Kun tällä palstalla on välillä ollut kirjoituksia, miksi jotkut naiset alkavat kakkoseksi ja millaista sellainen elämä on, niin eiköhän ole aika jo sellaisellekin kirjoitukselle, että miksi joku ei ryhdy kakkoseksi.
Olen 38-vuotias sinkkunainen ja elän tällä hetkellä yksin. Muutama pidempi seurustelusuhde on ollut, mutta aina vapaan miehen kanssa. Naimisiin en ole mennyt enkä perhettä perustanut, koska pidän itsenäisestä ja riippumattomasta elämästä. Joskus kuitenkin kaipaan hellyyttä ja seksiä. Tässä elämäntilanteessa minulle sopisi oikein hyvin suhde jonkun ukkomiehen kanssa. Saisin joskus huomiota, hellyyttää ja seksiä, mutta minun ei silti tarvitsisi luopua itsenäisyydestäni. Silti en ryhdy siihen. Miksi ?
Siksi, että se ei ole oikein. Se ei vain yksinkertaisesti ole oikein.
Itseäni inhottaisi sellainen tilanne, että ukkomies tulisi ensin minun luokseni ja sitten palaisi takaisin vaimonsa ja lastensa luokse ja käyttäytyisi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Sellainen on yksinkertaisesti kieroa enkä halua olla sellaisessa kieroilussa mukana. En mahda sille mitään, että halveksin ukkomiehiä, jotka valehtelevat vaimolleen enkä halua olla semmoisten kanssa missään tekemisissä. Jos sellainen yrittää flirttailla minulle, poistun mahdollisimman nopeasti paikalta. En katso, että minulla on mitään velvotetta tai edes oikeutta alkaa jonkun ukkomiehen "terapeutiksi", jos hänellä menee vaimonsa kanssa huonosti. Hoitakoot avio-ongelmansa keskenään ilman että minun tarvitsee sekaantua siihen. Minä elän omaa elämääni. Ja jos itse eläisin suhteessa, en ikinä hyväksyisi sitä, että minua petettäisiin. Miksi siis minäkään edesauttaisin toisten pettämistä ? Elämässä voi aina tehdä valintoja.
Moni minunlaiseni sinkku, joka on ajautunut ukkomiehen kakkoseksi, vetoaa tunteisiin ja sanoo, ettei mahda sille mitään kun rakastui niin hirveästi. Mutta hei, kyllähän sille mahtaa jotakin. Ihastumiselle ei usein mahda mitään, mutta se antaako sen kehittyä rakastumiseksi, sille jo itsekin mahtaa jotakin. Jos huomaa ihastuneensa johonkuhun varattuun, ei tunnetta pidä ruokkia vaan päinvastoin. Siinä säästää niin itsensä kuin ne muutkin osapuolet monelta murheelta.
Olen lähipiirissä nähnyt ja kuullut, kuinka traagisia seurauksia näillä pettämisillä voi olla eli ne ei tosiaankaan ole mitään ihan pikku juttuja. Tiedän jopa yhden pettämisestä seuranneen itsemurhan. Se tosiaankin pisti vähän ajattelemaan. Ja siksi itse pysyn erossa tällaisista jutuista.
Olen 38-vuotias sinkkunainen ja elän tällä hetkellä yksin. Muutama pidempi seurustelusuhde on ollut, mutta aina vapaan miehen kanssa. Naimisiin en ole mennyt enkä perhettä perustanut, koska pidän itsenäisestä ja riippumattomasta elämästä. Joskus kuitenkin kaipaan hellyyttä ja seksiä. Tässä elämäntilanteessa minulle sopisi oikein hyvin suhde jonkun ukkomiehen kanssa. Saisin joskus huomiota, hellyyttää ja seksiä, mutta minun ei silti tarvitsisi luopua itsenäisyydestäni. Silti en ryhdy siihen. Miksi ?
Siksi, että se ei ole oikein. Se ei vain yksinkertaisesti ole oikein.
