Kuinka moni teistä naisista on todellisuudessa iskenyt/lähestynyt miestä?
Onko tämä tapahtunut baarissa, kadulla......
Jos mies on komea niin tyydyttekö vain katselemaan ja ehkä vihjailemaan katseella.
Vai lähestyttekö helpommin normaalin näköistä miestä.
Onko tämä tapahtunut baarissa, kadulla......
Jos mies on komea niin tyydyttekö vain katselemaan ja ehkä vihjailemaan katseella.
Vai lähestyttekö helpommin normaalin näköistä miestä.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Minä tein aloitteen exäni suhteen (nyt jälkikäteen ajateltuna elämäni virhe!) se alkoi silmäpelinä, olimme samassa työpaikassa ja kyllästyin odottamaan mahdollista treffi kutsua. Taisin pyytää hänet syömään, kun olimme yksi päivä töissä siivoilemassa kahvihuonetta ja minua ei huvittanut sillä hetkellä latoa astioita koneeseen, tuumasin hänelle, että jos siivoat tänään tarjoan illallisen.
Siitä se sitten lähti ja seuraavalla kerralla minä siivosin kahvihuoneen, niinkun jokainen muukin vuorollaan...
Iskin exäni. Tiesin missä hän asuu ja menin oven taakse koputtelemaan ja kylään. Olimme tavanneet kerran aikaisemmin.
Seuraava lähestymiseni tapahtui puhelimitse. Selvitin numerotiedustelusta kohteen nron, soitin, kyselin kuulumisia ja pyysin kahville. Kyllä lähti mutta jutusta ei sen kummempaa seurannut.
Viimeisintä kiinnostustani lähestyin baarissa ja kävin pari kertaa työpaikallaan morjenstamassa ennenkuin esitin kahvikutsun. Tyyppi meni pahasti kipsiin ja muuttui tosi tylyksi.
Nyt mietiskelen lähestyisinkö nykyistä ihastustani.
no tuo kuullostaa jo ahdistelulta, ilmestyä ventovieraan oven taakse ja selvitellä numeroita numerotiedustelusta ja mennä vielä työpaikalla. Haiskahtaa siltä että nainen on epätoivoinen ja tyrkky...
En ole epätoivoinen saati tyrkky. Oven taakse ilmestymisestä alkoi yli 4v. kestänyt suhde joka johti avoliittoonkin. Numeron selvittäminen ja soittaminen johti treffeihin. Aloitteenteko siis kannattaa.
Kolmas kundi itse pyysi käymään moikkaamassa itseään töissä...
Kommenttisi on selvää kaikesta valittavan ruikuttajamiehen puhetta. Ensin valitetaan kun naiset eivät tee aloitteita, ja sitten kun tekevät, muuttuvat heti epätoivoisiksi tyrkyiksi. Niin tai näin, aina väärin päin. Ei ole ihme, että kaikesta rutkuttavat, akkamaiset atm:t ovat ikisinkkuja.
Erikoinen kysymys. Eiköhän nyt melkein jokainen nainen (nyt ei puhuta teineistä) ole joskus "iskenyt" miehen...
Minä en ole koskaan iskenyt ketään. En koskaan. Seurustellut ja avoliitossa olen ollut viimeiset 12 vuotta melkeimpa yhtäsoittoa.
Jos puhutaan iskemisestä, että nainen tulee ja alkaa juttelemaan arkipäivän tilanteessa, vaikka salilla tai kaupassa.. Täytyy sanoa että yksikään nainen ei ole tehnyt sellaista aloitetta minulle. Ainoat iskutilanteet naisilta ovat jääneet silmäpeliin. Myös baarissa missä harvoin käyn, naiset eivät tee aloitetta tulemalla vain juttelemaan.
