Kuhmon kranaatit

Eikö ole hyvä asia että menneistä viimein puhutaan. Emme saa unohtaa omaa historiaamme!
Yli 100 vuotta on Suomen koulussa luettu vain Ruotsin ja Rooman historiaa. Eikö ole aika puhua myös Suomen historiasta?

tosiasiat esiin kirjoitti:

Eikö ole hyvä asia että menneistä viimein puhutaan. Emme saa unohtaa omaa historiaamme!
Yli 100 vuotta on Suomen koulussa luettu vain Ruotsin ja Rooman historiaa. Eikö ole aika puhua myös Suomen historiasta?

Lue lisää

opetettu kouluissa ainakin itsenäisyyden aikana. Joten älä taas ala kirjoittaa potaskaasi!

tosiasiat esiin kirjoitti:

Eikö ole hyvä asia että menneistä viimein puhutaan. Emme saa unohtaa omaa historiaamme!
Yli 100 vuotta on Suomen koulussa luettu vain Ruotsin ja Rooman historiaa. Eikö ole aika puhua myös Suomen historiasta?

Lue lisää

....Eikö ole aika puhua myös Suomen historiasta? ......

Joittenkin mielestä ei ole hyvä puhua entisten jumaloitujen johtajien virheistä. Patsaan jalustaa saa kiillottaa ja ylistystä lisätä Pohjois-Korean malliin ja samalla julistaa heidät virheettömiksi yli-ihmisiksi.

Korppi ! kirjoitti:

....Eikö ole aika puhua myös Suomen historiasta? ......

Joittenkin mielestä ei ole hyvä puhua entisten jumaloitujen johtajien virheistä. Patsaan jalustaa saa kiillottaa ja ylistystä lisätä Pohjois-Korean malliin ja samalla julistaa heidät virheettömiksi yli-ihmisiksi.

Lue lisää

johtajia voidaan ylistää, mutta omasta historiasta ei saisi kertoa faktoihin perustuvia asioita, vaan pitäisi keskittyä sinun tavallasi valehteluun ja mustamalaukseen?

Siis kommunisti- kirjoitti:

johtajia voidaan ylistää, mutta omasta historiasta ei saisi kertoa faktoihin perustuvia asioita, vaan pitäisi keskittyä sinun tavallasi valehteluun ja mustamalaukseen?

valehteluun ja kaikkeen soosiin. Mutta yhtään asiavirhettä et kirjoituksistani löydä. Jos olet eri mieltä niin osoita ne.

tosiasiat esiin kirjoitti:

Eikö ole hyvä asia että menneistä viimein puhutaan. Emme saa unohtaa omaa historiaamme!
Yli 100 vuotta on Suomen koulussa luettu vain Ruotsin ja Rooman historiaa. Eikö ole aika puhua myös Suomen historiasta?

Lue lisää

"Suomi on kokonaan Aleksanteri I:n luomus." (Matti Klinge)

Suomi on Venäjän luomus, ja suomalaisten myyttinen menneisyyskin on tuotu Suomeen Venäjältä. Niin kuin akateemikko Paavo Haavikko on sanonut, Suomi on kenties olemassa, mutta Venäjä on varmasti olemassa.

Koroljov kirjoitti:

"Suomi on kokonaan Aleksanteri I:n luomus." (Matti Klinge)

Suomi on Venäjän luomus, ja suomalaisten myyttinen menneisyyskin on tuotu Suomeen Venäjältä. Niin kuin akateemikko Paavo Haavikko on sanonut, Suomi on kenties olemassa, mutta Venäjä on varmasti olemassa.

Lue lisää

luomus. Jos ei, niin täällä puhuttaisiin venäjää. Sellaiset oli vinkeet 1900-luvulla niin tsaarin kuin Leninin ja Stalinin aikana.

Suomi on varmasti olemassa, mutta missä on Neuvostoliitto ja lieneekö tuon Venäjänkiään tilanne niin varma? Eiköhäön sekin ollut alkujaan muiden kuin venäläisten luomus?