Itseäni inhottaisi sellainen tilanne, että ukkomies tulisi ensin minun luokseni ja sitten palaisi takaisin vaimonsa ja lastensa luokse ja käyttäytyisi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Sellainen on yksinkertaisesti kieroa enkä halua olla sellaisessa kieroilussa mukana. En mahda sille mitään, että halveksin ukkomiehiä, jotka valehtelevat vaimolleen enkä halua olla semmoisten kanssa missään tekemisissä. Jos sellainen yrittää flirttailla minulle, poistun mahdollisimman nopeasti paikalta. En katso, että minulla on mitään velvotetta tai edes oikeutta alkaa jonkun ukkomiehen "terapeutiksi", jos hänellä menee vaimonsa kanssa huonosti. Hoitakoot avio-ongelmansa keskenään ilman että minun tarvitsee sekaantua siihen. Minä elän omaa elämääni. Ja jos itse eläisin suhteessa, en ikinä hyväksyisi sitä, että minua petettäisiin. Miksi siis minäkään edesauttaisin toisten pettämistä ? Elämässä voi aina tehdä valintoja.
Moni minunlaiseni sinkku, joka on ajautunut ukkomiehen kakkoseksi, vetoaa tunteisiin ja sanoo, ettei mahda sille mitään kun rakastui niin hirveästi. Mutta hei, kyllähän sille mahtaa jotakin. Ihastumiselle ei usein mahda mitään, mutta se antaako sen kehittyä rakastumiseksi, sille jo itsekin mahtaa jotakin. Jos huomaa ihastuneensa johonkuhun varattuun, ei tunnetta pidä ruokkia vaan päinvastoin. Siinä säästää niin itsensä kuin ne muutkin osapuolet monelta murheelta.
Olen lähipiirissä nähnyt ja kuullut, kuinka traagisia seurauksia näillä pettämisillä voi olla eli ne ei tosiaankaan ole mitään ihan pikku juttuja. Tiedän jopa yhden pettämisestä seuranneen itsemurhan. Se tosiaankin pisti vähän ajattelemaan. Ja siksi itse pysyn erossa tällaisista jutuista.
Vastaukset 57
Vanhimmat
olisipa mieheni kakkonen ajatellut niin kuin sinä,vaikkakin syytän siitä myös miestäni varmasti enempi kuin kakkosta.Mutta olen samaa mieltä että siitä voi myös kieltäytyä eikä heti olla valmis ukko miehen patjaksi.Itse sairastuin ttosi vakavaan masennukseen enkä vieläkään ole kunnossa ja asiasta on pian 3 vuotta.Edelleen ollan yhdessä koska kumpikaan ei eroa halunnut.Eikä meillä ole yhteisiä lapsia eikä velkaa joten mies olisi ollut vapaa kyllä lähtemään mutta ei halunnut.Nostan sinulle hattua että on olemassa jossain vielä sellaisiakin ihmisiä jolla on moraalit kohillaan hyvää jatkoa sinulle ja hyvää alkavaa kevättä.
Todella hyvin kirjoitit,juuri niin kuin se on.Sama täällä,sinkkuna elelen,enkä milloinkaan ole ukkomieheen langennut enkä lankea. Se on periaate kysymys,jonka olen tehnyt itselleni selväksi siitä kun asiasta jotain ymmärsin.Tokiha varattuja tyrkyllä on,ja joka kerta kun viihteelle lähtee,niitä pyörii vonkaamassa tai valittamassa omasta parisuhteestaan. Olen kerran ihastunut mieheen,josta en heti tiennyt että on varattu. Mutta kun asia selvisi,ne tapaamiset loppu siihen.Ei toki tunteilleen mitään mahda,mutta käytökselleen voi.En aio tehdä sitä itselleni,että alkaisin joksikin kakkoseksi ja jakaisin rakastamani ihmisen vaimon kanssa.Enkä halua koskaan rikkoa kenekään perhettä ja tuottaa muille tuskaa.Tämä on minun valintani.
paremmin sanoa. Fiksu olet!!
Olen monta kertaa mennyt sänkyyn varattujen miesten kanssa, varatuiksi luen kaikki sellaiset miehet joilla on vakinaista seuraa, ja joka kerta olen tasan tarkkaan tiennyt mitä olen tehnyt, niin etten pakoile yhtään omaa vastuutani, josko silti monesti lievällä humalatilalla on ollut osuutta asiaan.
Aina olen vähitellen järkiintynyt kuitenkin, en ole alkanut kehittelemään mitään pitkää jalkavaimon suhdetta heihin, vaan yrittänyt etsiä vapaata miesseuraa.
Toisennaisen paikka ei kertakaikkiaan sovi minulle kuin muutaman kerran korkeintaan, en halua ootella soittoja ja tapaamisia ja voida huonosti.
