheen perustamisen jälkeen "hylkää" vanhempiaan ja sisaruksiaan vaan vanhemmista ja sisaruksista pidetään huolta. Mutta tämäkin on taas sitten perhekohtaista, ja tällä hetkellä minusta tuntuu että en voisi rakastua ja mennä naimisiin suomalaisen kanssa, mutta eihän sitä koskaan tiedä;) "osapuolet eivät alunpitäenkään odottaneet siitä tulevan ns. vuosisadan rakkaustarinaa ja rakkaudettomuutta parisuhteessa siedetä": Itseasiassa minä odotan myös järjestetyltä avioliitolta vuosisadan rakkaustarinaa. Itse en menisi järjestettyyn avioliittoon sellaisen henkilön kanssa jonka kanssa kemiat ei yhtää täsmää. Haluan ihastua henkilöön ja rakastua, vaikka sitten avioliiton aikana. Kuten joku sanoi, että periaatteessahan on ihan sama asia kun ystävät järjestävät sokkotreffejä, koska tässäkään tapauksessa en olisi menossa naimisiin tyylii seuraavana pvänä vaan n. 3vuoden eli pitkän tutustumisen jälkeen. Kiitti kuiteski teidän vastauksistanne, ja onnen toivotuksista :)

        Oletteko kurdeja?


      • nainen 1987
        ei ole vieras kirjoitti:

        Oletteko kurdeja?

        Ei olla kurdeja


      • minulle.
        nainen 1987 kirjoitti:

        Ei olla kurdeja

        En keksi missä muussa kulttuurissa on noin tiukkaa. Somaleja ette ole, koska heillä on vielä tiukempi kuri. Etkö siis kertoisi kun alkoi kiinnostaa


      • JukkaPä
        minulle. kirjoitti:

        En keksi missä muussa kulttuurissa on noin tiukkaa. Somaleja ette ole, koska heillä on vielä tiukempi kuri. Etkö siis kertoisi kun alkoi kiinnostaa

        Voisipi olla vaikka Algeria, Marokko, Intia(tosin ei ole muslimimaa), Pakistan, Japani (ei muslimimaa), Sri Lanka... onko isäsi kotoisin joistakin näistä maista?


      • Mokupuoliso
        nainen 1987 kirjoitti:

        Hei kiitti tosi paljon vastauksista! :) Olen tehnyt päätöksen olla tekemättä vielä mitää:D:D Elikkä juteltiin isän kanssa, ja tultiin siihen päätökseen että minä itse en ole vielä valmis edes ajattelemaan avioliittoa. Sanoinkin isälleni että kysyy sitten vaikka puolen vuoden päästä uudestaan ja mietitään sitä sitten uudestaan.
        Haluaisin vain selventää sitä, että kun joku oli laittanut että järjestetty avioliitto on vain taloudellinen sopimus, mutta näin se ei ole. Esimerkiksi minun tapauksessani ei rahaa kulje suuntaan tai toiseen, että tässä olisi vain kysymyksessä enemmänkin perheiden välinen liitto. Isäni tietysti haluaisi että menisin naimisiin hänen hyvän tuttunsa pojan kanssa, ja hän tietäisi että heidän perhe on ns kunnollinen ja meidän perheemme tulisi heidän kanssaan toimeen.
        Isäni vain pelkää sitä, että jos menisin suomalaisen kanssa naimisiin, niin mieheni perhe ei ymmärtäisi minun perhettäni uskonnon ja kulttuurin vuoksi tai että he eivät ymmärtäisi sitä kuinka isäni kulttuurissa lapset eivät oman perheen perustamisen jälkeen "hylkää" vanhempiaan ja sisaruksiaan vaan vanhemmista ja sisaruksista pidetään huolta. Mutta tämäkin on taas sitten perhekohtaista, ja tällä hetkellä minusta tuntuu että en voisi rakastua ja mennä naimisiin suomalaisen kanssa, mutta eihän sitä koskaan tiedä;) "osapuolet eivät alunpitäenkään odottaneet siitä tulevan ns. vuosisadan rakkaustarinaa ja rakkaudettomuutta parisuhteessa siedetä": Itseasiassa minä odotan myös järjestetyltä avioliitolta vuosisadan rakkaustarinaa. Itse en menisi järjestettyyn avioliittoon sellaisen henkilön kanssa jonka kanssa kemiat ei yhtää täsmää. Haluan ihastua henkilöön ja rakastua, vaikka sitten avioliiton aikana. Kuten joku sanoi, että periaatteessahan on ihan sama asia kun ystävät järjestävät sokkotreffejä, koska tässäkään tapauksessa en olisi menossa naimisiin tyylii seuraavana pvänä vaan n. 3vuoden eli pitkän tutustumisen jälkeen. Kiitti kuiteski teidän vastauksistanne, ja onnen toivotuksista :)

        Perheesi on ilmeisesti asunut jo kauan Suomessa, miksi siis edelleen pelko, että tulevan miehesi puolison perhe jotenkin tuottaisi hankaluuksia heille? Suomessahan pariskunnan eri appivanhemmat ja muut perheenjäsenet kun yleensä eivät ole missään tekemisissä keskenään, ts. pariskunta kyläilee ja on muuten tietysti tekemisissä molempien puolisoiden vanhempien kanssa, mutta nämä appivanhemmat eivät juuri keskenään kyläile tai seurustele.

        Tuo ajattelu, että tulevan miehesi perhe jotenkin aiheuttaisi sinun vanhemmillesi tai muille sukulaisillesi ongelmia, on kyllä aika kummallinen Suomessa elävälle perheelle.


    • Rakas Watson

      sanovat lontooksi:

      You're one sick puppy.

    • kolmenäitee

      ÄLÄ!!!

      Minulla on tytär, pian naimaikäinen. Ikinä, en ikinä järjestäisi hänelle avioliittoa, tyttäreni ei ole kauppatavaraa. Myöskään hänen isänsä tai kukaan isän puolen suvusta ei pakkonaittaisi tytärtämme jollekin tulevan hyödyn toivossa. Koska siitähä tuossa pohjimmiltaan on kyse.

      Sivustaseurattuna on ollut kaameaa katsella joidenkin arabityttöjen kohtaloa, kun vanhempien kotimaasta on roudattu joku idiootti, muka hyvänä naimakauppana. Ja niissä tapauksissa on kuitenkin ollut kyse täysulkomaalaisista vanhemmista. Ymmärsinkö oikein, että äitisi kuitenkin on suomalainen? Kuinka kukaan suomalainen nainen voisi sallia tyttärensä käyttämisen suvun hyväksi kauppatavarana? Etenkin, kun asutte Suomessa.

      Miten on mahdollista, että perheesi on kasvattanut sinut täysin isäsi kulttuuriin (paitsi jättänyt isän äidinkielen opettamatta?), vaikka asutte Suomessa? Melkoinen karhunpalvelus sinulle :(

      P.S. Vuoden Briteissä asuminen ei ole heppua takuulla kansainvälistänyt millään lailla.

      • aika hassua

        Mitä ihmettä puhut pakkonaittamisesta ja kauppatavarasta? ?

        Ap pohtii kannattaisiko tutustua tuttavaperheen poikaan ns. tositarkoituksella ja on jo selittänyt tilanteensa juurta jaksaen ja valaisevasti. Lue keskustelu uudelleen, jos on jäänyt tuollainen omituinen mielikuva ap:n tilanteesta.

        Sitäpaitsi, myös Suomen perinteiseen kulttuuriin kuuluu tavoite astua kiltisti avioon hyvän perheen kasvatin kanssa, ja jopa hyvissä ajoin. Teiniraskaudet, yhdenyön jutut, sarjaseukkailu ja avoliitto eivät ole suomalaista kulttuuria, vaan löystynyttä moraalia, jonka meidän isovanhempiemme ikäpolvi sietää, muttei loppuun saakka hyväksy.

        Varmaan aina jossain päin maailmaa perheenäidit kauhistelevat, miten Suomessa teinitytöt pääsetetään epämääräisille treffeille ventovieraan nettiflirtin kanssa, joskus traagisin lopputuloksin. Ja täällä päässä perheenäidit kauhistelevat, miten teinityttö päästetään seurustelmaan tuttavaperheen pojan kanssa!


      • kolmenäitee
        aika hassua kirjoitti:

        Mitä ihmettä puhut pakkonaittamisesta ja kauppatavarasta? ?

        Ap pohtii kannattaisiko tutustua tuttavaperheen poikaan ns. tositarkoituksella ja on jo selittänyt tilanteensa juurta jaksaen ja valaisevasti. Lue keskustelu uudelleen, jos on jäänyt tuollainen omituinen mielikuva ap:n tilanteesta.

        Sitäpaitsi, myös Suomen perinteiseen kulttuuriin kuuluu tavoite astua kiltisti avioon hyvän perheen kasvatin kanssa, ja jopa hyvissä ajoin. Teiniraskaudet, yhdenyön jutut, sarjaseukkailu ja avoliitto eivät ole suomalaista kulttuuria, vaan löystynyttä moraalia, jonka meidän isovanhempiemme ikäpolvi sietää, muttei loppuun saakka hyväksy.