Itse oon muutaman kerran iskenyt baarista miehen, mutta silloin miehessä pitää olla jotain todella kiinnostavaa, sillä saan osakseni iskuyrityksiä ihan liikaa baari-illan aikana. Se menee niin helposti, että menen vain vain juttelemaan miehelle, yleensä baaritiskille tai sitten tanssilattialle (jossa ei tietty voi kauaa jutella > siirrytään pois pian). Siitä se on aina mennyt eteenpäin. Yleensä miehet poikkeuksetta ilahtuvat, kun menen juttelemaan.
Mulle käy yhtä hyvin tavikset tai komeat miehet, kunhan heissä on jotain massasta poikkeavaa, mikä saa mut kiinnostumaan. Sen ei tarvitse olla mitään erikoista, vaan esim. vekkuli hymy, hauskasti laitettu kampaus, tyylikäs t-paita, olemuksesta huokuva karisma tai kauniit/komeat silmät/pilkettä silmäkulmassa. Rumia tai ylipainoisia miehiä en oo iskenyt.
Niin ja silmäpeliä on ollut monen kanssa, välillä johtanut johonkin, välillä ei. Musta miehen iskeminen on helppoa ja mukavaa.
Nainen tulee keskustelemaan arkipäivän tilanteessa -> Iskuyritys?
Mitä ihmettä?
Siis sehän on eri asia jos nainen selvästi vihjailee mutta iskuyrityksen pitäisi sisältää selvä viesti.
Tuolla perusteella naiset yrittäisivät vähän väliä iskeä meikäläistä vaikka olisivatkin parisuhteessa tai muuten selvästi ei kiinnostuneita.
Olen koettanut "iskeä" baarissa useasti miehiä. Lähes joka kerta baarissa ollessa lähestyn vähintään yhtä miestä. Tämä tapahtuu niin, että menen juttelemaan miehelle. Muutaman kerran olen hakenut miestä hitaille (mahdetaankohan tämäkin laskea iskemiseksi, mutta ainakin jonkinlaista aloitteen tekoa se on).
Komeita miehiä en edes yritä koska en itse ole kaunis.
Unohdin kertoa että olen myös yrittänyt iskeä miehiä sekä junassa että bussissa. Nämä ovat tapahtuneet aika onnistuneesti siinä mielessä että yksikin mies näytti suorastaan ihastuneen minuun :D mutta tällöin ongelmana oli se että mies asui toisessa kaupungissa..
Nuorempana sinkkutyttönä olen iskenyt monta kertaa. Mun ongelma on se, etten ole sellainen naapurintyttömäinen helposti lähestyttävä söpö tyttö vaan pitkä, tumma ja näyttävä, hieman eksoottisen näköinen ja jostain syystä aika harvat miehet uskaltavat selvinpäin siksi lähestyä. Kännisiä miehiä kyllä baareissa olis aina tyrkyllä mutta kun se humalatila on aina ollut mulle aika turn-off.
Viimeksi olen iskenyt 5 vuotta sitten nykyisen mieheni kaverin illanistujaisissa ja erittäin onnellisesti ollaan yhdessä. Se tapahtui niin, että sisään astui pitkä, komea, ristiverinen mies, tiesin jo ensimmäisellä silmäyksellä, että ton mä haluan vaikka siinä mun ympärillä pörräsikin muita miehiä. Otin katsekontaktia ja hymyilin. Mutta mies oli silminnähden aika ujo.
Sitten lähdettiin baariin jatkoille. Minä ja illan emäntä oltiin ekana paikalla ja juteltiin muille vieraille. Hieman myöhemmin tuli ko. mies. Hän käveli porukkaamme, meidät esiteltiin ja hymyilin hänelle viehkeästi ja sanoin jotain tyyliin: kiva takki sulla. Sitten lähdin illan emännän kanssa tanssilattialle. Kohta ko. mies seurasi perässä sinne ja tuli tanssimaan. Tanssin aikana hän koko ajan hivuttautui hieman lähemmäksi ja silloin tiesin, että nyt nappasi koukun kohon ja siiman kera. Ilmassa oli niin paljon sähköä. Se oli näitä kerran elämässä -rakkautta ensi silmäyksellä -juttuja. Onnellisesti ollaan oltu viisi vuotta yhdessä.