En ymmärrä myöskään niitä miehiä jotka jatkuvasti tekevät syrjähyppyjä, mikä vitsi siinä on.
Paskaäijiä, eivät pysty luomaan omaan suhteeseen mitään kipinää, vaan hakevat sitä helpommin muualta.
viisaasti toimivia ja fiksuja naisia olemassa. Miehenä itsellä kanssa korkea moraali. Vaikka minua petettiin itse en alennu samalle tasolle koskaan. Kun on itsellä selkärankaa ja kuva siitä mikä on oikein ja mikä väärin.Kaltaisesi naiset arvostan todella korkealle. Ei seksin takia kannata arvoistaan luopua.
nainen, joka arvostaa kaltaisiasi miehiä korkealle! En ymmärrä, näitä itsekkäistä selityksiä, joita pettäjillä ja kakkosilla on tekemisistään. Myös minä tiedän mikä on oikein ja mikä väärin, en todellakaan satuttaisi pettämällä tai alkamalla säätään varatun miehen kanssa ketään. Ei siihen ole yhtään oikeutettua syytä. Ja aivan turha selitellä mustavalkoisuudesta mitään...
Kiitos kannustavista ja rohkaisevista viesteistä, joita olen täällä saanut. Vaikka tietää itse toimivansa oikein, niin onhan se mukavaa saada siihen vahvistusta ulkopuolisiltakin. Minään pyhimyksenä en itseäni pidä ja varmasti on monia virheitä tullut elämän varrella tehtyä, mutta tiettyjen periaatteiden mukaan olen aina pyrkinyt elämään, jotta on mukavampi katsoa itseään peilistä.
Olen positiivisesti yllättynyt, että palaute on ollut näin myönteistä. Hieman kyynisesti jo odotin, että jos kirjoitustani kommentoidaan, niin sieltä tulee viestejä tyyliin: "kyllä sinäkin vielä lankeat, kun tarpeeksi ihana ukkomies piirittää, jne". Eipä kuitenkaan tullut.
Täytän parin vuoden sisällä 40 ja olen ollut huomaavinani, että tietynlainen häikäilemättömyys ja röyhkeys näissä pettämiseen liittyvissä asioissa on huolestuttavasti lisääntynyt, jos vertaan nuoruuden aikoihini. Toki silloinkin petettiin ja harrastettiin paljon syrjähyppyjä, mutta toisaalta pettäminen myös yleisesti tuomittiin eikä sitä pidetty millään tavoin positiivisena asiana. Nykyisin taas ajatellaan, että jokainen tehköön miltä itsestä tuntuu eikä ole enää selkeästi eroa sen välillä, onko joku asia oikein vai väärin. Oikeaa ja väärää ei tavallaan enää ole, vaan jokainen toimii sen mukaan, miten itse haluaa. Jopa silloinkin, kun tietää loukkaavansa toista. Näin ainakin minusta tuntuu enkä ole yksin näiden ajatusten kanssa.
Kiitos kaikille kommentoijille ja aurinkoista kevään alkua kaikille !
se se oli juuri se oikea sana!
Vaikkei mies kakkoselle puhuisi kai siinäkin on jotain terapeuttista kun sängyssä luistaa.
Tämä oli hyvä kirjoitus!
No eikös monet syrjähypyt ala just sillä tavalla, että se kakkonen alkaa terapeutiks jollekin varatulle joka valittaa että kun kotona menee niin huonoooosti...Siinä vaiheessa fiksun ihmisen pitäs sanoa että hoida se asia kotona sen siippasi kanssa tai hae ammattiapua. Ainahan tän tyyppiset terapiaistunnot päätyy lopulta lakanoiden väliiin.
Ajattelen samalla tavalla kuin ap, ja välillä tuntuu, että elän jossain aivan eri todellisuudessa kuin niin moni. En edes viitisi kauheasti huudella ajatuksiani kun minut teilataan nopeasti ja saan kommentteja tyyliin "kyllä sä sit kun kohdalle osuu".
Hyvällä ystävälläni on nyt suhde kolmatta vuotta naimisissa olevaan mieheen ja jotenkin on viime aikoina alkanut etoa tosi paljon kuunnellesani niitä juttuja. Olen pitänyt kuitenkin mölyt mahassani, kun jokainen täällä elää omaa elämäänsä. En halua ryhtyä moralistiksi.