Kirjoitat aivan puuta heinää.

Talvisodan historian 4. osan mukaan talvisodassa kulutettiin 294 000 krhls, 462 000 kevyen kt:n ls ja vain
27 00 rs tyk ls. Yhteensä noin 783 000 ls.

On aivan turha vouhottaa noin 9 000 laukauksella olleen jotain todellista merkitystä kokonaisuudessa.

Ampumatarviketilannetta vaikeutti sytyttimien puute. Tosiasia oli, että tykeille asti ei ampumatarvikkeita tullut. Vuosikymmeniä jälkikäteen tapahtuva spekulointi ja syytösten jakelu vailla asianmukaista tietoa on yksinomaan typerää. Lähteiden kopiointi ymmärtämättä niitä on yhtä turhaa.

>Terä laskee koko Talvisodan ammuskulutukseksi 450 000 laukausta<

Tuossa on suuruusluokka ihan oikein ja koko juttu käsittelee juuri tykistön ammusmääriä, eikä esim. krh:n. 450 000 vs. 462 000 ei ole paljon pielessä. Toki Terän kirjassa on suluissa suurempi lukema eli 480 000, joka perustuu nähtävästi realistiseen arvioon. Nuo lukemat on silloisen sota-aikaisen puolustusministeri Niukkasen esittelemiä lukuja, jotka on saatu Puolustuministeriöstä. Tässä kirjansa kohdassa Terä ruotii Niukkasen muistelmissaan kertomia lukemia ammustilanteesta.

Tykkejä oli siis maaliskuun 1940 alusta noin 104 kevyttä patteria ja 21 raskasta patteria eli yhteensä noin 500 tykkiä (Niukkanen s. 181).
Menetysten ja korjausten vuoksi tuo määrä lienee lähimpänä todellisuutta.

Terä s. 140:

>> 8. Ampumatarvikkeiden tilanne.

Tämän ampumatarvikkeiden tilanteen kehittymistä on vielä syytä tarkastella, edelleen Niukkasen julkaisemien tilastojen valossa.
Sodan alussa käytettävissä oleva ampumatarvikkeiden kokonaismäärä 271 000 laukausta (joustolavettista tykistöä varten), vastasi keskimäärin noin 675 laukausta tykkiä kohti. Sodan lopussa - 13.3.1940 - vallitsevasta tilanteesta Niukkanen ei anna viimeisen päivän varastolukuja, vaan esittää sen sijaan tilanteen 26.2.1940 ja 4.3.1940. Näiden perusteella voidaan kuitenkin nähdä tarvittavat laskelmat ja johtopäätökset.

Kokonaiskulutus sodan alusta lukien oli

26.2.1940 363 608 laukausta
04.3.1940 396 533 laukausta

26.2.-4.3.1940 kulutus oli siis 32 925 laukausta.

"Sodan viimeisinä päivinä kulutus kiihtyi, ollen 4-13.3.1940 välisenä aikana ainakin noin 50 000 laukausta (todennäköisesti kuitenkin enemmän, noin 80 000 laukausta). Koko sodanajan kulutukseksi saadaan täten noin 450 000 (480 000) laukausta.
Kun vastaavana aikana valmistui noin 30 000 laukausta, varastot pienenivät ainakin noin 20 000 (50 000) laukauksella 4.3.1940 jälkeen, todellisuudessa vielä enemmänkin. Tilaston 4.3.1940 mukaisesti oli tällöin jäljellä edellä esitettyä 125 patterin tykistöä varten kaikkiaan noin 200 000 laukausta, joten sodan päättyessä (13.3.1940) tämä määrä oli enintään noin 180 00 (150 000) laukausta. Nykyaikaisiksi katsomiemme tykkien ( joita varten edelläoleva ampumatarvikkeiden määrä myös on laskettu) lukumäärän ollessa tällöin 500 kpl, tykkiä kohti oli siis käyettävissä keskimäärin noin 360 (300) laukausta, eli noin puolet siitä määrästä, mikä tykistöllämme oli tykkiä kohti sodan alussa, eikä suinkaan enemmän, kuten Niukkanen teoksessaan väittää.

asioista kirjoitti:

Kirjoitat aivan puuta heinää.

