Kemia miehen kanssa?

Kun mulla on ongelma...se on sellainen että vaiks oisin kiinnostunut kovinkin jostain miehestä ja näin niin jos vaikka ajatellaan että mennään sen miehen kanssa niille tms. niin tylytän sitä tai olen niinkuin ei mitään. Ymmärrättekste?? Sillee et esitän aivan kuin olisin kotonani tai vähintään naapurilla kylässä..Mistähän se johtuu? Kun olen huomannut että se kemia ei tulekaan kun sen pitäis, blaah, emmä osaa selittää!!!
22455
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat

mä itse kuitenkin niin pettynyt miehiin että teen tätä? ne saattaa hämmentyy aikas nopiaan että minne se äsköinen suloinen tyttö hävis kun alan tyyliin pesemään vessanpönttöä miehen kämpillä , Apua!!!!!

Äänestä
  • tämä on siis ihan oikeasti totta, ei mikään provo. jos te koittaisitte ymmärtää..
    Saatan tietysti myöhemmin olla hyvinkin suloinen mutta mun mielialat on kuin sellaisia pilkahduksia ei mitään ennustettavaa säätä siis koskaan tiedossa. Mutta en ole sellainen hermostunut joka puree kynsiä ja tekstailee vaan ennemminkin yritän liikaa olla oma itseni, se menee jo näyttelemisen puolelle. Mitähän se on voitteko selittää...Kukkomies??

    Äänestä

ex-kihlattuni sisar?
Hänellä oli sama ongelma, tuntenut kundin pari viikkoa ja saattoi vieraiden seurrassa sanoa miestä, jonka kanssa seurusteli, tyhmäksi.

Äänestä
  • ajatus, pidät miestä liian selvänä tapauksena.
    Tai vastaavasti et tarpeeksi vakavasti otettavana... tai vastaavasti, sinulla on alitajunnassa vakavia traumoja ja yrität tiedostomattasi katkaista parisuhteen.

    Äänestä

  • runontaja kirjoitti:

    ajatus, pidät miestä liian selvänä tapauksena.
    Tai vastaavasti et tarpeeksi vakavasti otettavana... tai vastaavasti, sinulla on alitajunnassa vakavia traumoja ja yrität tiedostomattasi katkaista parisuhteen.

    eiks se ole hyvä testi jos haluanki katkaista sen suhteen koska sillon se mies tietää että pitää oikeasti tykätä että juttu lähtee käyntiin mun kans. Äh tää o niin vaikeaa en kai koskaan löydä ketään vaik oon kaunis ja kaikkee ei tuu mitään kun mä jotenkin kutistun siinä jos en vetäydy kuoreeni siin tilanteessa ja ole realisti.

    Äänestä

Olet sairastunut omaan valtaasi kun pääset suhteeseen ja käytät valtaasi jonka saavutat suhteessa negatiivisesti. Tällöin luot suhteeseen omalla toiminnallasi epäterveen "valtiatar"-roolin ja luot itse epäonnistumisesi perusteet - ja siksi et "syty". Oikeasti valtiatar on vain rooli ja sinä itse jäät ilman huomita - ja se on oma syysi.

Pohjimmiltaan mies tietää tämän mutta koska pitää sinusta ei halua tai uskalla puuttua toimintaasi ja juuri siksi saat valtaa jota käytät suhteen kannalta huonosti ja tuhoavasti. Tämä ei ole miehen vika vaan sinun vikasi.

Syy voi olla esimerkiksi siinä että et luota pohjimmiltaan mieheen ja siksi uskalla olla itsesi vaan vedät dominoivan roolin päälle säilyttääksesi vallan ehjänä; valtaa janoaa etenkin sellainen joka pelkää ja tarvii siksi jonkinlaisen aseen minkä avulla toimia. Valta kuitenkin on pelon pitelemänä liian vaarallinen ase.

Mies havaitsee tilanteessa sinun tarpeesi olla johdossa ja koska haluaa miellyttää - koska hän oikeasti pitää sinusta ja haluaa olla hyvä mies - hän yrittää tehdä itsensä luotettavaksi ja kelpoisaksi sopeutumalla toimintaasi. Tämä puolestaan korostaa sitä rooliasi ja sen naurettavuutta ja luultavasti päädyt dominoimaan miestä koska perusasetuksessaan ihminen herkästi ajautuu negatiiviisiin toimintatapoihin kuin positiivisiin. Tuskastuessasi tilanteeseen alat hiljaa toivoa että mies "alkaisi olemaan Mies" eli siis mystisesti riistäisi sinulta vallan ja tekisi niinkuin lystää - jolloin sinä voisit henkäistä ja huomata että se toinen ihan oikeasti on sellainen kuin on ja siksi mukana aidosti eikä vain sinua miellyttääkseen. Roolinvetämisen takia et voi nähdä sitä että mies on aito, vain aito ihminen voi kohdata aidon ihmisen.