Onneksi en ole yksin ajatusteni kanssa. Ja eronnut kun olen (ilman kolmansia osapuolia!), niin ei ole mikään hinku suhteeseen. Tyytyväisenä elelen ja nautin omasta rauhasta. Ja jos joku vapaa mies tulee elämässä eteen jota miellyttää, niin mikäs siinä sitten. Varattu ei sen sijaan käy. Aikuinen voi päättää senkin asian.
Ei niihin kannata ainakaan sitoutua liikaa. Ukkomiehet sopivat seksinpuutteeseen, muuta niistä ei kannata odotella. Se on jatkuvaa odottelua ja loppujen lopuksi sitä on aika yksin varsinkin viikonloppuisin.
Kaikki naiset eivät halua ruveta myöskään vakituiseen suhteeseen vapaan miehen kanssa (sitoutumiskammoiset tms.) Heille ukkomies sopii hätäavuksi. Eihän tuollaisia ukkomiehiä kannata arvostaa, mutta vieraihin ne menevät joka tapauksessa. Epäilen että siinä tavallaan testataan omaa viehätysvoimaa.
Mutta on myös niitä sinkkuja ja eronneita, jotka eivät ryhdy varatun kanssa edes seksisuhteeseen ihan periaatteesta. Eivät he ole kuolleet sukupuuttoon. Ihmisistä löytyy yhä reiluutta, vaikka se harvinaista onkin.
Täälläkin yksi sellainen! En koskaan koskisi varattuun mieheen. En ymmärrä, kuinka joku nainen voi iskeä varatun miehen. Aivan sairasta. Hyi, ei mitään moraalia....
Kunnes sitten tapasin ihanan vapaan miehen. Valitettavasti juttu loppui jo puolen vuoden päästä, kun selvisi että mies asuikin avoliitossa toisella paikkakunnalla ja hänellä oli vaimonsa kanssa 3 pientä lasta.
Elämä on.
Välillä ihan perseestä.
:)
näyttää vielä löytyvän, itse petyin todella mieheeni joka suhteili eronneen naisen kanssa, tämä nainen olisis riemumielin vienyt mieheni minulta...mutta kun jäivät kiinni niin miestäni ei enää huvittanutkaan toisen naisen seura..silti, muistan asian joka päivä varmaan lopun ikääni. Selitykset olis siinäkin että "ei voinut mitään, se vaan lipsui siihen jne jne..." AIka heikkoja ihmisiä.
myös meillä, eronnut yh.äiti olisi halunnut mieheni. Miehelleni "sellainen" nainen ei sitten kuitenkaan kelvannut. Nainen menetti ns. mahdollisuutensa alkaessaan kakkoseksi. Mies omien sanojensa mukaan, ei voisi koskaan kunnoittaa sellaista naista. Mutta nää on näitä. Itse en koskaan voisi katsoa itseäni peiliin, jos tapailisin varattua miestä. Minun arvoasteikossani ihmiset, joilla on korkea moraalikäsitys sekä arvot kohdallaan ovat ainutlaatuisia, hienoja ihmisiä.
Toisaalta ei tuolla sinun miehelläsikään kovin korkea moraali ole, kun oli valmis käyttämään tuota naista hyväkseen, mutta sitten pohjimmiltaan halveksi häntä. Aika tekopyhää ! Ja sinä vielä siedät noin kaksinaamaista miestä ?
ukkomies selittää mitä vain käryn käytyä vaimonsa mieliksi. Hyvinpä tällekin kullanmurulle vieras "torttu" kelpasi, sitten sepitellään kaikenlaista vaimolle - ja toinen uskoo sinisilmäisesti kaiken. Tää on niin tätä!
ei, mutta se selittynee psyykkisellä syyllä.. Liian pitkä juttu selittää, mutta kaksinaamainen eikä tekopyhä mieheni ole, maniassa kyllä oli pettäessään..Terveenä fiksu mies.
helvetissä! Väitätkö ettei miehesi olisi sinua pettänyt ilman maniaansa? Usko mitä uskot. Tyhmä olet. Ja miehesi on kyllä varsinainen luuseri. Haukkuu toisen naisen. Sanoiko ihan että väkisin vei? Kukakohan se kaksinaamainen on? Te molemmat.