Talvisodan historian 4. osan mukaan talvisodassa kulutettiin 294 000 krhls, 462 000 kevyen kt:n ls ja vain
27 00 rs tyk ls. Yhteensä noin 783 000 ls.

On aivan turha vouhottaa noin 9 000 laukauksella olleen jotain todellista merkitystä kokonaisuudessa.

Ampumatarviketilannetta vaikeutti sytyttimien puute. Tosiasia oli, että tykeille asti ei ampumatarvikkeita tullut. Vuosikymmeniä jälkikäteen tapahtuva spekulointi ja syytösten jakelu vailla asianmukaista tietoa on yksinomaan typerää. Lähteiden kopiointi ymmärtämättä niitä on yhtä turhaa.

Lue lisää

>>On aivan turha vouhottaa noin 9 000 laukauksella olleen jotain todellista merkitystä kokonaisuudessa.>Koko tykistöstämme oli runsas 3/4 kevyitä kenttäkanuunia (n. 400 tykkiä). Sodan kokemuksen perusteella voidaan pitää varmana, että annettaessa tälle tykkimäärälle esim. vain noin puoli >>tuliannosta>> eli 50 laukausta tykkiä kohti käyttöön päivittäin, rintamamme Kannaksella olisi kestänyt, Summasta ei olisi tarvinnut vetäytyä pois.

Kuhmon taisteluista enemmän:

Talvisodan historia osa 3: Kuhmon taistelut, Luku 10, sivut 207-252

Taistelut kolmoismotia vastaan: sivu 246-249 samat kranaattimäärät löytyy täältäkin.

Esikuntakukkulan valtaus:

s. 247 "Kaikkiaan oli oli käytössä Kuhmon oloissa ennen kokematon tulituki, yhteensä noin 4500 kranaattia. Hävitystuli, käsittäen 2000 kranaattia, alkoi 1.3. aamulla. Tulivalmisteluksi se muuttui tuntia ennen 2.3. klo 19.00 ollutta H-hetkeä, jolloin murtokohtaan ammuttiin eri aseilla 3000 kranaattia. Saattotuli, koostuen 1500 kranaattia, jatkui klo 22.00 saakka Esikuntakukkulan taakse ja sivuille. Vaikutus oli valtava."

Lauelahti Läntisen valtausvalmistelut:

s. 248 "Tulivalmisteluun ja saattoon hyökkäystä tukeneella III/KTR 9:lla oli käytössään 1810 ja neljällä kranaatinheitinjoukkueella 2500 ammusta. 4.Er.Ptri ja 1./KTR 9:n kanuunat, yksi panssarintorjuntatykki ja vallattu haupitsi aloittivat 11.3. klo 5 suora-ammuntatulensa. Patteristo yhtyi tulitukseen 12.3. aamulla ja kranaatinheittimet vähän ennen hyökkäysjetkeä. Kaikkiaan oli käytössä 7 300 erilaista kranaattia."

4500 7300=11800

historian 4. osan sivut 297-307, niin tiedät asiasta edes alkeet.

Jos tarve on kymmeniä tuhansia kranaatteja, ei muutaman tuhannen rahtaus jostain paikasta toiseen paikkaan auta asiaa yhtään.

Kun kokonaiskulutus on 783 000, niin yritä miettiä, mikä on muutaman tuhannen laukauksen merkitys. Vai on sinulla yleensä välinettä miettimiseen?

Talvisodan kirjoitti:

historian 4. osan sivut 297-307, niin tiedät asiasta edes alkeet.

Jos tarve on kymmeniä tuhansia kranaatteja, ei muutaman tuhannen rahtaus jostain paikasta toiseen paikkaan auta asiaa yhtään.