        Varmaan aina jossain päin maailmaa perheenäidit kauhistelevat, miten Suomessa teinitytöt pääsetetään epämääräisille treffeille ventovieraan nettiflirtin kanssa, joskus traagisin lopputuloksin. Ja täällä päässä perheenäidit kauhistelevat, miten teinityttö päästetään seurustelmaan tuttavaperheen pojan kanssa!

        että olen kaksikulttuurisen perheen äiti?

        Luin kyllä ap:n jokaisen kirjoituksen, kiitos kysymästä. Mieheni tulee ap:n isän kulttuurista (tai ainakin vastaavasta). Minä tiedän, ettei ap:n isä tehnyt ehdotusta vain hyvää hyvyyttään, vaan kuvittelee perheensä hyötyvän naimakaupasta jollakin tavalla. Ja etenkin tarjolla olevan sulhasmiehen suku kuvittelee hyötyvänsä jotain. Tiedän myös, että ap rakastaa ja kunnioittaa isäänsä ja haluaa miellyttää häntä toimimalla hänen halujensa mukaan. Se kotikasvatus, näes.

        Kuten aiemmin mainitsin, olen joutunut sivusta seuraamaan noita (muka vapaaehtoisia) järjestettyjä liittoja. Kiltisti avioon voi astua ihan itse valitsemansa puolison kanssa. Katsos, ajat muuttuvat, jopa islamilaisissa maissa. Siksi ihmettelenkin, suomalaisena kaksikulttuurisen perheen äitinä, että suomalainen äiti hyväksyisi tyttärensä naittamisen sukujen sopimaan liittoon.

        Ap:lle kysymys:
        Onko sinulla veljiä? Onko isäsi hankkimassa myös heille vaimoa omasta kulttuuristaan?
        Isäsi on kaiketi asunut Suomessa jo vuosikymmeniä... siksipä on ihmeellistä, ettei hän ole huomannut, että myös Suomessa on suurin osa suvuista läheisesti jatkuvasti kosketuksissa perheensä ja sukunsa kanssa.


      • Niin?
        kolmenäitee kirjoitti:

        että olen kaksikulttuurisen perheen äiti?

        Luin kyllä ap:n jokaisen kirjoituksen, kiitos kysymästä. Mieheni tulee ap:n isän kulttuurista (tai ainakin vastaavasta). Minä tiedän, ettei ap:n isä tehnyt ehdotusta vain hyvää hyvyyttään, vaan kuvittelee perheensä hyötyvän naimakaupasta jollakin tavalla. Ja etenkin tarjolla olevan sulhasmiehen suku kuvittelee hyötyvänsä jotain. Tiedän myös, että ap rakastaa ja kunnioittaa isäänsä ja haluaa miellyttää häntä toimimalla hänen halujensa mukaan. Se kotikasvatus, näes.

        Kuten aiemmin mainitsin, olen joutunut sivusta seuraamaan noita (muka vapaaehtoisia) järjestettyjä liittoja. Kiltisti avioon voi astua ihan itse valitsemansa puolison kanssa. Katsos, ajat muuttuvat, jopa islamilaisissa maissa. Siksi ihmettelenkin, suomalaisena kaksikulttuurisen perheen äitinä, että suomalainen äiti hyväksyisi tyttärensä naittamisen sukujen sopimaan liittoon.

        Ap:lle kysymys:
        Onko sinulla veljiä? Onko isäsi hankkimassa myös heille vaimoa omasta kulttuuristaan?
        Isäsi on kaiketi asunut Suomessa jo vuosikymmeniä... siksipä on ihmeellistä, ettei hän ole huomannut, että myös Suomessa on suurin osa suvuista läheisesti jatkuvasti kosketuksissa perheensä ja sukunsa kanssa.

        Niin no, kaksikulttuurisen perheen äitejähän me lähes kaikki olemme, että sen puolesta jokaisella on tietenkin omat sisäpiirin kokemuksensa asiasta laidasta laitaan. Ei ole vain yhtä totuutta ja yhtä käytäntöä.

        Olen myös sitä mieltä ettei ap:ta väkisin naiteta kenellekään, tälle suositellaan vain sopivaa tyyppiä ja ap saa itse päättää haluaako kaveria edes tavata.


      • fdfbd
        Niin? kirjoitti:

        Niin no, kaksikulttuurisen perheen äitejähän me lähes kaikki olemme, että sen puolesta jokaisella on tietenkin omat sisäpiirin kokemuksensa asiasta laidasta laitaan. Ei ole vain yhtä totuutta ja yhtä käytäntöä.

        Olen myös sitä mieltä ettei ap:ta väkisin naiteta kenellekään, tälle suositellaan vain sopivaa tyyppiä ja ap saa itse päättää haluaako kaveria edes tavata.

        "Olen myös sitä mieltä ettei ap:ta väkisin naiteta kenellekään, tälle suositellaan vain sopivaa tyyppiä ja ap saa itse päättää haluaako kaveria edes tavata."

        Olet sitä mieltä? Tunnetko siis tapauksen lähemmin? Ilmiönä järjesteyt avioliitot kattavat monenlaisia käytäntöjä. Toiset niistä ovat melko harmittomia ja "lieviä", mutta jotkut ovat suomalaisesta näkökulmasta barbaarisia ja sotivat ihmisoikeuksia vastaan. Siksipä yleisesti ottaen meidän tulisi Suomessa vastustaa järjestettyjä avioliittoja eikä päästää tällaista kulttuuri-ilmiötä rantautumaan tänne. Järjestetyt avioliitot eivät kuulu moderniin, tasa-arvoiseen länsimaahan, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan.


      • rauhoitutaas nyt
        fdfbd kirjoitti:

        "Olen myös sitä mieltä ettei ap:ta väkisin naiteta kenellekään, tälle suositellaan vain sopivaa tyyppiä ja ap saa itse päättää haluaako kaveria edes tavata."

        Olet sitä mieltä? Tunnetko siis tapauksen lähemmin? Ilmiönä järjesteyt avioliitot kattavat monenlaisia käytäntöjä. Toiset niistä ovat melko harmittomia ja "lieviä", mutta jotkut ovat suomalaisesta näkökulmasta barbaarisia ja sotivat ihmisoikeuksia vastaan. Siksipä yleisesti ottaen meidän tulisi Suomessa vastustaa järjestettyjä avioliittoja eikä päästää tällaista kulttuuri-ilmiötä rantautumaan tänne. Järjestetyt avioliitot eivät kuulu moderniin, tasa-arvoiseen länsimaahan, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

        Eipäs nyt dramatisoida alkuperäisen kirjoittajan tilannetta.

        Järjestetyt avioliitot eivät sitäpaitsi ole "kulttuuri-ilmiöitä" jotka "rantautuvat" Suomeen, vaan ne ovat kiinteä osa suomalaista talonpoikaiskulttuuria. Kotosuomen lähihistorian tuntemus auttaisi luomaan perspektiiviä moniin nykypäivän asioihin. Suosittelen kaikille.


      • tfgnnfg
        rauhoitutaas nyt kirjoitti:

        Eipäs nyt dramatisoida alkuperäisen kirjoittajan tilannetta.

        Järjestetyt avioliitot eivät sitäpaitsi ole "kulttuuri-ilmiöitä" jotka "rantautuvat" Suomeen, vaan ne ovat kiinteä osa suomalaista talonpoikaiskulttuuria. Kotosuomen lähihistorian tuntemus auttaisi luomaan perspektiiviä moniin nykypäivän asioihin. Suosittelen kaikille.

        Juu, voin sanoa tuntevani Suomen historian varsin hyvin ihan ammattini ja koulutuksenikin kautta. Niin lähi- kuin esi-. Tunnetko sinä nykyajan? Emme elä enää talonpoikaiskulttuurissa. Nämä kuvaillun kaltaiset avioliittoperinteet ovat täällä katkenneet ja hyvä niin. Varmaan Suomen alueella oli monenlaisia kulttuurisia tapoja myös vaikkapa esikeraamisella kaudella. Pitäisikö niihinkin vedota? En sitä paitsi sanonut aloittajan tilanteesta mitään tietävänikään. Sehän voi hyvin kuulua mainitun ilmiön lievimpiin variaatioihin. Mutta ilmiö sinänsä ei ole toivottava.Puhutaan nyt sitten rantautumisesta tai uudelleenrantautumisesta.


      • Sonja24v

        Onko sinulla kenties lukihäiriö tai sitten et vain osaa lukea kunnolla, kun noin vääristyneen kuvan sait ap:n tekstistä...