Ennen nykyistäni käytin myös aika samantyyppistä taktiikkaa muihinkin nuoruuden poikaystäviini. Ensin aina ns. petasin tilanteen flirtillä tai jollain kevyellä kohteliaisuudella. Sen jälkeen menen kauemmaksi ja odotan, tekeekö mies seuraavan siirron. Nykyisen mieheni kanssa jouduin tekemään kaksi ekaa siirtoa, eli se katsekontakti kaverin illanistujaisissa ja sitten toinen kun kehaisin hänen takkiaan baarissa.
Yleensä jos 1-2 tuollaista tilanteen petausta ei riitä niin sitten jätän sikseen. Tuo on kuitenkin aika hyvä tapa sillä, että siinä se varsinainen pokaaminen jää miehelle ja hänelle jää kuva, että hän on pokannut ja hän voi jäädä autuaan tietämättömäksi siitä, että hänelle oli verkko jo punottu valmiiksi.
Nyt ei ole tosiaan viiteen vuoteen joutunut näitä taitoja käyttämään mutta nuoruuden kokemuksistani olen jopa harkinnut kirjoittavani jonkinlaisen "female pick up artist" -tyyppisen kirjan;D
jos olet iskenyt 5v.sitten.#mun ympärillä pörräsi miehiä"HUH HUH.mee nukkuun.
Mistä teitä luku- ja kirjoitustaidottomia tälle palstalle oikein sikiää?
"Yleensä jos 1-2 tuollaista tilanteen petausta ei riitä niin sitten jätän sikseen. Tuo on kuitenkin aika hyvä tapa sillä, että siinä se varsinainen pokaaminen jää miehelle ja hänelle jää kuva, että hän on pokannut ja hän voi jäädä autuaan tietämättömäksi siitä, että hänelle oli verkko jo punottu valmiiksi."
itse en kyllä laske silmäpeliä ja tialnteen petaamista miksikään aloitteiksi, elleivät ne ole niin ilmeisiä että menevät aloitteina. se joka tekee ensimmäisen varsinaisen avauksen, on pokaaja.
toki jos ei aio tehdä suoraa aloitetta niin ehdottomasti noin ja selvää silmäpeliä ja pientä flirttiä kehiin!
ketoa omista kokemuksista naisten aloitteellisuudesta
itseasiassa ekat kolme tyttökaveria pokasivat jokainen minut vuorotellen. yksi tuli vaan jutteleen keskellä kaupunkia kun meillä oli yhteisiä tuttuja, toinen kävi hakeen tanssiin raflassa. kolmannella meinas mennä pupu pöksyyn, mutta laittoi ensin kaverinsa puhenaiseksi.
sitten on niinkin suoraan tehty, että muija kun nojailen seinään ja näppäilen raflassa kännykkää, nainen kävelee ihan suoraan eteen ja sanoo "moi, mitä kuuluu?"
Mahtavia kertomuksia, uskokaa nyt naiset ettei miesten iskeminen ole niin vaikeaa.
Olen itse melkoujo tapaus, vaikka baarissa usen saankin rohkeutta mennä juttelemaan naisille (ilman kovaa känniä edes)
Mutta juurikin tuollainen ohimenevä kehuva kommentti miehen vaatetuksesta, hymy ja katsekontakti saavat ujonmiehen tuntemaan olon hyväksi.
Ja teitenkin sitä haluaa olla jonkun sellaisen lähellä joka saa olon tuntemaan mukavaksi.
Yleisin virhe mitä naiset kuvittelevat baareissa, on se että he uskovat hieman erillään omassa porukassaan olevien hiljaisten miesten olevan niin "outoja" hyypiöitä. Todellisuudessa ne tanssilattialla uusissa kengissä ja kiiltävissä paidoissaan itseään esittelevät miehet ovat niitä naistenpokaajia, joita ei voisi vähempää kiinnostaa mitä nainen ajattelee aamulla, kunhan saa naisen sänkyyn illalla.