Kun kokonaiskulutus on 783 000, niin yritä miettiä, mikä on muutaman tuhannen laukauksen merkitys. Vai on sinulla yleensä välinettä miettimiseen?

Lue lisää

Ei sodan kokonaistilastolla ole mitään merkitystä. Kriittiseen aikaan kriittisellä paikalla ammutut 100 kranaattia voivat ratkaista vaikka koko sodan.

Meinaatko tosiaan, että esim. -44 kesäkuussa Viipurin valtauksen jälkeen Kivisalmelle ammutut kranut eivät merkinneet mitään koska ne olivat kuitenkin vain pienen pieni rippunen Suomen koko Jatkosodan aikana ampumista kranumääristä.

Ne kranuthan pysäyttivät Puna-armeijan etenemisen siksi aikaa kun saatiin uusia joukkoja tilalle.

"Nallina pikkutykissä voidaan käyttää kiväärin hylsyä. Hylsyistä ei ole voinut olla kiinni. Keksikää kiivaasti paskajuttuja, niin menetätte loputkin pointsinne."

Vai kiväärin hylsy nallina? Olet pelle. Etkö erota hylsyä,nallia ja sytytintä toisistaan? Tykistön patruunalaukausten hylsyistä oli kova pula, koska niitä ei pystytty kotimaassa edes valmistamaan. Ne oli ostettava Ruotsista.

Muuten sovit hyvin asiantuntijaksi tälle palstalle. Kanppailet pölhöyden asteesta Korpin kanssa. Se on kova saavutuss, vaikka ei siitä oikein kannata ylpeillä.

Jopas jotakin! kirjoitti:

"Nallina pikkutykissä voidaan käyttää kiväärin hylsyä. Hylsyistä ei ole voinut olla kiinni. Keksikää kiivaasti paskajuttuja, niin menetätte loputkin pointsinne."

Vai kiväärin hylsy nallina? Olet pelle. Etkö erota hylsyä,nallia ja sytytintä toisistaan? Tykistön patruunalaukausten hylsyistä oli kova pula, koska niitä ei pystytty kotimaassa edes valmistamaan. Ne oli ostettava Ruotsista.

Muuten sovit hyvin asiantuntijaksi tälle palstalle. Kanppailet pölhöyden asteesta Korpin kanssa. Se on kova saavutuss, vaikka ei siitä oikein kannata ylpeillä.

Lue lisää

Lopeta tuo kirjoittelemisesi. Ihan tosiaan. Alkaa jo vituttamaan tuon jätkän paskan heitto.

http://www.pkymasehist.fi/piiskatykki.html

Tri Sykerö kirjoitti:

Lopeta tuo kirjoittelemisesi. Ihan tosiaan. Alkaa jo vituttamaan tuon jätkän paskan heitto.

http://www.pkymasehist.fi/piiskatykki.html

Lue lisää

Älä nyt viitsi osoittaa asiantuntemattomuuttasi linkittämällä pst-tykin a-tarvikkeista kun puhutaan kenttätykistön ammuspulasta. Noilla asioilla ei aikuisten oikeasti ole keskenään mitään tekemistä.

Tri Sykerö kirjoitti:

Lopeta tuo kirjoittelemisesi. Ihan tosiaan. Alkaa jo vituttamaan tuon jätkän paskan heitto.

http://www.pkymasehist.fi/piiskatykki.html

Lue lisää

Olet todella aitoa tämän palstan asiantuntijatasoa. Opitko lukemaan ennen peruskoulun päättymistä? Oletko koskaan lukenut ainoatakaan Talvisotaa käsittelevää tutkimusta?

sykerönenä kirjoitti:

Älä nyt viitsi osoittaa asiantuntemattomuuttasi linkittämällä pst-tykin a-tarvikkeista kun puhutaan kenttätykistön ammuspulasta. Noilla asioilla ei aikuisten oikeasti ole keskenään mitään tekemistä.

Lue lisää

Tämän kirjoitti todellinen järjen jättiläinen.