ei voi asioita selventää kuin rautalangasta. En usko, vaan tiedän. Mieheni ei ole luuseri, mutta sinä sen varmaan paremmin tiedät. Minulla ei ole kuin kolmenkymmen vuoden kokemus avioliitosta hänen kanssaan. Ja ei sanonut väkisin vieneen, totesipahan vain että ei arvosta ko.naista. Mitenköhän olen kaksinaamainen, no voit pitää mielipiteesi ihan vapaasti. Lisäksi suosittelisin lukemaan psykologiaa sekä mielenterveysongelmistakin jotain, ennen kuin esiintyy asiantuntijana. Että oikeastaan sinä varsinaisen tyhmyytesi näytit. Ja siksi olemme edelleen avioliitossa, koska miehessäni on niin paljon hyvää ja sairauden takia en häntä jätä. En olisi jättänyt vaikka hän olisi halvaantunut, niin miksi nyt pitäisi..
siinä toisessa naisessa on olla jotain, joka miestäsi on vienyt hänen luokseen. Vai eikö? Luuseri mikä luuseri, en luovu kannastani. Tottakai ymmärrän, että ihminen voi olla sairas. Mutta en siltikään ymmärrä, että pitääkö se toinen nainen haukkua maan rakoon, kun jää kiinni. Tarkoitan tuolla, että sinulle kerrotaan moista, että rauhoittuisit ja antaisit anteeksi. Voisiko asia olla näin? Oletko miettinyt?
On hienoa, että olet hänen tukenaan etkä jätä sairauden takia. Ilmeisesti rakastat häntä kovastikin? Mutta rakastaako miehesi sinua todella?
Oletpa lapsellinen. Ihminen maanisessa vaiheessa pettää tai on pettämättä, mania ei siihen vaikuta, huijaa vaan itseäsi ja selittele miehesi pettämiset itsellesi sopivaksi.
Aika erikoista, että miehesi voi harrastaa seksiä ja pitää salasuhdetta, vaikkei arvosta naista. Pitäisiköhän sinun herätä?
ajoin takaa, että voiko joku mania vaikuttaa pettämiseen. Ja tyhmäksi syytettiin, kun edes epäilin. Mutta uskokoon mitä uskoo. Mies taitaa olla todella taitava ja kelkan kääntäjä. En aio lukea yhtään opusta mielenterveyden ongelmista, lukekoot alalla työskentelevät. Kun ei ole alan ihminen, niin uskoo kaiken menevän mielenterveysongelman piikkiin...
olet opintosi suorittanut? Itse en noin ammattitaidonta pitäisi työssä. Taitaapi valehoitaja olla liikkeellä.
luki, että haukkui maanrakoon? Eipähän pidä kovin korkeassa arvossa. Eikä todellakaan selittele, siksi että antaisin anteeksi. Ja usko pois, varmasti asiaa on käsitelty joka kantilta. Itselläni meni pitkään, ennen kuin ymmärsin, että kyseessä on sairaus. Tämän asian tiedostamiseen tarvitsin miestäni hoitaneen kahden eri psykiatrin kanssa käydyt keskustelut. Maanisena todellisuudentaju on häiriintynyt. toiminta ei sisällä harkintaa eikä pysähtymistä, silloin ei ole köyhä eikä kipeä. Uskallan väittää, että mieheni rakastaa minua, esim. kun pettäminen tuli ilmi niin sen jälkeinen aika oli todella rankkaa, hänelle olisi ollut huomattavasti helpompaa lähteä. Hoitoon hakeutui etten ottaisi eroa. Lisäksi hän on kaikilla mahdolisilla tavoilla osoittanut rakkauttaan. " Sinun paikkaasi ei kukaan koskaan tule viemään". Ei minulla ole mitään syytä epäillä etteikö rakastaisi. Ei hän ole valinnut sairauttaan. Onneksi mieheni on hoitomyönteinen ja nyt ollut jo useamman vuoden lähes oireeton. Tähän tekee mieli vielä lisätä, että en roikkunut tai roiku miehessä. Kyllä se on molempien tahto.
täh? Taitaa aika yleistä olla, että voi harrastaa seksiä ja pitää salasuhdetta ilman että arvostaa! Eikö juuri sekin tarkoita että ei arvosta, kun pitää salata, ei voi reilusti olla yhdessä? Taisi osua toi, että ei arvosta kakkosta?
sitten munaton mies, jos valitsi toiseksi naiseksi ihmisen, jota ei arvosta. Tuskin edes katsoi naamaa, pani silmät ummessa? Väitätkö, että arvostaa edes vaimoaan, kun vieraissa kävi?
kummallista, miten nämä munattomat petturit halutaan selittää vielä ihan syyntakeettomiksi ressukoiksi...