        Onnea sinulle ap, mitä ikinä päätätkin :)


      • Anteeksi karkea
        tfgnnfg kirjoitti:

        Juu, voin sanoa tuntevani Suomen historian varsin hyvin ihan ammattini ja koulutuksenikin kautta. Niin lähi- kuin esi-. Tunnetko sinä nykyajan? Emme elä enää talonpoikaiskulttuurissa. Nämä kuvaillun kaltaiset avioliittoperinteet ovat täällä katkenneet ja hyvä niin. Varmaan Suomen alueella oli monenlaisia kulttuurisia tapoja myös vaikkapa esikeraamisella kaudella. Pitäisikö niihinkin vedota? En sitä paitsi sanonut aloittajan tilanteesta mitään tietävänikään. Sehän voi hyvin kuulua mainitun ilmiön lievimpiin variaatioihin. Mutta ilmiö sinänsä ei ole toivottava.Puhutaan nyt sitten rantautumisesta tai uudelleenrantautumisesta.

        kielenkäyttöni, mutta tunge se 'ammattisi ja koulutuksesi' esikeraamiseen hanuriisi! On yksi typerimmistä argumenteista vedota siihen, että kun olen sitä-tai-tätä, niin vain minun mielipiteilläni on merkitystä. Fiksu ihminen - koulutuksesta riippumatta - kykenee antamaan arvon toistenkin mielipiteille, vaikka ei olisikaan asiasta samaa mieltä.


    • Suomen Karhu

      OLetko miettinyt miksi sinulla itselläsi ei saisi olla oikeutta valita omaa aviopuolisoa niinkuin muillakin tytöillä?

      Vai onko niin että ET SAA valiat muuta kuin muslimimiestä?

      Jos miehesi elää Suomessa Sossun varasssa tiedät että monet suomalaiset halveksivat tällaisia muslimeja jotka tulee tänne kristittyjen elätettäväksi. Hänen on sitäpaitsi erittäin vaikea saada työtä Suomesta. Halveksinta kohdistuu myös sinuun, eikä syyttä, vaikka kuinka selität että hän tulee varakkaasta perheestä.

      Tässä halveksinnassa elätte niin kauan kuin olette Suomessa. Monet Suomalaiset eivät koskaan hyväksy teitä suomalaisiksi sen paremmin kuin lapsiannekaan.

      Jos kaikesta huolimatta päätät suostua tuohon avioliittoon, niin mene sitten miehen kotimaahan, jos hän siitä huolimatta haluaa avioitua kanssasi niin tiedät että se ei johdu kansalaisuuden saamisesta.

      • nainen 1987

        Moikka, luin juuri noita uusia viestejä ja haluan kyllä oikaista muutaman jutun ja vastailla kysymyksiin mitä on kysytty.
        "Miten on mahdollista, että perheesi on kasvattanut sinut täysin isäsi kulttuuriin (paitsi jättänyt isän äidinkielen opettamatta?), vaikka asutte Suomessa? " Kuinka olet tekstistäni ymmärtänyt että minut on kasvatettu TÄYSIN isäni kulttuuriin? Ei todellakaan ole. Itseasiassa isäni kulttuurista kasvatukseeni on tullut vanhempien kunnioitus, se että en polta enkä juo, ja että odotan avioliittoon saakka. Minusta nuo ovat vain hyviä asioita. Ja nuo ovat ihan omia päätöksiäni siis että en polta, enkä juo ja odotan avioliittoon saakka. Ja mitä isäni äidinkieleen tulee, nii sitä minulle ei ole varsinaisesti opetettu sillä isäni sekä isäni sisarukset ja isovanhempani puhuvat kaikki sujuvaa suomenkieltä. He ovat yrittäneet opettaa minulle mutta itse en ole kielestä innostunut joten en ole sitä opiskellut, tosin ymmärrän kieltä jonkin verran.

        "Kuinka kukaan suomalainen nainen voisi sallia tyttärensä käyttämisen suvun hyväksi kauppatavarana?" Tämä minua oikeasti suututtaa, kun käytät sanaa kauppatavara! Kuten jo sanoin tässä ei liiku rahaa tai muuta arvotavaraa suuntaan tai toiseen!!! He eivät tarvitse mitään meiltä, emmekä me heiltä. Tässä kyseessä olisi vain ja ainoastaan siitä, että isäni haluaisi että menen naimisiin henkilön kanssa, josta hän tietää että mies on hyvin kasvatettu ja hyvästä perheestä ja sama koskee miehen perhettä, tosin miehen vanhemmat tietysti haluavat että heidän poikansa saa hyvät mahdollisuudet menestyä uralla sekä kouluttautua paremmaksi niin ja Suomi on siihen parempi maa kuin heidän maansa. Ja äitini on suomalainen, hänen kanssaan en ole edes asiasta jutellut, sillä asia ei ole vielä ajankohtanen, kuten aiemmin sanoin, että en ole valmis vielä päättämään mitään. Tiedän, että äitini haluaa että olen onnellinen, ja jos tämä järjestely sopii minulle niin kyllä se sopii hänellekin.

        "Minä tiedän, ettei ap:n isä tehnyt ehdotusta vain hyvää hyvyyttään, vaan kuvittelee perheensä hyötyvän naimakaupasta jollakin tavalla." En usko että tiedät, koska et tunne isääni. Ja itseasiassa olet oikeassa isäni hyötyy tästä jotain, sillä hän tietää että täten saisi hyvän vävypojan.

        "Kuten aiemmin mainitsin, olen joutunut sivusta seuraamaan noita (muka vapaaehtoisia) järjestettyjä liittoja." Tämä ei ole mikään "muka vapaaehtoinen" vaan ihan oikeasti vapaaehtoinen! Minua ei ole pakotettu mihinkään. "Onko sinulla veljiä? Onko isäsi hankkimassa myös heille vaimoa omasta kulttuuristaan?" On 2 nuorempaa veljeä, joista toinen on minua 2 vuotta nuorempi ja hän itse on sanonut että haluaa vaimon isäni kulttuurista. Isäni on asunut Suomessa lapsesta saakka."Suomessa on suurin osa suvuista läheisesti jatkuvasti kosketuksissa perheensä ja sukunsa kanssa." Itse en ole huomanut tätä, sillä ystäväpiirissänikin ihmetellään kuinka näen sukulaisiani viikottain, kun he näkevät vain juhlapyhinä. Mutta kuten jo sanoin tämäkin on perhekohtaista.

        "Olen myös sitä mieltä ettei ap:ta väkisin naiteta kenellekään, tälle suositellaan vain sopivaa tyyppiä ja ap saa itse päättää haluaako kaveria edes tavata." Olet oikeassa :) "sotivat ihmisoikeuksia vastaan" Haluatko vielä kertoa, että miten minun tapauksessani tämä sotii ihmisoikeuksia vastaan, jos minä haluan tätä ja hän? Tosin en ole vielä päättänyt mutta silti.

        "sinulla itselläsi ei saisi olla oikeutta valita omaa aviopuolisoa niinkuin muillakin tytöillä?" Siis minullahan on myös oikeus valita, ja olen seurustellukin. Tässä kyseessä ei ole mikään pakkonaittaminen vaan mietin ihan tosissaan tätä vaihtoehtoa. Tätä just mietin, että kun täällä on niiin vaikea ymmärtää tätä käytäntöä, että jos nyt menisin tähän mukaa, olisi vaikeaa aina selitellä muille. Mutta en tosiaan tajua kuinka negatiivisesti tämä otetaa verrattuna esim sokkotreffeihin tai että kaverit järjestävät jotkut tietyt yhteen, kun periaatteessahan tämä on sama, kun en tosiaan ole menossa naimisiin yhden juttelukerran jälkeen vaan monen vuoden tutustumisen jälkeen.

        "miksi siis edelleen pelko, että tulevan miehesi puolison perhe jotenkin tuottaisi hankaluuksia heille?" Siis isäni "pelkää" vain sitä kun hän haluaisi olla myös tekemisissä appivanhempieni kanssa. Siis kun tämä kuuluu hänen kulttuuriinsa, että appivanhemmista tulee myös perhettä. Suomessa kuten jo mainitsit tälläistä ei yleensä ole. Esimerkiksi isäni on kutsunut aina äitini vanhempia äidiksi ja isäksi ja heidät on kutsuttu AINA myös isäni suvun juhliin yms. Ja heillä käymme viikottain, kuten isäni sukulaisilla.


      • nainen 1987
        nainen 1987 kirjoitti:

        Moikka, luin juuri noita uusia viestejä ja haluan kyllä oikaista muutaman jutun ja vastailla kysymyksiin mitä on kysytty.
        "Miten on mahdollista, että perheesi on kasvattanut sinut täysin isäsi kulttuuriin (paitsi jättänyt isän äidinkielen opettamatta?), vaikka asutte Suomessa? " Kuinka olet tekstistäni ymmärtänyt että minut on kasvatettu TÄYSIN isäni kulttuuriin? Ei todellakaan ole. Itseasiassa isäni kulttuurista kasvatukseeni on tullut vanhempien kunnioitus, se että en polta enkä juo, ja että odotan avioliittoon saakka. Minusta nuo ovat vain hyviä asioita. Ja nuo ovat ihan omia päätöksiäni siis että en polta, enkä juo ja odotan avioliittoon saakka. Ja mitä isäni äidinkieleen tulee, nii sitä minulle ei ole varsinaisesti opetettu sillä isäni sekä isäni sisarukset ja isovanhempani puhuvat kaikki sujuvaa suomenkieltä. He ovat yrittäneet opettaa minulle mutta itse en ole kielestä innostunut joten en ole sitä opiskellut, tosin ymmärrän kieltä jonkin verran.