"Ampumatarviketilannetta vaikeutti sytyttimien puute"

Tykeissä on periaatteessa sama laukaus. Tuossa linkissähän kerrotaan, että 76 mm oli periaatteessa samanlainen.

Tuollaisen sirpalekranaatin valmistaminen onnistuu hyvin helposti,kun voi käyttää vanhoja hylsyjä. Jokainen, joka on ladannut vaikka omia patruunoita tietää tämän. Kartussiin voidaan ladata vaikka hauli romua vanhoista laakereista. Aliarvioit pahasti talvisodan aikaisten aseseppien taidot.

sinullekin! kirjoitti:

Olet todella aitoa tämän palstan asiantuntijatasoa. Opitko lukemaan ennen peruskoulun päättymistä? Oletko koskaan lukenut ainoatakaan Talvisotaa käsittelevää tutkimusta?

Aloituksen päälauseessa. Oliko se 1.6 miljoonaa yhteensä. Luet tilastoja varsin mallikkaasti tuommoiseksi hourailevaksi professoriksi.

A-tarvikkeet kirjoitti:

Tämän kirjoitti todellinen järjen jättiläinen.

"Ampumatarviketilannetta vaikeutti sytyttimien puute"

Tykeissä on periaatteessa sama laukaus. Tuossa linkissähän kerrotaan, että 76 mm oli periaatteessa samanlainen.

Tuollaisen sirpalekranaatin valmistaminen onnistuu hyvin helposti,kun voi käyttää vanhoja hylsyjä. Jokainen, joka on ladannut vaikka omia patruunoita tietää tämän. Kartussiin voidaan ladata vaikka hauli romua vanhoista laakereista. Aliarvioit pahasti talvisodan aikaisten aseseppien taidot.

Lue lisää

et näköjään erota laukausta, kranaattia, hylsyä ja sytytintä toisistaan. Suosittelen Kokkolan asekoulua niin opit että tykin patruunalaukauksen kokoaminen ei nyt ihan ole sama asia kuin räksäpaukkujen lataaminen kotosalla. 76 mm kranaatit, hylsyt ja/tai laukaukset eivät todellakaan ole keskenään vaihtokelpoisia, ei edes talvisodan aseseppien taidoilla. Muista kalipereista puhumattakaan, äläkä vaan ala selittää jotain 45 mm pst-tykin laukauksista.

aasintuntija kirjoitti:

et näköjään erota laukausta, kranaattia, hylsyä ja sytytintä toisistaan. Suosittelen Kokkolan asekoulua niin opit että tykin patruunalaukauksen kokoaminen ei nyt ihan ole sama asia kuin räksäpaukkujen lataaminen kotosalla. 76 mm kranaatit, hylsyt ja/tai laukaukset eivät todellakaan ole keskenään vaihtokelpoisia, ei edes talvisodan aseseppien taidoilla. Muista kalipereista puhumattakaan, äläkä vaan ala selittää jotain 45 mm pst-tykin laukauksista.

Lue lisää

Vai on sulla jäänyt leikit vähiin. Kuka on väittänyt olevan vaihtokelpoisia. NE AMMUTUT LAUKAUKSET LADATAAN UUDESTAAN. Puolet tykeistä talvisodassa on ollut kevyitä naurettavia hernepyssyjä. Lapsikin ymmärtää, että ammus ei ole mikään ongelma vaan sen teho.

"Kartesseja käytettiin lähitorjunnassa. Se koostui bakeliittisesta umpinaisesta putkilosta, jossa oli kuulalaakereita sisällä. Putkilo hajosi putken suun jälkeen ja vaikutus on ollut verrattavissa isoon haulikkoon.
Tykistä on olemassa pitkäputkinen malli Pst-kanuuna M-42, joka kuitenkin vain ulkoisesti muistuttaa edeltäjäänsä. Sekä 76 mm jv-kanuuna, missä on sama alusta, kuin M-32:ssa."