Uskomatonta, mikä paska menee läpi miesten selityksissä, sairauteen ym vedotaan... Hoh hoijaa!
muuta! Kai se sitten on sitä kaiken voittavaa rakkautta, joka kaiken uskoo, toivoo ja kärsii? Mies ei ainakaan rakasta ketään muuta kuin itseään. Mikä siinä on niin vaikeaa myöntää, että en riitä miehelleni, käy vieraissa? Hieno nainen on, joka moisen anteeksi antaa. Tai sitten tyhmä kuin vasemman jalan saapas. En itse pystyisi jatkamaan liittoa pettäjän kanssa. Ainahan se olisi takaraivossa, että mitä mies tekee kun en ole häntä vahtimassa. Ahdistavaa elämää olisi. Eikä miehellekään mukavaa jatkuva kyyläys.
pettäjämiehet selviävät AINA kuivlle vesille kaikenkirjavine selityksineen. Ja löytyyhän se SYYLLINEN, johon voidaan kaataa kaikki kauna ja viha eli toinen nainen.
Onkohan olemassa yhtään miestä, joka uskaltaa sanoa puolisolleen, että ihan itse halusin sitä vierasta naista? Kaikkiko sanoo että enhän minä, väkisin se vei?Olin jopa sairas... Ja suurin osa vaimoistako sen uskoo?
Minä petin ex-miestäni, tunnustan, eikä mies vienyt väkisin. Ihan itse sen tein, omasta halustani. Ja sehän olikin kamalinta mitä ex-mieheni oli koskaan kuullut. Yritti sanoa, että eikös väkisin vienyt, käytti hyväkseensä. Ei todellakaan.
vaan sivusta huutelen, diagnoosin tekee lääkäri, ei pettäjä. Järjen käyttö olisi suotavaa.
vinkki, mistä vedit miehen kyylämisen, tai "aina takaraivossa, että mitä mies tekee kun en ole häntä vahtimassa" ? Ei ahdista, eikä kyylätä. En minäkään sellasta jaksaisi. Pettäneen mieheni kanssa jatkan, eikä ole valittamista. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää. Kun minua tyhmäksi haukut, niin sinulla ilmeisesti on siihen varaa. Ihan virheetön lienet.
diagnoosia en epäile, mutta pelkästäänkö joku sairaus ajaa pettämään? Se ei käy minun järkeeni. Ei vaikka rautalangasta väännettäisiin.
Tästähän voisi vetää johtopäätöksen, että pettäminen onkin sairaus, ei ihmisen ominaisuu.
ei kun nyt joukolla hakemaan diagnooseja lääkäriltä, että päästään sairauden perusteella pettämään. Sehän on paljon hyväksyttävämpää niin...
mitä pinnallista keveää draamaa - oikein parhaasta päästä. Että on ihmisille oikein arvoasteikko...
Aloittaja ihailen sinua suuresti ! olisipa kaikki tuollaisia. Halveksin ja vihaan kuollakseni niin paljon niitä naisia, jotka yrittävät toisten miehiä, ja miehiä jotka edes miettivät kakkosen ottamista. Olen ihan samaa mieltä mitä kirjoitit.
onkin kaikki nähty ja koettu... Itse olin samanlainen 15 vuotiaana "mä en koskaan...." ja kuinkas kävi. Sinulla ei ole mitään oikeutta halveksia ketään, samalla viivalla ollaan kaikki.
ole hyvä, jos 17 vuotiaalla on periaatteita? Ei kukaan tahtomattaan kakkoseksi ryhdy, kyllä se on aivan oma valinta. Kyllä voi halveksia sellaisia naisia ja miehiä jotka pettävät, jos oma periaate on se ettei petä suhteissaan. Mielipide asiasta kuin asiasta voi jokaisella olla. Me emme kaikki ole samalla viivalla, jotkut ovat viivan väärällä- ja jotkut sen oikealla puolella, mutta kumpi on se oikea sen päättäköön jokainen aivan itse. Sinulle 17 vuotias; myös sinulla on oikeus kertoa mielipiteesi, ja meidän vanhempien tulisi myös sitä mielipidettäsi kunnioittaa.
Satu! Olisipa enemmän sinunlaisia. Pidä lippu korkealla.
kuultaa läpi jokin selitämätön...rakkaudettomuus, onnettomuus,yksinäisyys??? Pätemisen tarve, kuinka hyv oletkaan ja virheetön kun olet niin voimakas ja pystyvä kun et hurahda kakkoseksi. Oletko suorittaja? Vaadittiinko kotona suoriutumista, että sait hyväksyntää ja rakkautta?