        "Kuinka kukaan suomalainen nainen voisi sallia tyttärensä käyttämisen suvun hyväksi kauppatavarana?" Tämä minua oikeasti suututtaa, kun käytät sanaa kauppatavara! Kuten jo sanoin tässä ei liiku rahaa tai muuta arvotavaraa suuntaan tai toiseen!!! He eivät tarvitse mitään meiltä, emmekä me heiltä. Tässä kyseessä olisi vain ja ainoastaan siitä, että isäni haluaisi että menen naimisiin henkilön kanssa, josta hän tietää että mies on hyvin kasvatettu ja hyvästä perheestä ja sama koskee miehen perhettä, tosin miehen vanhemmat tietysti haluavat että heidän poikansa saa hyvät mahdollisuudet menestyä uralla sekä kouluttautua paremmaksi niin ja Suomi on siihen parempi maa kuin heidän maansa. Ja äitini on suomalainen, hänen kanssaan en ole edes asiasta jutellut, sillä asia ei ole vielä ajankohtanen, kuten aiemmin sanoin, että en ole valmis vielä päättämään mitään. Tiedän, että äitini haluaa että olen onnellinen, ja jos tämä järjestely sopii minulle niin kyllä se sopii hänellekin.

        "Minä tiedän, ettei ap:n isä tehnyt ehdotusta vain hyvää hyvyyttään, vaan kuvittelee perheensä hyötyvän naimakaupasta jollakin tavalla." En usko että tiedät, koska et tunne isääni. Ja itseasiassa olet oikeassa isäni hyötyy tästä jotain, sillä hän tietää että täten saisi hyvän vävypojan.

        "Kuten aiemmin mainitsin, olen joutunut sivusta seuraamaan noita (muka vapaaehtoisia) järjestettyjä liittoja." Tämä ei ole mikään "muka vapaaehtoinen" vaan ihan oikeasti vapaaehtoinen! Minua ei ole pakotettu mihinkään. "Onko sinulla veljiä? Onko isäsi hankkimassa myös heille vaimoa omasta kulttuuristaan?" On 2 nuorempaa veljeä, joista toinen on minua 2 vuotta nuorempi ja hän itse on sanonut että haluaa vaimon isäni kulttuurista. Isäni on asunut Suomessa lapsesta saakka."Suomessa on suurin osa suvuista läheisesti jatkuvasti kosketuksissa perheensä ja sukunsa kanssa." Itse en ole huomanut tätä, sillä ystäväpiirissänikin ihmetellään kuinka näen sukulaisiani viikottain, kun he näkevät vain juhlapyhinä. Mutta kuten jo sanoin tämäkin on perhekohtaista.

        "Olen myös sitä mieltä ettei ap:ta väkisin naiteta kenellekään, tälle suositellaan vain sopivaa tyyppiä ja ap saa itse päättää haluaako kaveria edes tavata." Olet oikeassa :) "sotivat ihmisoikeuksia vastaan" Haluatko vielä kertoa, että miten minun tapauksessani tämä sotii ihmisoikeuksia vastaan, jos minä haluan tätä ja hän? Tosin en ole vielä päättänyt mutta silti.

        "sinulla itselläsi ei saisi olla oikeutta valita omaa aviopuolisoa niinkuin muillakin tytöillä?" Siis minullahan on myös oikeus valita, ja olen seurustellukin. Tässä kyseessä ei ole mikään pakkonaittaminen vaan mietin ihan tosissaan tätä vaihtoehtoa. Tätä just mietin, että kun täällä on niiin vaikea ymmärtää tätä käytäntöä, että jos nyt menisin tähän mukaa, olisi vaikeaa aina selitellä muille. Mutta en tosiaan tajua kuinka negatiivisesti tämä otetaa verrattuna esim sokkotreffeihin tai että kaverit järjestävät jotkut tietyt yhteen, kun periaatteessahan tämä on sama, kun en tosiaan ole menossa naimisiin yhden juttelukerran jälkeen vaan monen vuoden tutustumisen jälkeen.

        "miksi siis edelleen pelko, että tulevan miehesi puolison perhe jotenkin tuottaisi hankaluuksia heille?" Siis isäni "pelkää" vain sitä kun hän haluaisi olla myös tekemisissä appivanhempieni kanssa. Siis kun tämä kuuluu hänen kulttuuriinsa, että appivanhemmista tulee myös perhettä. Suomessa kuten jo mainitsit tälläistä ei yleensä ole. Esimerkiksi isäni on kutsunut aina äitini vanhempia äidiksi ja isäksi ja heidät on kutsuttu AINA myös isäni suvun juhliin yms. Ja heillä käymme viikottain, kuten isäni sukulaisilla.

        "Monet Suomalaiset eivät koskaan hyväksy teitä suomalaisiksi sen kuin lapsiannekaan." Tosiasiahan on, että en ole kokonaan suomalainen, joten minua ei haittaa asia että minua ei hyväksytä suomalaiseksi. "Jos miehesi elää Suomessa Sossun varasssa tiedät että monet suomalaiset halveksivat tällaisia muslimeja jotka tulee tänne kristittyjen elätettäväksi. " Taas vedetään uskonto mukaan, mutta joo kyllä täältä töitä löytyy vaikka sitten bussikuskin tai siivoojantöitä." Vai onko niin että ET SAA valiat muuta kuin muslimimiestä?" Isäni tietysti toivoisi, että avioidun muslimimiehen kanssa, mutta ihan oma päätökseni, menihän hänkin naimisiin kristityn kanssa, eikä meitä lapsia ole kasvatettu mihinkää uskontoon, että ihan ET-tunneillä koulussakin oltu.
        Kiitti kaikille viesteistä, toivottavasti vastasin kysymyksiin :)


      • mikä.
        nainen 1987 kirjoitti:

        "Monet Suomalaiset eivät koskaan hyväksy teitä suomalaisiksi sen kuin lapsiannekaan." Tosiasiahan on, että en ole kokonaan suomalainen, joten minua ei haittaa asia että minua ei hyväksytä suomalaiseksi. "Jos miehesi elää Suomessa Sossun varasssa tiedät että monet suomalaiset halveksivat tällaisia muslimeja jotka tulee tänne kristittyjen elätettäväksi. " Taas vedetään uskonto mukaan, mutta joo kyllä täältä töitä löytyy vaikka sitten bussikuskin tai siivoojantöitä." Vai onko niin että ET SAA valiat muuta kuin muslimimiestä?" Isäni tietysti toivoisi, että avioidun muslimimiehen kanssa, mutta ihan oma päätökseni, menihän hänkin naimisiin kristityn kanssa, eikä meitä lapsia ole kasvatettu mihinkää uskontoon, että ihan ET-tunneillä koulussakin oltu.
        Kiitti kaikille viesteistä, toivottavasti vastasin kysymyksiin :)

        Eikä viitsitä vetää tuota 'mä en oo suomalainen mua ei kiinnosta suomalaisten mielipiteet' -korttia. Jos sun äiti on suomalainen, isä asunut koko ikänsä Suomessa ja sinä olet syntynyt täällä, olet 100% suomalainen. Älä yritä esittää muuta kuin olet, jotain hienompaa. Olet 100% suomalaisjuntti!


      • Tonttuk
        mikä. kirjoitti:

        Eikä viitsitä vetää tuota 'mä en oo suomalainen mua ei kiinnosta suomalaisten mielipiteet' -korttia. Jos sun äiti on suomalainen, isä asunut koko ikänsä Suomessa ja sinä olet syntynyt täällä, olet 100% suomalainen. Älä yritä esittää muuta kuin olet, jotain hienompaa. Olet 100% suomalaisjuntti!

        Luuletko sinä, että Ap olisi kirjoittanut tänne jos hän ajattelisi noin että 'mä en oo suomalainen mua ei kiinnosta suomalaisten mielipiteet'? Ja oikeastihan hän ei ole kokonaan suomalainen, koska hänen isänsä on ulkomaalainen.


      • :-)
        nainen 1987 kirjoitti:

        "Monet Suomalaiset eivät koskaan hyväksy teitä suomalaisiksi sen kuin lapsiannekaan." Tosiasiahan on, että en ole kokonaan suomalainen, joten minua ei haittaa asia että minua ei hyväksytä suomalaiseksi. "Jos miehesi elää Suomessa Sossun varasssa tiedät että monet suomalaiset halveksivat tällaisia muslimeja jotka tulee tänne kristittyjen elätettäväksi. " Taas vedetään uskonto mukaan, mutta joo kyllä täältä töitä löytyy vaikka sitten bussikuskin tai siivoojantöitä." Vai onko niin että ET SAA valiat muuta kuin muslimimiestä?" Isäni tietysti toivoisi, että avioidun muslimimiehen kanssa, mutta ihan oma päätökseni, menihän hänkin naimisiin kristityn kanssa, eikä meitä lapsia ole kasvatettu mihinkää uskontoon, että ihan ET-tunneillä koulussakin oltu.
        Kiitti kaikille viesteistä, toivottavasti vastasin kysymyksiin :)

        Tsemppiä ap. Vaikuat näpsäkältä tytöltä, joka kyllä tietää mitä tekee.