Naiset opetelkaa iskemään miehiä! Naisilla on tässä etunaan myös se fakta että "muutaman" rohkaisevan ottanut mies on usein vastenmieilinen, mutta pari drinkkiä nauttinut nainen joka tulee juttelemaan on usen todella pirteä ja mukavaa seuraa, vaikka ei kotiin lähtisikään ;)
Nimenomaan itseäni on aina vetäneet puoleensa ne ujommat ja hiljaisemmat miehet koska niistä yleensä se uskollinen pitkäaikainen kumppani sitten kuitenkin kehkeytyy, eikä välttämättä siitä kaikista supliikeimmasta naistennaurattajasta.
Suomalainen hiljaisempi mies on myös siitä hyvä, ettei tule baarissa niin niljakkaasti iholle kuin vaikka ulkomailla usein miehet. Jotenkin ne lähentelijät, lirkuttelijat ja muuten siihen ympärille pörräämään tulevat miehet on niitä jotka vähiten kiinnostaa. En sitten tiedä kiehtooko itseäni myös se haaste vai mikä.
Joskus olen tehnyt aloitteen, mutta koska olen melko epävarma itsestäni, en lähesty miestä, joka ei ensin esimerkiksi vastaa katsekontaktiin tai hymyile takaisin.
Mäkään en olisi onnellisesti jo viidettä vuotta nykyisen mieheni kanssa jos en olisi itse ensin avannut suutani. Ei hän siitä mun katsekontaktista ja hymyilystä uskaltanut vielä reagoida mitään. Kertoi sitten myöhemmin, että kuvitteli, ettei hänellä olisi ollut mitään saumaa mun tyyppiseen naiseen mutta sitten kun otin verbaalisesti kontaktia, hän tajusi, että olenkin kiinnostunut ja siitä se sitten lähti.
Siinä ei menetä mitään jos heittää jonkun kevyen, esim. pukeutumiseen liittyvän kohteliaisuuden. Vaikka olisit mielestäsi ujo, voi vastapuoli olla vieläkin ujompi.
varmaan kymmeneen vuoteen tutustunut niin kiinnostavaan mieheen, jolle olisin halunnut tehdä aloitteen. Kai sitä sitten varmaan jotain tekisikin, jos ees jossain määrin kolahtais, mutta kun ei niin ei. Pelkkää seksiä en halua, joten sen takia en jaksaisi edes nähdä sitä tutustumisen vaivaa keneenkään.
Mutta sen yhden ainoan kerran kun olen miestä lähestynyt itse, niin hän oli jo valmiiksi tuttu ja tultiin hyvin juttuun ja olin rakastunut siihen mieheen. En mä ventovieraille koskaan mitään aloitteita haluaisi tehdäkään, enkä myöskään halua ventovieraiden tekevän niitä mulle (koska yksinkertaisesti se ei vaan toimi. Se, mitä ihmisestä päällepäin näkyy ja millaisen kuvan siitä saa harvoin on se totuus, mikä sen ihmisen sisältä paljastuu). Sen takia tarvii mun mielestä tuntea tarpeeksi kauan aikaa toinen, ennenkuin vasta aletaan etenemään mihinkään suuntaan).
tämä nyt ei kuulu oikeastaan tänne mutta toivon että joku vastaisi... olen kiinnostunut yhdestä tyypistä. lähes aina kun katson häntä huomaan että hän kääntää katseensa äkkiä pois. olen muutenkin huomannut hänen vilkuilevan minua aika usein. en ole puhunut hänelle mitään. jos kävelen ohi hän ei ole näkevinäänkään. onko hän siis mahdollisesti kiinnostunut vai mitä tuo hänen käytöksensä on??? ( olen siis nainen, hän on mies)