Minulla on punakantinen tykistön ohjesääntö, joka käsittelee sodan aikaisia ammuksia. Luulet varmaan, että tämä on jotain rakettitekniikkaa.

Valmistusmäärä on ollut talvisodan aikaan vain 2500 yht./ päivä.

Ei mau 45 mm putkeen kirjoitti:

Vai on sulla jäänyt leikit vähiin. Kuka on väittänyt olevan vaihtokelpoisia. NE AMMUTUT LAUKAUKSET LADATAAN UUDESTAAN. Puolet tykeistä talvisodassa on ollut kevyitä naurettavia hernepyssyjä. Lapsikin ymmärtää, että ammus ei ole mikään ongelma vaan sen teho.

"Kartesseja käytettiin lähitorjunnassa. Se koostui bakeliittisesta umpinaisesta putkilosta, jossa oli kuulalaakereita sisällä. Putkilo hajosi putken suun jälkeen ja vaikutus on ollut verrattavissa isoon haulikkoon.
Tykistä on olemassa pitkäputkinen malli Pst-kanuuna M-42, joka kuitenkin vain ulkoisesti muistuttaa edeltäjäänsä. Sekä 76 mm jv-kanuuna, missä on sama alusta, kuin M-32:ssa."

Minulla on punakantinen tykistön ohjesääntö, joka käsittelee sodan aikaisia ammuksia. Luulet varmaan, että tämä on jotain rakettitekniikkaa.

Valmistusmäärä on ollut talvisodan aikaan vain 2500 yht./ päivä.

Lue lisää

Että oikein ohjesääntö on sulla. Onneksi olkoon. Luepa siitä sitten kuinka patruunalaukauksen hylsy ladataan uudestaan: ALUKSI HYLSYYN VAIHDETAAN NALLI. Ja kiväärin nalli ei tosiaankaan käy. Sitten laitetaan hylsyyn ruutipanos, ja lopuksi kiinnitetään kranaatti. Jos puuttuu hylsyjä, nalleja, ruutipanoksia tai kranaatteja niin sitten ei tehdäkään mitään.

Itse olen tykistön upseeri. Kumma kyllä kartussia on viimeiset 70 vuotta pidetty lähinnä vitsinä. Koetapa mennä lähitorjuntaan kenttätykin kanssa niin ymmärrät miksi. Oletko koskaan ajatellut miksi tykistön tuliasemat ovat 3 - 5 km rintamalinjan takana?

Jos lukisit myös siitä ohjesäännöstäsi mikä on kenttätykin ja "jv-tykin" ero, ettet tulisi tähän keskusteluun tyrkyttämään kartussejasi ja muuta potaskaa.

aasintuntija kirjoitti:

Että oikein ohjesääntö on sulla. Onneksi olkoon. Luepa siitä sitten kuinka patruunalaukauksen hylsy ladataan uudestaan: ALUKSI HYLSYYN VAIHDETAAN NALLI. Ja kiväärin nalli ei tosiaankaan käy. Sitten laitetaan hylsyyn ruutipanos, ja lopuksi kiinnitetään kranaatti. Jos puuttuu hylsyjä, nalleja, ruutipanoksia tai kranaatteja niin sitten ei tehdäkään mitään.

Itse olen tykistön upseeri. Kumma kyllä kartussia on viimeiset 70 vuotta pidetty lähinnä vitsinä. Koetapa mennä lähitorjuntaan kenttätykin kanssa niin ymmärrät miksi. Oletko koskaan ajatellut miksi tykistön tuliasemat ovat 3 - 5 km rintamalinjan takana?

Jos lukisit myös siitä ohjesäännöstäsi mikä on kenttätykin ja "jv-tykin" ero, ettet tulisi tähän keskusteluun tyrkyttämään kartussejasi ja muuta potaskaa.