      • yhtä suuret
        :-) kirjoitti:

        Tsemppiä ap. Vaikuat näpsäkältä tytöltä, joka kyllä tietää mitä tekee.

        Järjestetyn avioliiton mahdollisuus onnistua on luultavasti aivan yhtä suuri tai pieni kuin romanttiseen rakkauteen perustuvan avioliiton. Vapaa tahto ja valinnan vapaus ovat toki arvostettuja meidän (läntisessä) kulttuurissamme, kuten ap varmaan tietääkin, mutta koomista on ettei se kuitenkaan automaattisesti pysty takaamaan ONNELLISTA IHMISTÄ.

        Paljon on kiinni sattumasta - paljon enemmän kuin haluamme myöntääkään. Ja tietysti siitä, kuinka paljon ja minkälaisia "palikoita" olemme ihmiseksi kasvamiseen saaneet lapsuuden & nuoruuden aikana; ja miten pystymme niitä käyttämään aikuisuudessamme. Ja sitten - parisuhteessa - tietysti siitä, kohtaavatko puolisomme arvot meidän arvomme. Minusta ihmiset voivat mennä tässä metsään myös oman valintansa kautta!

        Gender (=sosiaalinen sukupuoli) asioissa on kuitenkin TODELLA suuria eroja maailmalla, eikä sen suhteen tule olla naiivi. Suomena kasvaneena naisena voit löytää itsesi todella ahdistavasta tilanteesta, jos miehesi toteuttaa kovin perinteistä miehen mallia. tai mistä minä sen tiedän... voihan se tehdä sinut myös onnelliseksi.

        Joo... aika paljon onnettomia avioliitto- ja suhdetarinoita voit lukea myös täältä Suomi24:sta - juoppoutta, väkivaltaa, pettämistä, kieroilua - niiden vastapuolena on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia puolisoja. Suurimmaksi osaksi ne ovat kuitenkin varmasti VAPAAN VALINNAN tulosta.


      • niinpä!
        yhtä suuret kirjoitti:

        Järjestetyn avioliiton mahdollisuus onnistua on luultavasti aivan yhtä suuri tai pieni kuin romanttiseen rakkauteen perustuvan avioliiton. Vapaa tahto ja valinnan vapaus ovat toki arvostettuja meidän (läntisessä) kulttuurissamme, kuten ap varmaan tietääkin, mutta koomista on ettei se kuitenkaan automaattisesti pysty takaamaan ONNELLISTA IHMISTÄ.

        Paljon on kiinni sattumasta - paljon enemmän kuin haluamme myöntääkään. Ja tietysti siitä, kuinka paljon ja minkälaisia "palikoita" olemme ihmiseksi kasvamiseen saaneet lapsuuden & nuoruuden aikana; ja miten pystymme niitä käyttämään aikuisuudessamme. Ja sitten - parisuhteessa - tietysti siitä, kohtaavatko puolisomme arvot meidän arvomme. Minusta ihmiset voivat mennä tässä metsään myös oman valintansa kautta!

        Gender (=sosiaalinen sukupuoli) asioissa on kuitenkin TODELLA suuria eroja maailmalla, eikä sen suhteen tule olla naiivi. Suomena kasvaneena naisena voit löytää itsesi todella ahdistavasta tilanteesta, jos miehesi toteuttaa kovin perinteistä miehen mallia. tai mistä minä sen tiedän... voihan se tehdä sinut myös onnelliseksi.

        Joo... aika paljon onnettomia avioliitto- ja suhdetarinoita voit lukea myös täältä Suomi24:sta - juoppoutta, väkivaltaa, pettämistä, kieroilua - niiden vastapuolena on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia puolisoja. Suurimmaksi osaksi ne ovat kuitenkin varmasti VAPAAN VALINNAN tulosta.

        Isäni vanhemmat järjestettiin aikoinaan avioon maitten ja metsien yhdistämiseksi (vuonna 1940) Mummu aina luennoikin meille kahdelletoista lapsenlapselleen, että "menkää sitten naimisiin jonkun suvulle ennestään tutun kanssa, niin ei tule ikäviä yllätyksiä".

        Kyllä me tälle ohjeelle tietenkin naureskelimme, mutta ainakin mummun mielestä hänen järkätty liittonsa oli niin hyvä valinta, että sitä piti ihan jälkipolvelle sydämellisesti suositella.

        Itse olen kerran eronnut, vaikka itse sainkin "ventovieraan" mieheni itse valita. Eli sen puolesta mummullle 1-0 johtoasema tässä periaatteessa.


      • pointtin
        yhtä suuret kirjoitti:

        Järjestetyn avioliiton mahdollisuus onnistua on luultavasti aivan yhtä suuri tai pieni kuin romanttiseen rakkauteen perustuvan avioliiton. Vapaa tahto ja valinnan vapaus ovat toki arvostettuja meidän (läntisessä) kulttuurissamme, kuten ap varmaan tietääkin, mutta koomista on ettei se kuitenkaan automaattisesti pysty takaamaan ONNELLISTA IHMISTÄ.

        Paljon on kiinni sattumasta - paljon enemmän kuin haluamme myöntääkään. Ja tietysti siitä, kuinka paljon ja minkälaisia "palikoita" olemme ihmiseksi kasvamiseen saaneet lapsuuden & nuoruuden aikana; ja miten pystymme niitä käyttämään aikuisuudessamme. Ja sitten - parisuhteessa - tietysti siitä, kohtaavatko puolisomme arvot meidän arvomme. Minusta ihmiset voivat mennä tässä metsään myös oman valintansa kautta!

        Gender (=sosiaalinen sukupuoli) asioissa on kuitenkin TODELLA suuria eroja maailmalla, eikä sen suhteen tule olla naiivi. Suomena kasvaneena naisena voit löytää itsesi todella ahdistavasta tilanteesta, jos miehesi toteuttaa kovin perinteistä miehen mallia. tai mistä minä sen tiedän... voihan se tehdä sinut myös onnelliseksi.

        Joo... aika paljon onnettomia avioliitto- ja suhdetarinoita voit lukea myös täältä Suomi24:sta - juoppoutta, väkivaltaa, pettämistä, kieroilua - niiden vastapuolena on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia puolisoja. Suurimmaksi osaksi ne ovat kuitenkin varmasti VAPAAN VALINNAN tulosta.

        Eli sen, että itse valitun liiton alussa on hyvä aikansa, jota voi kuitenkin muistella hyvällä, vaikka eroon päättyisikin. Ei se että ero tulee, ole mikään todiste siitä että liitto olisi ollut epäonnistunut.

        Järjestetyssä liitossa ei ole välttämättä hetkeäkään hyvää muistelemisen arvoista aikaa. Tämä on merkittävä ero.


    • se siitä sitten

      Taitaa taas olla jonkun vakkarin provo, kirjoitustyyli on juuri samanlaista, erittäin pitkiä viestejä ja kappaleenjako aivan sama kuin muissa aikaisemmissa viesteissä. Milloin on kosovolainen, milloin venäläinen tai joku muu vastaava. Provoilu paistaa niin läpi, ja sen näkee aloittajan vastauksista. Täältä nyt kukaan hae mitään vastauksia noin kinkkisiin kysymyksiin. Jotenkin tulee mieleen se Kahvitar, sillä kanssa samalaiset pitkät vastaukset, kappaleenjako sama ja luulee kuitenkin tietävän kaiken vaikka olisi itse inttämässä vastauksia, ärsyttää tollaset provoilut!!

      • nainen 1987

        Moikka, joo elikkä en oo vakkari joka olis täällä provoilemassa, mutta sitä kun en pysty todistamaan niin ei voi mitää :) Mainitsit tuossa, että "täältä nyt kukaan hae mitään vastauksia noin kinkkisiin kysymyksiin.", niin itseasiassa minä oikeasti haen, mutta en ihan vastauksia vaan mielipiteitä:D Törmäsin tähän sivuun ihan sattumalta googlen avulla, kun etsin että oisko joku muu kirjottanu jotain järjestetystä avioliitosta. Tietenki olisi helpompi jutella asiasta perheen ja ystävien kanssa, mutta perheen kanssa en oikein halua kun se olisi mielestäni ehkä hieman kiusallista ja vakavampaa kuin täällä kirjoitella, sillä asia ei ole vielä ajankohtainen enkä itse tiedä mitä ajatella, ja tosiaan ystävien kanssa on helppo puhua, mutta koska ystäväpiiriini kuuluu enimmäkseen suomalaisia, niin he kaikki eivät ymmärrä tätä, ja siksi ajattelin kirjottaa tänne, että löytyiskö kohtalotovereita. Tietenkin parhaimpien ystävien kanssa olen asiasta jutellu ja juttelen edelleenkin, ja heiltä olenkin saanut kullanarvoisia mielipiteitä. Halusin vain kuulla mielipiteitä ihmisiltä, jotka eivät minua tunne.