Realismia olisi kuitenkin se että sinä alat käyttämään valtaasi oikein jos sinulla sellaista on, ottamaan miestä huomioon ihmisenä - ja itse valitsemalla luottaa siihen ukonkörilääseen ettei se ole idiootti vaan ihan oikeasti normaali hyvä mies joka pitää sinusta ja toimii täysin järkevästi ja oikein - ja käytät valtaasi kohdataksesi tilanteen ja ihmisen, luomalla jotain hyvää. Silloin kun alat tutustua siihen ihmiseen ja luovutat hänelle avaimia itseesi (sekin on vallassa mahdollista) ja huomaat saavasi hyvää häneltä alkaa sitä kemiaakin löytyä. Kun olet vallassa ilman että kannat vastuutasi suhteesta rakennusmielessä ja esittelet todellista itseäsi on miehellä suhde luomaasi valtiattaren kuvaan - ei sinuun. Onko ihme että tuntuu kylmältä?

Puhuit että näyttelet. Näytteleminen on osa sinua itseäsi. Se mitä voit tehdä on kertoa asiasta miehelle ja luottaa että hän ymmärtää tilannetta ja sinua eikä ole tollo, ollakseen jotain muuta kuin tollo tarvii saada tietoa tilanteesta jossa ollaan. Se on minmimäärä mitä sinun tulee luovuttaa - tieto itsestäsi, toimintatavoistasi myös syvällisemmässä mielessä, tunteistasi ja myös epävarmuuksistasi. Jep, ne sinun tulee kertoa jos haluat tulla kohdatuksi kokonaisena naisena, itsenäsi.

Äänestä
  • kiitos kukkomies vastauksestasi olet kyllä kiltti, jaksoit pohtia ongelmaani :) en halua valtaa mutta tuollaisia piirteitä omaan, olen vähän ongelmainen mutta kilttikin - en halua hallita ketään vaikka ymmärrän tuon ja olen miettinyt valtahommaakin mutta en ole koskaan ollut sellainen...tuntuu pahalta jos se halutaan käsittää sellaiseks. :( Ehkä mäkin toivoisin että joku yrittäis ylittää sen suojamuurin ja näkis sisään mutta ei kukaan halua ymmärtää, ei ne välitä oikeasti musta koskaan, kaikki tahtoo vain saada jotain 24/7. En ole paha miksi et usko?

    Äänestä

  • vaikea ämmä kirjoitti:

    kiitos kukkomies vastauksestasi olet kyllä kiltti, jaksoit pohtia ongelmaani :) en halua valtaa mutta tuollaisia piirteitä omaan, olen vähän ongelmainen mutta kilttikin - en halua hallita ketään vaikka ymmärrän tuon ja olen miettinyt valtahommaakin mutta en ole koskaan ollut sellainen...tuntuu pahalta jos se halutaan käsittää sellaiseks. :( Ehkä mäkin toivoisin että joku yrittäis ylittää sen suojamuurin ja näkis sisään mutta ei kukaan halua ymmärtää, ei ne välitä oikeasti musta koskaan, kaikki tahtoo vain saada jotain 24/7. En ole paha miksi et usko?

    tarkennan vielä et en jaksakaan tehd vaikutusta kuin sen aika olis

    Äänestä

ihan tajunnu,mut heittäydyt siis kotoisaksi vai? Muuten kai ihan siedettävää, muttei toisen huushollissa sovi ilman lupaa tehä mitä lystää tai ainakaan nalkuttaa olosuhteista. Jos torjut jännitystä tai jotain pelkoasi tolla sähläämisellä?

Äänestä
  • tai sitten ei ole, tai ihan vähän eikä se silloin riitä

    Äänestä

  • antry kirjoitti:

    tai sitten ei ole, tai ihan vähän eikä se silloin riitä

    Niinpä, mutta toi ap:n selitys oli sekava.

    Äänestä

  • antry kirjoitti:

    tai sitten ei ole, tai ihan vähän eikä se silloin riitä

    niin kai.

