Tätä mieltä olen, esitetään yleensä että meillä menee hyvin, hymyillään, kun tavataan muita perheitä. Neljän seinän sisäpuolella sitten ilmenee se toinen todellisuus, mikään ei ole hyvin. Pahimmassa tapauksessa tapetaan vaimo ja lapset, siitä on ollut esimerkkejä julkisuudessakin. Miksi kärsitte huonossa avioliitossa? Miksi? Lasten takiako?
Avioliitot yleensä kulisseja
Elämä on valintoja
281105
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
rahan takia, enkä kärsi ollenkaan enää noin vuosi, sitte meikä nostaa kytkintä rikkaana......
Mies/Vaimo kärsii... vaimo pomottaa... Miehellä pallo jalassa, asuntolaina painaa....
PASKAA Miksi oli pakko suostua avioliittoon vain asunnon vuoksi. Elämäni virhe.
Eikö asuntoa voida myydä ja käyttää saatu raha velanmaksuun?
Alkaa uusi elämä vuokralla. Voihan sitä silti olla velkavankeudessa, harmi.
Avioliittoon vain asunnon vuoksi? Tekevätkö jotkut ihan oikeasti noin idioottimaisia päätöksiä?
Minäkin / me täällä teimme saman virheen. Hälytyskellot soivat silloin kun menimme kihloihin... olisi silloin jo pitänyt ymmärtää ettei toista ihmistä voi muuttaa.
Asumme samassa talossa, mutta muuta yhteistä ei sitten olekaan - tai no yhdessä riidellään. Kidutusta 28/7. Haluaisin myydä talon, mutta mies ei ole innostunut asiasta. Säästän rahaa, että voisin ostaa miehen tästä ulos.
ei voi tietää mitä elämä tuo tullessaan silloin kun on nuori...ja rakastunut.
Ei voi taloa ostaessa tietää, ettei toinen sairastu ja sairaus muuta ihmistä...ei voi tietää että talovelka voi viedä kaiken rakkauden tai että velan maksu voi viedä kaiken voiman...ei voinut tietää että työttömyys onkin todellisuutta muutaman vuoden talon oston jälkeen...ei voinut tietää että esim velan korot muuttuvat ja muuttavat maksusuunnitelmaa...ei voinut tietää miten paljon asuminen maksaa vielä sen velan päälle....
Ei voi tietää nuorena,että mikä on mies /nainen jonka kanssa haluaa vanheta...sen oppii vasta aikaa myöten tietämään millaista elämää tahtoo...nuoruuden jälkeen muutumme molemmat...ei sitäkään voinut tietää.
Monihan olisi nyt paljon viisaampi...minäkin!
Mutta tsemmpiä meille jotka painimme arjen kanssa....velkojen kanssa.puolison kanssa...jne.
Ei köyhyys tai velkaisuus estä huomioimasta toisen emotionaalisia tarpeita.
Mutta ei voinut tietää, että siitähän parisuhteessa on kyse, kun ei haeta asiantuntijoiden apua eikä lueta asiaan liittyvää kirjallisuutta.
Kun emotionaaliset tarpeet huomioidaan ja pysytään rakkauskumppaneina velan keskellä eikä vain bisneskumppaneina niin elämä on huomattavasti onnellisempaa.
Psyykkiset sairaudet toki ovat hankalia sillä silloin ihminen ei kykene hallitsemaan ja keskittymään siihen miten antaa tosielle sitä rakkautta, ja toisaalta taas hänen tarpeisiinsa ei välttämättä kukaan pysty vastaamaan.
Onpas pessimistisiä käsityksiä avioliitoista. Sen olen huomannut elämäni varrella avioliittoja katsellessani, että mitä höynähtäneemmin hurmostilassa liitot solmitaan, sitä varmemmin edessä on suuri pudotus ja usein myös avioero.
Usein olen ajatellut, että kannattaisi nuorena istua alas ja muutama hetki miettiä, mikä elämässä on tärkeätä.