        Ton itseasiassa huomasin itsekkin että jotenkin vastauksissani aloin puolustelemaan järjestettyä avioliittoa, vaikka se ei ollut tarkoitus, aika hassua, ehkä sit olen oikeasti sitä mieltä että järjestetty avioliitto sopisi minulle. Vastaukset on pitkät, koska asiaa ja kysymyksiä oli/on paljon :D Ja alussahan minulla oli vain muutama kappaleenjako, mut sit huomasin miten muut kirjoittavat täällä niin se tarttui minuunkin.
        Ja enkä muuten ajattele olevani hienompi ihminen tai ajattele että 'mä en oo suomalainen mua ei kiinnosta suomalaisten mielipiteet'. Itse en pidä itteäni kokonaan suomalaisena sillä en ole, ja olen kuiteski lapsesta saakka kuullu rasistisia kommenteja ihan vain sen takia etten näytä suomalaiselta, joten en senkään takia pidä itteäni täysin suomalaisena. Mutta olen puoliksi suomalainen ja ylpeä siitä :)


      • 17-6
        nainen 1987 kirjoitti:

        Moikka, joo elikkä en oo vakkari joka olis täällä provoilemassa, mutta sitä kun en pysty todistamaan niin ei voi mitää :) Mainitsit tuossa, että "täältä nyt kukaan hae mitään vastauksia noin kinkkisiin kysymyksiin.", niin itseasiassa minä oikeasti haen, mutta en ihan vastauksia vaan mielipiteitä:D Törmäsin tähän sivuun ihan sattumalta googlen avulla, kun etsin että oisko joku muu kirjottanu jotain järjestetystä avioliitosta. Tietenki olisi helpompi jutella asiasta perheen ja ystävien kanssa, mutta perheen kanssa en oikein halua kun se olisi mielestäni ehkä hieman kiusallista ja vakavampaa kuin täällä kirjoitella, sillä asia ei ole vielä ajankohtainen enkä itse tiedä mitä ajatella, ja tosiaan ystävien kanssa on helppo puhua, mutta koska ystäväpiiriini kuuluu enimmäkseen suomalaisia, niin he kaikki eivät ymmärrä tätä, ja siksi ajattelin kirjottaa tänne, että löytyiskö kohtalotovereita. Tietenkin parhaimpien ystävien kanssa olen asiasta jutellu ja juttelen edelleenkin, ja heiltä olenkin saanut kullanarvoisia mielipiteitä. Halusin vain kuulla mielipiteitä ihmisiltä, jotka eivät minua tunne.

        Ton itseasiassa huomasin itsekkin että jotenkin vastauksissani aloin puolustelemaan järjestettyä avioliittoa, vaikka se ei ollut tarkoitus, aika hassua, ehkä sit olen oikeasti sitä mieltä että järjestetty avioliitto sopisi minulle. Vastaukset on pitkät, koska asiaa ja kysymyksiä oli/on paljon :D Ja alussahan minulla oli vain muutama kappaleenjako, mut sit huomasin miten muut kirjoittavat täällä niin se tarttui minuunkin.
        Ja enkä muuten ajattele olevani hienompi ihminen tai ajattele että 'mä en oo suomalainen mua ei kiinnosta suomalaisten mielipiteet'. Itse en pidä itteäni kokonaan suomalaisena sillä en ole, ja olen kuiteski lapsesta saakka kuullu rasistisia kommenteja ihan vain sen takia etten näytä suomalaiselta, joten en senkään takia pidä itteäni täysin suomalaisena. Mutta olen puoliksi suomalainen ja ylpeä siitä :)

        Oletko arabi, joka kävi tuolla toisessa ketjussa haukkumassa suomalaisia eri nimimerkillä?


      • nainen 1987
        17-6 kirjoitti:

        Oletko arabi, joka kävi tuolla toisessa ketjussa haukkumassa suomalaisia eri nimimerkillä?

        En ole arabi enkä ole haukkunut suomalaisia.


      • 22+9
        nainen 1987 kirjoitti:

        En ole arabi enkä ole haukkunut suomalaisia.

        Mitä mieltä olet pitäsikö Suomeen houkutella lisää pakolaisia ja kuinka paljon ja minkä maalaisia?


      • nainen 1987
        22+9 kirjoitti:

        Mitä mieltä olet pitäsikö Suomeen houkutella lisää pakolaisia ja kuinka paljon ja minkä maalaisia?

        Itselläni ei tietenkään ole mitään ulkomaalaisia vastaan, onhan sukuni puoliksi ulkomailta ja tulleet juuri pakolaisina Suomeen, mutta itse olen sitä mieltä, että jos tänne tullaan niin pitää kyllä työskennellä, opiskella, noudattaa lakia ja maksaa veroja kuten suurin osa suomalaisistakin tekee. Onhan toki suuri houkutus jäädä kotiin istumaan, kun meillä noita kannustinloukkuja(toimeentulotuki, lapsilisä, työmarkkinatuki yms..) on sen verran ja ne on sen suuruisiakin, että vaikka suomalaisille summa tuntuu pieneltä niin onhan se ulkomaalaiselle iso summa, jos on vaikka tienannu kotimaassaan alle 5€/h.
        Tuo sana "houkutella" häiritsee sillä, mielestäni Suomi ei ole houkutellut pakolaisia Suomeen. Pitäisikö vai ei, niin siihen en oikein osaa vastata, koska minulla itselläni on hyvin ristiriitaiset ajatukset asiasta, sillä toisaalta mielestäni on oikein että hädässä olevat ihmiset tulevat toiseen maahan paremman elämän toivossa, mutta toisaalta taas mielestäni Suomen pitäisi saada omat asiat kuntoon (esimerkiksi työttömyys), ennen kuin otetaan lisää pakolaisia Suomeen.
        Ja jos nyt ajat sitä takaa, että minun takiani ja ylipäätänsä järjestetyn avioliiton avulla Suomeen tulee lisää ulkomaalaisia, niin en tietenkään ole kanssasi samaa mieltä, sillä jos Suomeen tullaan rakkauden perässä tai sotaa karkuun, ei mielestäni siinä ole mitään väärää.
        "minkä maalaisia", en voi määritellä tiettyjä maita mistä mielestäni pakolaisia tulisi ottaa, sillä mielestäni se riippuu juuri henkilön tilanteesta, että onko omassa maassa huonot oltavat, tai tuleeko tänne rakkauden perässä. Ja määrästä en osaa yhtää sanoa, paitsi tietenki pitää suomalaisille jäädä työpaikkoja, eikä valtio saa mennä "konkurssiin" avustusten takia.
        Totta kai kallistun hieman pakolaisten vastaanottamiseen sukuni takia, sillä totta kai ajattelen että onneksi on tälläisiä maita mihin esimerkiksi isäni pääsi lapsena karkuun sotaa, sai täällä hyvän koulutuksen ja perheen.
        Tiedän että kirjoitan asiasta tosi sekavasti, sillä kuten sanoin ajatukseni asiasta on hyvin ristiriitaiset että en oikein tiedä mitä vastata sekä vastaan puol unessa, joten srry kirjotusvirheet ja jos ei saa selvää mitä haluan sanoa :)


      • Mokupuoliso
        nainen 1987 kirjoitti:

        Itselläni ei tietenkään ole mitään ulkomaalaisia vastaan, onhan sukuni puoliksi ulkomailta ja tulleet juuri pakolaisina Suomeen, mutta itse olen sitä mieltä, että jos tänne tullaan niin pitää kyllä työskennellä, opiskella, noudattaa lakia ja maksaa veroja kuten suurin osa suomalaisistakin tekee. Onhan toki suuri houkutus jäädä kotiin istumaan, kun meillä noita kannustinloukkuja(toimeentulotuki, lapsilisä, työmarkkinatuki yms..) on sen verran ja ne on sen suuruisiakin, että vaikka suomalaisille summa tuntuu pieneltä niin onhan se ulkomaalaiselle iso summa, jos on vaikka tienannu kotimaassaan alle 5€/h.
        Tuo sana "houkutella" häiritsee sillä, mielestäni Suomi ei ole houkutellut pakolaisia Suomeen. Pitäisikö vai ei, niin siihen en oikein osaa vastata, koska minulla itselläni on hyvin ristiriitaiset ajatukset asiasta, sillä toisaalta mielestäni on oikein että hädässä olevat ihmiset tulevat toiseen maahan paremman elämän toivossa, mutta toisaalta taas mielestäni Suomen pitäisi saada omat asiat kuntoon (esimerkiksi työttömyys), ennen kuin otetaan lisää pakolaisia Suomeen.
        Ja jos nyt ajat sitä takaa, että minun takiani ja ylipäätänsä järjestetyn avioliiton avulla Suomeen tulee lisää ulkomaalaisia, niin en tietenkään ole kanssasi samaa mieltä, sillä jos Suomeen tullaan rakkauden perässä tai sotaa karkuun, ei mielestäni siinä ole mitään väärää.
        "minkä maalaisia", en voi määritellä tiettyjä maita mistä mielestäni pakolaisia tulisi ottaa, sillä mielestäni se riippuu juuri henkilön tilanteesta, että onko omassa maassa huonot oltavat, tai tuleeko tänne rakkauden perässä. Ja määrästä en osaa yhtää sanoa, paitsi tietenki pitää suomalaisille jäädä työpaikkoja, eikä valtio saa mennä "konkurssiin" avustusten takia.
        Totta kai kallistun hieman pakolaisten vastaanottamiseen sukuni takia, sillä totta kai ajattelen että onneksi on tälläisiä maita mihin esimerkiksi isäni pääsi lapsena karkuun sotaa, sai täällä hyvän koulutuksen ja perheen.
        Tiedän että kirjoitan asiasta tosi sekavasti, sillä kuten sanoin ajatukseni asiasta on hyvin ristiriitaiset että en oikein tiedä mitä vastata sekä vastaan puol unessa, joten srry kirjotusvirheet ja jos ei saa selvää mitä haluan sanoa :)

        Lueskelin tuossa taas tuota perheesi tarinaa, ja vaikutatte kyllä aivan kunnollisilta ja aikaansaavilta ihmisiltä, joidenlaisia moni varmaan toivoisi maahanmuuttajien joukossa olevan enemmänkin.