    Äänestä

emmä kyllä nyt oikeen ymmärtäny..yleensähän "vanhaa kumppania" tylytetään, kun sen pärstä ei enää jaksa kiinnostaa ja muuteki seura tympii..mutta et uudessa suhteessa heti alkuun tylytetään, niin kuulostaa pikkasen ihmeelliselle..=o/

ellei kyse ole huumorilla tylyttämisestä?? kumpaa??

Äänestä
  • totista tylytystä/tavittamista ku mä pelkään.

    Äänestä

kuin et kokisi olevasi miesystäväsi tasolla. Koet hänen olevan oksalla ja sinun päästävä ampumaan hänet sieltä alas.

Äänestä
  • emmä halua ampua sitä alas emmä sillee tylytä kun sillee et oon vähän poissaoleva tai kuin oltais kavereita tai oon vaan hiljaa, tulee olo etten jaksakaan antaa mitään silloin kuin pitäis tehdä vaikutus..ymmärrrätsä?

    Äänestä

  • vaikea ämmä kirjoitti:

    emmä halua ampua sitä alas emmä sillee tylytä kun sillee et oon vähän poissaoleva tai kuin oltais kavereita tai oon vaan hiljaa, tulee olo etten jaksakaan antaa mitään silloin kuin pitäis tehdä vaikutus..ymmärrrätsä?

    mulla taitaa olla vähän sama juttu,jos siis ymmärsin oikein mitä yritit kertoa. sen ainakin tiedän itsestäni että mulla kestää jonkun aikaa että osaan kunnolla rentoutua ja se toinen ihminen pitää tuntea hyvin ennenkun osaan olla sen seurassa täysin oma itseni. ja kaikkien seurassa ei jostain syystä pystykään, ei se mun mielestä mikään kemiajuttu ole vaan jotain vähän.. vähän alitajuisempaa..? että ehkä että kaikkien seurassa ei koe että vaan vois olla oma itsensä, pelkää että se toinen ei tykkäis siitä oikeasta minästä. ja kun on itsensä suhteen tolla lailla epävarma niin mä ainakin kohdistan sen jotenkin ihmeellisenä negatiivisuutena siihen toiseen ihmiseen, eli jotenkin arvostelen ja oon vähän töykeäkin. katoan samalla omiin ajatuksiini enkä oo enää ihan messissä tilanteessa. enkä siis tee sitä "arvostelua" silleen pahalla kun enhän mä niin oikeasti ajattele. mutta jotenkin ne sanomiset vaikka ois leikilläänkin vaan muuttuu sellasiksi negatiivisiksi ja sitten kun on sanonut jotain niin heti ajattelee mielessä että voi ei nyt mä tein väärin. mutta sillioin ei voi enää mitään ja tilanne on jo ohi. ihan käsittämätöntä käytöstä mut en tiedä mistä johtuu. ja aina silloin kun EI nähdä niin mulla on mielessä kaikkea mitä kivaa sit on ja jutellaan ja tehdään kun viimein nähdään, mut sitkun nähdään niin meneeki itse jotenkin lukkoon ja se kaikki unohtuu. oiskohan sulla vähän samallailla? mä en ennen kuvitellu olevani mitenkään "vaikea ämmä" mut ilmeisesti oonkin sellainen. ei mikään ihme että kaikki menee aina pilalle kun on näin vammainen, koita sä nyt ainakin muuttua ennenkuin sun asiat menee pilalle.

    Äänestä

jännittyneisyydestä. Ihminen on siilinä piikit pystyssä, jos pelkää jo etukäteen haavoittuvansa. Itsekin sorrun tähän. Pitäisi oppia elämään hetkessä eikä ennakoida tulevia mahdollisia törmäyksiä. Helpommin sanottu kuin tehty.

Äänestä

tursuta tuo koko kemia -sana jo korvista.

Äänestä

Oliskohan niin että toimivin kemia vaikeille naisille suhteessaan miehiin on etanolipohjainen.

Äänestä

et ilmeisesti tunne olevasi kotona, onko samafiilis sinun luonasi?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


vaikea ämmä kirjoitti:

Kun mulla on ongelma...se on sellainen että vaiks oisin kiinnostunut kovinkin jostain miehestä ja näin niin jos vaikka ajatellaan että mennään sen miehen kanssa niille tms. niin tylytän sitä tai olen niinkuin ei mitään. Ymmärrättekste?? Sillee et esitän aivan kuin olisin kotonani tai vähintään naapurilla kylässä..Mistähän se johtuu? Kun olen huomannut että se kemia ei tulekaan kun sen pitäis, blaah, emmä osaa selittää!!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu