Onko markkinatalouden virhe se, että se kohdistetaan myös ihmisiin, käsitellen ihmisiä hyödykkeinä? Ihmisen arvoa, kun ei voi mitata.
Markkinatalouden virhe?
dazu
24190
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Sun arvo on helppo mitata. Se on nolla.
tyhmyyttä mitata? Minusta ei, koska se on ääretöntä.
Parisuhteen markkina-arvoteoria:
http://www.city.fi/artikkeli/Parisuhteen markkina-arvoteoria/1854/?nosm=1
"Onko markkinatalouden virhe se, että se kohdistetaan myös ihmisiin?"
- tietynlaisista ihmisitä on aina olemassa enemmän kysyntää kuin mitä on markkinoilla tarjontaa
kysynnäksi? En myöskään lue noita idioottimaisia artikkeleita.
asian kannalta?
Ihmisen arvoa eoi ehkä voi mitata eettisessä katsannossa mutta ihmisen työn vaihtoarvon mittaaminen näyttää käyvän sutjakasti monilta niin työntekijä- kuin työnantajapuolellakin.
arvon voi mitata. Ihmisen tuottaman henkisen pääoman arvon voi myös mitata. Ihmisen arvoa sinänsä ei voida mitata, eikä ole syytäkään, mutta ihmisen arvo työpaikalleen voidaan mitata.
On vain illuusio arvosta, joka tuottaa joko yli-arvostuksen, tai ali-arvostuksen. Markkinajärjestlmä mittaa arvoja yksisilmäisesti niitä mitatessaan ja rikkoo kielenkäytön perussääntöjä, jolloin todellinen arvon määrittelijä on lopulta jokin olematon epäjumala.
Ääretöntä ei voi mitata. On vain arvostusta, ei mitattavaa arvoa.
"Ihmisen työpanoksen arvon voi mitata."
Millä mittarilla se mitataan ja kuka määrää arvoyksikön ja millaisiin asioihin se on sidottu?
Mikä asia määrää palkkamurhaajan arvon? Mitkä tekijät siihen vaikuttavat? Jos palkkio on sama onko työpanoksen arvo vertailtavissa, työn tulos?
Saat miljoona euroa kehitettyäsi uuden rokotteen... vs. saat miljoona euroa ammuttuasi jonkun kilpailijaa päähän.
Ovatko työpanosten arvot mitattavissa oikeasti?
Tai: Otetaan kaksi puuseppää. Toinen käyttää työssään tarkkaan jokaisen laudanpätkän, toinen taas tuottaa tuhottomasti hukkapuuta. Ensimmäisen työn jälki näyttää karkealta, mutta se on ekologisesti parempi kuin toisen siisti esteettisesti täydellinen - mutta ekologiseti tuhlaileva. Kumman työ on arvokasta, kuka määrää mittarin?
Oikeasti merkittävien eettisten tavoitteiden saavuttaminen on arvo. Sitä ei voi kiistää. Entä jos markkinatalouden vaihdanta ei kuvasta näitä eettisia arvoja, miten silloin määritetään ARVO?
Tuhonnan, hyväksikäytön, orjuuttamisen, pakottamisen arvo? Niilläkin on sitä, aivan takuulla. Kuka määrää mitä arvoa tavoitellaan tietyllä työllä?
Kysymys on : MITATAANKO sitä työn arvoa vaikka sitä voisi mitata, ja mitataanko sitä tarpeeksi tarkasti? Onko mittarit valittu oikein jos mitataan? Jos sitä ei mitata - voiko syy olla siinä että liian moni tekee työtä jonka alitajuisesti tiedostavat arvottomaksi pohjimmiltaan; perusteettomaksi työksi joka poistuisi jos asiat organisoitaisiin toisin - tehokkaammin, paremmin, järkevämmin, humaanimmin, tuottavammin, ekologisemmin?
Markkinataloudessa hyvällä on yksi ainoa mittari:
PROFIT.
että olen itse ollut työssä, jossa oli miinusbudjetti, eli päivän palkka ei riittänyt kattamaan työn aiheuttamia kustannuksia, kuten työmatkaa ja lounasta. Oliko työni siis yhteiskunnalle tappiota tuottavaa? Itse väitän, että jouduin maksamaan siitä, että tuotin yhteiskunnalle hyötyä, mutta ilmeisesti huijaustaitoinen työnantaja teki arvokkaampaa työtä. Varastaminen laillisesti on arvokkain taito markkinataloudessa.