        Asian toinen puoli on sitten se, että ilmeisesti sinäkin harkitset puolison tuomista itsellesi isäsi kotimaasta, ja samoin ilmeisesti veljesi. Jokainen Suomen kansalainenhan toki saa tuoda itselleen puolison mistä hyvänsä, mutta totuus on kuitenkin se, että nuo maahantuodut puolisot ovat ainakin ensimmäisinä vuosinaan Suomelle vain kuluerä, ja moni heistä on sitä loppuikänsä. Tässä kuviossa monia vielä vaivaa juuri tuo, että vaikka maasta XX tulee pakolaisena Suomeen ja elää täällä vuosikymmeniä, ikinä ei kuitenkaan niin integroidu, että haluaisi lapsilleen löytyvän kantaväestöstä puolison aivan samalla tavalla kuin muillekin suomalaisille. Toisin sanoen vuosikymmeniä sitten otetut pakolaiset tuovat vain jatkuvasti lisää väkeä Suomeen
        elätettäväksi ja joidenkin perheenjäsenten työssäkäynnistä huolimatta ko. suvusta on todennäköisesti jatkuvasti enemmän kuluja kuin hyötyä, ja näiden kulujen aiheuttaminen jatkuu sukupolvesta toiseen. Tässä valossa en ihmettele, että aika moni suomalainen näkee jo punaista, kun puhutaan pakolaisten ottamisesta puhumattakaan ns. perheiden yhdistämisestä.


      • 19+7
        nainen 1987 kirjoitti:

        Itselläni ei tietenkään ole mitään ulkomaalaisia vastaan, onhan sukuni puoliksi ulkomailta ja tulleet juuri pakolaisina Suomeen, mutta itse olen sitä mieltä, että jos tänne tullaan niin pitää kyllä työskennellä, opiskella, noudattaa lakia ja maksaa veroja kuten suurin osa suomalaisistakin tekee. Onhan toki suuri houkutus jäädä kotiin istumaan, kun meillä noita kannustinloukkuja(toimeentulotuki, lapsilisä, työmarkkinatuki yms..) on sen verran ja ne on sen suuruisiakin, että vaikka suomalaisille summa tuntuu pieneltä niin onhan se ulkomaalaiselle iso summa, jos on vaikka tienannu kotimaassaan alle 5€/h.
        Tuo sana "houkutella" häiritsee sillä, mielestäni Suomi ei ole houkutellut pakolaisia Suomeen. Pitäisikö vai ei, niin siihen en oikein osaa vastata, koska minulla itselläni on hyvin ristiriitaiset ajatukset asiasta, sillä toisaalta mielestäni on oikein että hädässä olevat ihmiset tulevat toiseen maahan paremman elämän toivossa, mutta toisaalta taas mielestäni Suomen pitäisi saada omat asiat kuntoon (esimerkiksi työttömyys), ennen kuin otetaan lisää pakolaisia Suomeen.
        Ja jos nyt ajat sitä takaa, että minun takiani ja ylipäätänsä järjestetyn avioliiton avulla Suomeen tulee lisää ulkomaalaisia, niin en tietenkään ole kanssasi samaa mieltä, sillä jos Suomeen tullaan rakkauden perässä tai sotaa karkuun, ei mielestäni siinä ole mitään väärää.
        "minkä maalaisia", en voi määritellä tiettyjä maita mistä mielestäni pakolaisia tulisi ottaa, sillä mielestäni se riippuu juuri henkilön tilanteesta, että onko omassa maassa huonot oltavat, tai tuleeko tänne rakkauden perässä. Ja määrästä en osaa yhtää sanoa, paitsi tietenki pitää suomalaisille jäädä työpaikkoja, eikä valtio saa mennä "konkurssiin" avustusten takia.
        Totta kai kallistun hieman pakolaisten vastaanottamiseen sukuni takia, sillä totta kai ajattelen että onneksi on tälläisiä maita mihin esimerkiksi isäni pääsi lapsena karkuun sotaa, sai täällä hyvän koulutuksen ja perheen.
        Tiedän että kirjoitan asiasta tosi sekavasti, sillä kuten sanoin ajatukseni asiasta on hyvin ristiriitaiset että en oikein tiedä mitä vastata sekä vastaan puol unessa, joten srry kirjotusvirheet ja jos ei saa selvää mitä haluan sanoa :)

        Suomella on 750 hengen vuosittainen tavoite ottaa kiintiöpakolaisia. Pakolaiset valitaan pakolaisleireiltä henkilökohtaisten haastatteluiden mukaan ja valinnassa etusijalla ovat haastattelun mukaan hyvin sopeutumaan arvellut ja naiset lapsineen sekä sairaat ja vammaiset.

        Turvapaikanhakijoista jopa puolet on ilman henkilöpapareita eri Euroopana valtioita kiertäviä rikollisia. Heidän nerokas liikeideansa on hakea turvapaikka ja käyttää hyväksi systeemiä. He tietävät saavansa kielteisen päätöksen, mutta hitaan käsittelyprosessin vuoksi heillä on useita kuukausia aikaa kuitata mukavaaa sos.turvaa, asunto sekä tehtailla omaisuusrikoksia ja raiskauksia mielin määrin. Poliisi ei voi heidän rikoksilleen mitään, koska heitä ei voi tuomita omaisuusrikoksista eikä raiskauksista.


      • vuosiluvut
        nainen 1987 kirjoitti:

        Itselläni ei tietenkään ole mitään ulkomaalaisia vastaan, onhan sukuni puoliksi ulkomailta ja tulleet juuri pakolaisina Suomeen, mutta itse olen sitä mieltä, että jos tänne tullaan niin pitää kyllä työskennellä, opiskella, noudattaa lakia ja maksaa veroja kuten suurin osa suomalaisistakin tekee. Onhan toki suuri houkutus jäädä kotiin istumaan, kun meillä noita kannustinloukkuja(toimeentulotuki, lapsilisä, työmarkkinatuki yms..) on sen verran ja ne on sen suuruisiakin, että vaikka suomalaisille summa tuntuu pieneltä niin onhan se ulkomaalaiselle iso summa, jos on vaikka tienannu kotimaassaan alle 5€/h.
        Tuo sana "houkutella" häiritsee sillä, mielestäni Suomi ei ole houkutellut pakolaisia Suomeen. Pitäisikö vai ei, niin siihen en oikein osaa vastata, koska minulla itselläni on hyvin ristiriitaiset ajatukset asiasta, sillä toisaalta mielestäni on oikein että hädässä olevat ihmiset tulevat toiseen maahan paremman elämän toivossa, mutta toisaalta taas mielestäni Suomen pitäisi saada omat asiat kuntoon (esimerkiksi työttömyys), ennen kuin otetaan lisää pakolaisia Suomeen.
        Ja jos nyt ajat sitä takaa, että minun takiani ja ylipäätänsä järjestetyn avioliiton avulla Suomeen tulee lisää ulkomaalaisia, niin en tietenkään ole kanssasi samaa mieltä, sillä jos Suomeen tullaan rakkauden perässä tai sotaa karkuun, ei mielestäni siinä ole mitään väärää.
        "minkä maalaisia", en voi määritellä tiettyjä maita mistä mielestäni pakolaisia tulisi ottaa, sillä mielestäni se riippuu juuri henkilön tilanteesta, että onko omassa maassa huonot oltavat, tai tuleeko tänne rakkauden perässä. Ja määrästä en osaa yhtää sanoa, paitsi tietenki pitää suomalaisille jäädä työpaikkoja, eikä valtio saa mennä "konkurssiin" avustusten takia.
        Totta kai kallistun hieman pakolaisten vastaanottamiseen sukuni takia, sillä totta kai ajattelen että onneksi on tälläisiä maita mihin esimerkiksi isäni pääsi lapsena karkuun sotaa, sai täällä hyvän koulutuksen ja perheen.
        Tiedän että kirjoitan asiasta tosi sekavasti, sillä kuten sanoin ajatukseni asiasta on hyvin ristiriitaiset että en oikein tiedä mitä vastata sekä vastaan puol unessa, joten srry kirjotusvirheet ja jos ei saa selvää mitä haluan sanoa :)

        Nyt ei täsmää kaikki. Sanot että sukusi on tullut pakolaisina Suomeen. Aiemmin kertomasi perusteella tästä täytyy olla aikaa vähintään 40 vuotta (isä tullut lapsena). Tietääkseni Suomeen ei ole otettu 40 vuotta sitten pakolaisia muslimimaista. Ensimmäiset pakolaiset olivat chileläisiä -70 luvun alussa.
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakolainen


      • Rakas Watson
        Mokupuoliso kirjoitti:

        Lueskelin tuossa taas tuota perheesi tarinaa, ja vaikutatte kyllä aivan kunnollisilta ja aikaansaavilta ihmisiltä, joidenlaisia moni varmaan toivoisi maahanmuuttajien joukossa olevan enemmänkin.