Joillekin se on elämän varmuus, toisen ihmisen tasainen luonne (luonnehan ei muutu), sen miettiminen, sujuisiko arki tuon ihmisen kanssa kivasti, tuleeko valitusta erinomainen isä. Ja muistetaan sekin, että lasten kannalta (ja lapsethan tulevat vanhempiinsa) edullisin kasvuympäristö on ehjä koti, jossa taistellaan kohtuullisesti ihan tavallisista asioista.
Avioliiton tulevaa arkea kannattaisi miettiä avioliiton solmimishetkellä. Edes muutama hetki.
Lasten takia ja onhan sillä taloudellisiakin vaikutuksia, jos yksin tienaisi ja lapsen elättäisi.
Tuo on nyt mielestäni yleistämistä! Avioliitoista varmasti osa on kulisseja. Mutta en usko, että voisi sanoa, että "avioliitot yleensä kulisseja". Ja varsinkaan nykyään, kun avioerot on tavallisia. Joten avioliitosta on helpompi lähteä kuin aikanaan. Ja usein nuo tappamiset sattuu juuri aikaan, kun toinen on lähtemässä tai ollaan jo erottu.
..ja monta vielä edessä! Toivon niin!
On meitä ihan onnellisiakin pareja!
Välillä on riitoja ja erillään nukkumistakin..mutta sitten taas sovintoa ja seksiä ja rakkautta!
Kuka sitä nyt jaksais koko aikaa vaan naama messingillä olla!
Ei yksinäisetkään, miten sitten yhdessä olijat!
Kaikki ne välillä riitelee, sitä liitossa ollessa pitäs vaan muistaa välillä mennä rutistamaan toista ja sanoo, että toisesta tykkää!!
Hapannaamasuus on ihan itsestä kiinni! Turhaan toista syyttää omasta saamattomuudestaan!
Hymyä naamaan ja toisen arvostusta! Ne on ne avioliiton onnistumisen kulmakivet!
Meillä ukon kanssa vapaapäivä, joten lähdemme YHDESSÄ ulos kävelylle,kun aurinkokin paistaa!!
Tuota minäkin ihmettelin. Että oikeinko "yleensä". Miten minä sitten tunnen lähinnä poikkeuksia? Ja onko meidän perhe sitten myös poikkeus? Ja siskoni ja veljeni perhe? Vanhempiemme liitto meni lopulta kulissiksi, mutta he olivat sitä sukupolvea, että ero olisi ollut liian iso häpeä, eikä siihen ollut edes tarpeeksi hyvää syytä. Eivät he edes tapelleet, joten mikäs siinä oli samaa omakotitaloa asuessa.
Yhdessä kaiken kaikkiaan 30 v. Kulissit ovat surkeat (kamala auto ja kämppä aina sekaisin), mutta onnellisia ollaan. Kolme ipanaakin ollaan saatu.
Saat olla mitä mieltä haluat, mutta olet väärässä!
Miksi siihen liittoon on pakko mennä jos ei halua? Siksikö että kaikki kaveritkin ovat niin tehneet? Sie olit meidän häissä, joten nytkö pian mulla on "velvollisuus" käskeä teidät omiini? Näinkö te olette narutettavia?
Itse olen mennyt naimisiin rakkaudesta ja naimisissa olen pysynyt!
Riidelty on ja astioita heitelty, sovittu ja rakasteltu riidan päälle..
Normaalia avioelämää..ei kamalaa minusta!
Rakastan miestäni edelleen ja riidelläänkin..edelleen, mutta minusta se on ihan normaalia elämää!
"Tätä mieltä olen, esitetään yleensä että meillä menee hyvin, hymyillään, kun tavataan muita perheitä. Neljän seinän sisäpuolella sitten ilmenee se toinen todellisuus, mikään ei ole hyvin."