Itse olen joutunut sairaalaan mieheni pettäessä minua, traagista oli joo. Nyt kaikki välillämme ok, ei katkeruutta tai vihaa. Niin ja olen tosiaan ollut itsekin kakkonen.
Kukaan ei ole täydellinen, et sinä, ei pettäjä eikä petetty eikä edes se parjattu 2 mies tai nainen.
Eihän ap:n kirjoituksessa ole kyse siitä että ihminen joka ei ikinä suostu kakkoseksi on hyvä ja virheetön ihminen! Minäkään en suostu,jos vapaita ei ole,ollaan ilman. Onko vaikea ymmärtää että,joillakin ihmisillä on periaatteita ja arvoja joista haluaa pitää kiinni.Enkä itse ainakaan ole kokenut itseäni yksinäiseksi,rakkaudettomaksi,koskaan.Onhan ystävät,vanhemmat,sisarukset ja kaverit. Seuraa riittää aina kun haluaa.Toki,välillä kaipaa hellyyttä,rakkautta ja seksiäkin,mutta jos sitä ei ole tarjolla kuin varatuilta,niin kiitos ei.En ainakaan itse koe itseäni täydelliseksi,kaikkea muuta,mutta omista arvoistani pidän kiinni.
Joo, mäkin tässä ihmettelen että miks sellainen jolla on kunnon periaatteet ja elää niiden mukaan, niin se yhtäkkiä leimataan kovaksi ihmiseksi. Musta se on pikemmin just päinvastoin. Vai onkse niin, että se joka ei pysty elämään yhtä rehdisti, on kiukkunen siitä että joku toinen on lujempaa tekoa ja pystyy siihen ?
ytimeen. Periaatteet kunniaan;)
tulee vastaan se varattu mies, joka sananmukaisesti vie jalat alta..on kaikki periaatteet huuhtoutuneet pois. Niin kävi mulle. Täydellinen hormonihumala, jossa järjen ääni ei enää edes kuulunut. En olisi ikinä koskaan uskonut olevani kakkonen.
Voi,on sitä itsellänkin kokemusta asiasta. Tapasin kerran miehen,joka ei kertonut heti että on varattu. Tunsin jakoin että jalat meni alta,ajattelin että hän on sielunkumppanini,rakastuin syvästijo muutaman tapaamis kerran aikana. Mutta,sitten hän kertoi olevansa varattu.vaimo ja kaksi lasta. Tunsin ihan hirveetä tuskaa ja kipua,illan mietin,mutta vaikka kuinka sattui,mies pyysi ja anoi,että tapailtaisiin,niin ei,en voinut toimia periaatteitani vastaan. En kestänyt ajatusta että jakaisin miehen vaimon kanssa ja vielä satuttaisin tuntematonta ihmistä. Ei se todellakaan helppoa ollut,mutta en olisi voinut toimia toisin,koska en pystyisi siihen. Tunteilleen ei mitään mahda,mutta käytökselleen voi. Kuuntelenhan järkeni ääntä myös silloin,kun tunnen negatiivisia tunteita. Itsestäni olen sata varma etten KOSKAAN ala kakkoseksi,koska tunnen itseni sen verran hyvin.
jos et erota hormonihumalaa elämästä niin on sulla paljon opittavaa elämästä. Katso itseäsi peiliin. Ei ole nätti näky mikä näkyy. Sinunlaisiasi hortsuja riittää...
kävi minullekin, järjen ääni ja periaatteet unohtui. Tosin sain tietää miehen olevan parisuhteessa vasta myöhemmin. Eli olin tyhmä kun uskoin ja luotin. Mutta mitään en kadu. Tehty mikä tehty. Ja allaolevalle horoksi haukkujalle tiedoksi: minun peiliin katsoo ainakin aivan tavallinen nainen, joka on yhtä kokemusta rikkaampi ja viisaampi. Ja joka pitää jatkossa periaatteensa ettei varattuihin kosketa. Epäilen tosin, että mitenköhän käy, kun seuraavan kerran joku vie jalat alta totaalisesti ja paljastuu varatuksi. Horoksi haukkujan soisin sen kokevan, ettei tuomitsisi ennenkuin tietää mistä puhuu.