Jos ihminen on niin idiootti, että sekoittaa markkinatalouden ja ihmisyyden keskenään ja katsoo maailmaa myös siltä kantilata, niin kyllä se on sen idiootin itsensä vika.
Jostain syystä kaikilla aatteilla ja järjestelmillä on kumma taipumus käydä ihmistä vastaan, tai jostain syystä niitä siten käytetään.
Minusta ihmistä ei käsitellä hyödykkeenä vaan ihmisen työpanosta. Ja mitä väärää siinä on? Kommunismin vika on siinä, että jos jokainen saa saman panoksesta riippumatta, suuri osa ei viitsi tehdä mitään eikä ole mitään jaettavaakaan.
Siitä olen kanssasi yhtä mieltä, ettei ihmisen arvoa sinänsä voi mitata.
illuusio, tuo työpanoksen arvo? Minusta kyse on arvostuksesta ja arvostusta saavat ne, jotka siihen keskittyvät. Työn arvostus on kuitenkin eri asia, kuin esim. työnteko.
Keskustelin tässä erään yrityksen johtohenkilön kanssa pari viikkoa sitten ja hänen mielestään esim. patologinen valehtelija on arvokas työntekijä, jos hän pystyy valehtelemalla hankkimaan muilta omaisuutta. Minusta sellainen ihminen ei oikeastaan edes tee töitä, vaan ainoastaan tekee tuottoa, siis periaatteessa varastaa, mutta lakia rikkomatta. Tuolloin kyse olisi tavallaan työn arvostamisesta ilman työn tekemistä.
Jos laitetaan iso joukko ihmisiä toimimaan yhdessä, joukosta erottuvat johtaja(t), tekijät ja lusmuilijat. Näin se vaan menee. Jokainen saa tyydytyksen olemassaolostaan ja tekemisistään omalla tavallaan ja myös hyötyvät toisistaan. Ja jos lusmuilijat erotetaan porukasta eikä heille anneta mitään, heistä tulee varkaita.
Yksinkertaista, mutta totta.
markkinataloutta ainakaan epäinhimillisempänä kuin omaa, henkilökohtaista toteutustasi siitä eli käsitellä ihmisiä psykiatrisina potilaina.
ihminen. Muista kuitenkin, että tiedon takana on usko. Jos haluat uskoa minun niin tekevän, se on oma asiasi, mutta jos olisit lukenut viestejäni, niin huomaisit, että olen toiminut melko päin vastoin.
ilmeisesti voidaan jos niin päätetään.Ihmisiähän on aina arvioitu hyödykkeinä tuottavuutensa arkisemmin sanottuna ahkeruutensa perusteella.
Nykymalli jossa ihmistä arvostetaan yksilönä ei taida loppujen lopuksi olla kovin vanha ilmiö.Vain joitain vuosikymmeniä ja tulee kaikeiti taas väistymään tehostuneen markkinatalouden tieltä.
velvollisuus tuotannolliseen työhön-----caña eli sokeriruokoa leikkaamaan.
Fidel siirsi kerran Joulunkin tammikuuhun saadakseen vuosituotantotavoitteen täyteen
Kommunismia puheenvuorollani tiedän kyllä hyvin että kommunistisessa järjestelmässä jos missä ihminen oli vain järjestelmän osa.Ja sen että hänen saamansa vastine tekemästään työstä ei vastannut läheskään hänen panostaan.
Minua ei todellakaan tarvitse muistuttaa tästä faktasta.
Minusta korkeasti oppineetkin voisivat hyvin tehdä ruumiillista työtä. Esim. maatilallinen saattoi vanhassa kiireettömässä maailmanmallissa hoitaa tilaansa ja siinä sivussa harjoittaa tiedettä.
Minusta voisi ihan hyvä ajatus olla toimia maataloudessa ja päivisin kirjoittaa kirjaa(aamuin ja illoin navetalla).
Mutta vieläkin tarvitaan dollareita, ku pesolla ei voi ostaa muuta, kuin sokeria.
sellainen malli että top10% maailman rikkaimmmista ja parhaiten menestyneistä ihmisistä lähetetään nauttimaan menestyksestään jollekkin isolle saarelle ihan vaan keskenaään. Mihin vittuun meitä rahvaita siinöä tarvitaan.
???
tekemään sen työn tietty,muistaen mitä Esa Pakarinen laulaa
"Työ jos oisi herkkua herrat tekis itse sen vaan kun se raskas on sen saa tehdä työläinen"