Jos todellisuus ilmenee ainoastaan neljän seinän sisällä, ts. kukaan muu ei siitä tiedä, niin mistä ihmeestä sinä tiedät että huono tilanne on vallitseva todellisuus?
Kaipa tuo tarkoittaa, että kun joillakin ne kulissit ei pysy pystyssä koko elämää vaan kaatuu jossain vaiheessa. Ja sitten se karmea totuus paljastuu/paljastetaan. Että avioliitto onkin ollut koko ajan pelkkää kulissia. Nyt vaan ei enää jaksa pitää edes kulisseja pystyssä...
Eli ne joilla näyttää menevän hyvin, ei mee hyvin ja se on pelkkää kulissia? Ja lopuilla ei edes näytä menevän hyvin eivätkä pidä kulissia pystyssä? Vai?
Joukkoon mahtuu varmaan monenmoista. Toki lehdissä kirjoitetaan onnellisistakin avioliitoista, mutta tuskin tavallisten ihmisten vaan ainoastaan julkkisten. Lehteen päätyy vain nämä ikävät tapaukset. Joita on hyvin pieni osa verrattuna siihen paljonko avioliittoja on! Ja voihan onnelliselta vaikuttava avoliittokin olla kulissia?
Lapset on yksi juttu....tärkeitä pikku ihmisiä, joita ilman ei voi elää. Toinen on se, että nainen vie rahat ja tavarat (sekä myös lapset). Tasa-arvo ei toteudu avioerossa. Sosiaalitantta sopii raha-asiat miehen kanssa ja kasvatusasiat naisen kanssa - et sillee. Mies maksaa elatusmaksut, menettää lapset ja omaisuuden. Helvetin kallista lystiä.
Siksi monet meistä odottavat, että lapset pääsevät omilleen. Helpottaa asioista ja lastenkin elämää. Avioeroissa naisilla on tosiaan enemmän valtaa kuin miehillä - olen nähnyt niin monta ikävää tapausta miesten eropiirissä.
Jos perhe elämä toimii ilman riitelyjä niin kyllä se menee niinkin. Seksiä voi harrastaa ulkopuolisten kanssa, vaikka samankaltaisessa tilanteessa olevien naikkosten kanssa - kokeiltu ja hyväksi todettu. Kaikki on tyytyväisiä - oli muuten kuuluisan psykologinkin neuvo tiede lehdessä (en muista nyt nimeä). Meillä arki sujuu tosi hyvin ja seksi hoidetaan ulkopulisin voimin, välillä vaimonkin kanssa.
käsitys sulla, et vain mies menettää omaisuutensa miehelläkö vai yksin omaisuutta?
Omaisuutensa voi turvata avioehtosopimuksella, ja muksuista voi tehdä yhteishuoltajuuden, niin että molemmat hoitaa vuoroviikoin, sitte molemmilla on myös bailuvapaata.
Puoliksihan kaikki menee ja sitten muutama satanen kuukaudessa lisäksi elatusmaksuihin ja sen lisäksi lapset tulevat käymään ja maksuja menee ihan vapaaehtoisesti heihin lisäksi. Sitten vielä joutuu luopumaan omasta asunnosta jonka on tehnyt jne... valitettavasti pöhköt miehet eivät tee avioehtosopimuksia kun ovat niin idiootteja, myönnetään. Mutta juuri siksi ei voi erota. Eli opimme tästä että naisiin ei voi luottaa ja aina kaikki pitää laittaa paperille - siis me sinisilmäiset miehet. Laskin, että minun tapauksessa erolapun hinnaksi tulisi noin puoli miljoonaa.
Elämän saa kyllä mukavaksi kun tekee suhteestaan hyvän kaverisuhteen ja semmosseen YYA sopimuksen. Sitten hommaa sen seksin muualta. Todella onnellista näin.
tyhmästä päästä kärsii koko lompakko, kuule siinä viimeisessä palttoossa ei ole taskuja ja kuule sinut perii sun lapses, ja ne lapsesi perii myös sun exäsi valitettavasti ,ja sullahan on millä mällätä toista se on pienipalkkaisella duunarilla, joka antaa lapsilleen kaiken mitä tarvitsevat, ja silti pärjään , pitää olla kiltti jälkikasvulle ne sulle joskus hommaa vanhainkodin ja hautaa sinut. Hoida taloutesi kuntoon ,jotta voit jotain lapsillesikin antaa.