        Asian toinen puoli on sitten se, että ilmeisesti sinäkin harkitset puolison tuomista itsellesi isäsi kotimaasta, ja samoin ilmeisesti veljesi. Jokainen Suomen kansalainenhan toki saa tuoda itselleen puolison mistä hyvänsä, mutta totuus on kuitenkin se, että nuo maahantuodut puolisot ovat ainakin ensimmäisinä vuosinaan Suomelle vain kuluerä, ja moni heistä on sitä loppuikänsä. Tässä kuviossa monia vielä vaivaa juuri tuo, että vaikka maasta XX tulee pakolaisena Suomeen ja elää täällä vuosikymmeniä, ikinä ei kuitenkaan niin integroidu, että haluaisi lapsilleen löytyvän kantaväestöstä puolison aivan samalla tavalla kuin muillekin suomalaisille. Toisin sanoen vuosikymmeniä sitten otetut pakolaiset tuovat vain jatkuvasti lisää väkeä Suomeen
        elätettäväksi ja joidenkin perheenjäsenten työssäkäynnistä huolimatta ko. suvusta on todennäköisesti jatkuvasti enemmän kuluja kuin hyötyä, ja näiden kulujen aiheuttaminen jatkuu sukupolvesta toiseen. Tässä valossa en ihmettele, että aika moni suomalainen näkee jo punaista, kun puhutaan pakolaisten ottamisesta puhumattakaan ns. perheiden yhdistämisestä.

        asioista puhua niiden oikeilla nimilla? Se ei ole pakolainen vaan pakoloinen.

        Ap:n perhe on siis pakoLOIS perhe.


      • ruttoonal
        vuosiluvut kirjoitti:

        Nyt ei täsmää kaikki. Sanot että sukusi on tullut pakolaisina Suomeen. Aiemmin kertomasi perusteella tästä täytyy olla aikaa vähintään 40 vuotta (isä tullut lapsena). Tietääkseni Suomeen ei ole otettu 40 vuotta sitten pakolaisia muslimimaista. Ensimmäiset pakolaiset olivat chileläisiä -70 luvun alussa.
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakolainen

        Suomella on 750 hengen vuosittainen tavoite ottaa kiintiöpakolaisia. Pakolaiset valitaan pakolaisleireiltä henkilökohtaisten haastatteluiden mukaan ja valinnassa etusijalla ovat haastattelun mukaan hyvin sopeutumaan arvellut ja naiset lapsineen sekä sairaat ja vammaiset.

        Turvapaikanhakijoista jopa puolet on ilman henkilöpapareita eri Euroopana valtioita kiertäviä rikollisia. Heidän nerokas liikeideansa on hakea turvapaikka ja käyttää hyväksi systeemiä. He tietävät saavansa kielteisen päätöksen, mutta hitaan käsittelyprosessin vuoksi heillä on useita kuukausia aikaa kuitata mukavaaa sos.turvaa, asunto sekä tehtailla omaisuusrikoksia ja raiskauksia mielin määrin. Poliisi ei voi heidän rikoksilleen mitään, koska heitä ei voi tuomita omaisuusrikoksista eikä raiskauksista.


      • hanipää
        ruttoonal kirjoitti:

        Suomella on 750 hengen vuosittainen tavoite ottaa kiintiöpakolaisia. Pakolaiset valitaan pakolaisleireiltä henkilökohtaisten haastatteluiden mukaan ja valinnassa etusijalla ovat haastattelun mukaan hyvin sopeutumaan arvellut ja naiset lapsineen sekä sairaat ja vammaiset.

        Turvapaikanhakijoista jopa puolet on ilman henkilöpapareita eri Euroopana valtioita kiertäviä rikollisia. Heidän nerokas liikeideansa on hakea turvapaikka ja käyttää hyväksi systeemiä. He tietävät saavansa kielteisen päätöksen, mutta hitaan käsittelyprosessin vuoksi heillä on useita kuukausia aikaa kuitata mukavaaa sos.turvaa, asunto sekä tehtailla omaisuusrikoksia ja raiskauksia mielin määrin. Poliisi ei voi heidän rikoksilleen mitään, koska heitä ei voi tuomita omaisuusrikoksista eikä raiskauksista.

        ihan totta toi! ei lisää kyl---


      • maijaLe
        Rakas Watson kirjoitti:

        asioista puhua niiden oikeilla nimilla? Se ei ole pakolainen vaan pakoloinen.

        Ap:n perhe on siis pakoLOIS perhe.

        rakas Watson ei taida olla elämää...ja et kyllä tule pärjäämäänkään elämässä kun olet noin kapeakatseinen juntti, joka ei tule toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Veikkaankin, että kaikki kaverisi(jos niitä siulla on) ovat ihan samanlaisia kuin itse olet, kun et ole valmis antamaan edes tilaisuutta erilaisille ihmisille, tosin en usko että sinuunkaan moni edes haluaisi tutustua ajatusmaailmasi perusteella. On se kyllä surullista miten joku ihminen on tuollainen, käy sääliksi. Toivottavasti joku päivä katsot peiliin oikein kunnolla, ja huomaat mikä sinussa on vikana.


      • Rakas Watson
        maijaLe kirjoitti:

        rakas Watson ei taida olla elämää...ja et kyllä tule pärjäämäänkään elämässä kun olet noin kapeakatseinen juntti, joka ei tule toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Veikkaankin, että kaikki kaverisi(jos niitä siulla on) ovat ihan samanlaisia kuin itse olet, kun et ole valmis antamaan edes tilaisuutta erilaisille ihmisille, tosin en usko että sinuunkaan moni edes haluaisi tutustua ajatusmaailmasi perusteella. On se kyllä surullista miten joku ihminen on tuollainen, käy sääliksi. Toivottavasti joku päivä katsot peiliin oikein kunnolla, ja huomaat mikä sinussa on vikana.

        maijaLe.

        Kerros ensiksikin mihin ryhmaan kuulut:

        Lortto
        Hyysari
        Musukuukerinpatja

        Kun olemme selvittaneet taman tiedon, ettei minut tarvitse arvailla, voimme siirtya itse asiaan.

        Siihen asti, palataan.


      • maijaLe
        Rakas Watson kirjoitti:

        maijaLe.

        Kerros ensiksikin mihin ryhmaan kuulut:

        Lortto
        Hyysari
        Musukuukerinpatja

        Kun olemme selvittaneet taman tiedon, ettei minut tarvitse arvailla, voimme siirtya itse asiaan.

        Siihen asti, palataan.

        En kuulu mihinkää mainitsemaasi ryhmään, eikä kuulu kukaan mukaan ihminen, sillä nuo ryhmät ovat vain sinun mielikuvituksentuotetta. Ja olen ihan suomalainen kristitty ja naimisissa suomalaisen miehen kanssa, mutta toisin kuin eräs, osaan arvostaa myös muita kulttuureita ja ihmisiä. Joten katsoppa vielä sinne peiliin missä näet erittäin yksinäisen ja alhaisen ihmisen.


    • Anonyymi

      Voisin ihan hyvin suostua myös järjestettyy avioliittoon. Edellytyksenä olisi, että sen kumppanin olisivat etsineet ihmiset, jotka aidosti tuntevat mut ja että sen etsinnän kriteereinä olisi yhteensopivuus ja molemminpuolinen hyvinvointi. Taloudellisella tai jollain kulttuurisella perusteella tehtyihin valintoihin en suostuisi. Tavallaan mä jopa uskon, että jos ne etsijät aidosti tuntisivat minut ja sitten sen toisen osapuolen etsijät tuntisivat hänet, niin se valinta voisi olla jopa toimivampi kuin itse tehden. Tietysti sellaiseen liitton sitten lähdettäisiinkin ihan eri lähtökohdista ja erilaisin ajatuksin.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      203
      8208
    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      42
      4638
    3. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      28
      2240
    4. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      19
      2148
    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      28
      1945
    6. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      40
      1825
    7. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      77
      1746
    8. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      23
      1736
    9. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      17
      1643
    10. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      39
      1458
    Aihe