Ihanaa, kun tässä ketjussa on ollut niin monia ja kaikenikäisiä "vanhoja arvoja" kunnioittavia ihmisiä!!!
Olen ollut jo niin masentunut, kun luulin olevani muinaisjäänne ja "jälkeenjäänyt" moralisti, yhden miehen nainen.
Mielenkiintoista, että luet ja kirjoittelet uskottomuuspalstalla, vaikka sinulla ei ole näiden asioiden kanssa mitään tekemistä. Heh, heh.
Kommenttisi on kuin omista näpeistäni lähtenyt!
Vaikka aloittajalla täällä selkääntaputtelijoita piisaakin, en ymmärrä, miksi häntä kohdellaan jonain "kansallissankarina"..? Eiköhän tässä yksi jos toinenkin voisi kirjoittaa esim perheväkivalta-palstalle aiheesta "miksi minusta ei koskaan tule vaimon/miehen lyöjää".
Jotain minulle avautumatonta itsensä korostamista...
(Ja turha muuten tulla huorittelemaan tästä kommentista ; en ole pettäjä, vaan petetty "vuosimallia 2007". )
Sen verran tyhmä olen, etten ymmärrä kyllä aloittajan "pointtia", jos sellaist onkaan.......
Paljon tuollainen hurskastelu lohduttaakin, kun on itse tullut petetyksi perin v-mäisellä tavalla! Lähinnä ärsyttää koko aloitus, sorry vaan. Niin kuin tuossa sanottiinkin... Mitä noin hyvä ihminen täällä ees tekee?!
Nyt kyllä naurattaa ! Onks ihmiset tosiaan noin kateellisia siitä, että joku ihminen pystyy elämään periaatteidensa mukaan. Siis onks niin, että kun ei itse siihen pysty, niin ei sais muutkaan pystyä. Ja täähän on avoin palsta. Kyllä kai tänne saa kirjoittaa kuka vaan.
En mä kyllä tulkinnut aloittajan viestiä niin että hän mitenkään kehuisi itseään. Musta hän perusteli ihan asiallisesti ja järkevästi, miksi ei rupea kenenkään kakkoseksi. Nyt saa sitten haukkuja täällä. Vissiin kai joillekin on ihan ylivoimasta uskoa, että tuommosia ihmisiä on vielä olemassa. Ei hän mikään sankari ole, vaan ihminen jolla on maalaisjärkeä. Kyllä tässä maailmassa pettämistä ja paskanpuhumista on ihan liiankin kanssa niin että hyvä etteivät kaikki ole samanlaisia.
tuollaista pitää sitten perustella, päivänselvää juttua?!?!
Ketä petettyä kiinnostaa / lohduttaa tuollainen lätinä, oikeasti?! Ei ainakaan minua. Itseasiassa alkoi ärsyttää koko juttu, mitä pidemmälle sitä luin. Hitsit, kun olen erinomainen, kun käännytän ukkomiehiä pois oveni takaa... HAH!
En ole ennen 21 vuotta kestänyttä avioliittoani ollut kenenkään kakkonen, ja vielä vähemmän kokemani jälkeen (miehellä pari vuotta toinen nainen ennen kuin siitä kuulin) aion kakkoseksi päätyä. Voisihan sille tielle päätyä ihan silkkaa ilkeyttänikin, antaa vahingon kiertää... Mutta en sitä aio tehdä. Silti minulla ei ole tarvetta täällä huudella omaa "erinomaisuuttani".
No, luultavasti tämän kommentin perusteella minua ei huoritella - mutta varmasti joku tulee toteamaan, että ei ihme, jos tuollaisen katkeran ämmän mies vaihtoikin "parempaan"... Niinhän..?
Onhan tällä palstalla jotkut selitelleet sitä miks ovat kakkosia niin joku sitten päätti vastapainoksi selittää miksi ei ole...kai.
tuossa joku sanoi: eihän ko henkilöllä ole mitään tekemistä uskottomuuden kanssa, kun ei ole kerran kakkonen eikä pettäjä?! Kakkonen on osallisena pettämisessä, sen yhteyden tähän palstaan ymmärrän (en hyväksy) - pitäähän pettämisessä olla muitakin kuin vain pettäjä ja petetty.
Ja joku toinen sanoi, ettei tuolla perheväkivaltapalstallakaan kukaan käy höpisemässä, miksi ei aio alkaa lyödä vaimoaan / miestään...