Etköhän säkin ole sen mökkis pykänny eukkos aikana, joten olisitkohan itsekkään mitään avioehtoja edes ollut vailla naimisiin mennessä, tyhjätasku silloin..
Omaisuuttas oot keränny eukkos aikana, ja nyt harmittaa,kun piti sille ilmaiselle siivoojalle puolet maksaa vaikka ilmaista pillua oot aikas siinä surkeilla nussimataidoillas jyystäny..
Joopajoo..samaa mieltä tuon edellisen kanssa, että siinä viimeisessä palttoossas ei tosiaan taskuja oo..jospa se tuollaista, joka ei osaa antaa mitään arvoo jo eletylle elämälleen, jotenkin lohduttais..
tuskin, kun eroominen on niin helppoa ja myös erotaan jokatoinen liitto päätyy avioeroon, eikä kenenkään tarvii edes taloudellisesti olla huonossa liitossa, jopa työtön voi erota kun yhteiskunta tulee apuun, sillo saa kaikki avustukset kunhan ymmärtää vaan hakea.
Lapset ovat sopeutujia ja ovat tottuneet siihen ,että jokatoinen on jo erolapsi.
Nämä tappamiset ovat ääritapauksia ja onneki niitä on vähän.
Tuo on typerää yleistämistä, jossa aloittajalla ei ole minkäänlaista perustelua ko.väitteelle. Katkera? Oma avioliittoni ei perustu ainakaan kulisseihin, valehteluun ja naamiossa kulkemiseen muitten joukossa. Tosin ihmettelen suuresti, kun moni ystävänikin pitää meidän avioliittoamme harvinaisen lujana ja onnellisena. Ehkä se rikkoo kaikki pskat kliseet siitä, että avioliitto tuhoaisi hyvän suhteen... se on niin väärää tietoa kun olla ja voi!
P.S. Emmekä ole vastanaineet kakarat
Hienoa, että sinä olet liitossasi onnellinen. Hienoa, jos muutkin perheenjäsenet tuntevat samoin.
Kuitenkin vastustan ajatusta, että avioliitto voi olla vain onnellinen tai kulissiavioliitto. Avioliitto on avioliitto, vaikka puolisot eivät tuntisikaan erityisiä onnen tunteita. Lapsilla pitää olla turvallinen koti ja molemmat vanhemmat, eikä se ole kulissi vaan avioliiton tarkoitus.
Olen harvinaisen samaa mieltä! Onneksi näilläkin palstoilla on joskus ihan täyspäisiäkin ihmisiä!
Toivoisin olevan enemmänkin!
Suurin osa ihmisistä on onnellisin aviolitossa eläessä. On tutkittu että vihille päässeet elävät muita pidempään ja ovat terveempiä. Avioliitto ja onnellisuus siis suojaavat jopa sairastumisilta jossain määrin, vaikka toki sairastua voi kuka tahansa, mutta tilastollisesti siis mitattuja juttuja.
Suurin osa ihmisistä ei tapa puolisoaan ja lapsiaan. Murhat ovat Suomessa niin pienen väestön ongelma, ettei sitä todellakaan voi yleistää koko väestöön!
Elämäni muuttui onnellisemmaksi, kun löysin puolison ja menin naimisiin ja olen kokenut elämäni onnelliseksi kaikki nämä vuodet. Jos menettäisin puolisoni ja perheeni, en näkisi enää mitään syytä elää vaan varmaan romahtaisin. Monille perhe on juuri se onnen lähde, on rakkautta ja on ketä rakastaa!