Lue lisää

Myös kiväärin pati näyttää toimivan. Siitähän oli kuva ja teksti selostuksella.
Juu ei ne räjähdä ilman kymmenen pennin nallia.

http://www.youtube.com/watch?v=wKuLBBvgmVs&feature=related

Tykistön tuliasemat eivät milloinkaan ole noin lähellä. Sitä paitsi tuo oli panssarin torjuntatykin ammus ja tarkoitin sillä havainnollistaa seuraavan asian:

http://www.rt-kilta.net/galleria2/galleria/tykit/tykit9.jpg

http://www.huuto.net/kohteet/harvinainen-wwi-venalainen-v1911-tykin-ammus-_-hylsy/128565719

Vaikka nuo ammukset ovat mitoiltaan eri luokkaa, niin ne periaatteessa ovat hyvin samanlaisia rakenteeltaan.

Kartussi on siis tämä hylsy, johon lasketaan ruutipussit. Et todellakaan ole tykistössä ollut milloinkaan tietojesi perusteella.

Siis tykit ovat kanuunoja tai haupitseja. Jos jalkaväelle sopii paremmin kevytlavettiset kanuunat, niin sitten.

Et tiedä edes, mikä on kartussi. Haista paska. Vittu, mikä sika.

Sotilaskielenkäytössä kartussi tarkoittaa joissakin tykeissä käytettyä ampumatarvike-elementtiä, jossa kartussihylsy ja ruutipanos muodostavat yhdessä kartussin. Kartussilaukauksia ampuvissa tykeissä kartussi ja ammus ladataan erikseen.

Aamatööri kirjoitti:

Myös kiväärin pati näyttää toimivan. Siitähän oli kuva ja teksti selostuksella.
Juu ei ne räjähdä ilman kymmenen pennin nallia.

http://www.youtube.com/watch?v=wKuLBBvgmVs&feature=related

Tykistön tuliasemat eivät milloinkaan ole noin lähellä. Sitä paitsi tuo oli panssarin torjuntatykin ammus ja tarkoitin sillä havainnollistaa seuraavan asian:

http://www.rt-kilta.net/galleria2/galleria/tykit/tykit9.jpg

http://www.huuto.net/kohteet/harvinainen-wwi-venalainen-v1911-tykin-ammus-_-hylsy/128565719

Vaikka nuo ammukset ovat mitoiltaan eri luokkaa, niin ne periaatteessa ovat hyvin samanlaisia rakenteeltaan.

Kartussi on siis tämä hylsy, johon lasketaan ruutipussit. Et todellakaan ole tykistössä ollut milloinkaan tietojesi perusteella.

Siis tykit ovat kanuunoja tai haupitseja. Jos jalkaväelle sopii paremmin kevytlavettiset kanuunat, niin sitten.

Et tiedä edes, mikä on kartussi. Haista paska. Vittu, mikä sika.

Sotilaskielenkäytössä kartussi tarkoittaa joissakin tykeissä käytettyä ampumatarvike-elementtiä, jossa kartussihylsy ja ruutipanos muodostavat yhdessä kartussin. Kartussilaukauksia ampuvissa tykeissä kartussi ja ammus ladataan erikseen.

Lue lisää

No joo. Minä tunnen kartussin sen historiallisessa yhteydessä termillä joka tänä päivänä tarkoittaa sitä mitä kuvaat. Olet sinänsä oikeassa. Mutta edeltävä kirjoittaja käytti nimenomaan tätä termiä kuvatessaan a-tarviketta jossa kartussilaukaukseen panostetaan kranaatin sijasta jotain muuta (englanniksi "Canister shot"). Rautanauloja, metalliromua, soraa jne. Juuri silloin jos kranaateista vaikkapa on pulaa? Kaaritulta näillä ei kuitenkaan koskaan ammuta.

Vai eivät tuliasemat ole noin lähellä? Ovat nykyisin toisinaan, olivat Talvisodan aikana ja tilanteesta riippuen ovat tulevaisuudessakin. Jos sinulla on KT-koulutusta, niin se on sitten varmaan 155 mm kanuunojen ajalta?

Kehoittaisin kiinnittämään huomiota kielenkäyttöön!

aasintuntija kirjoitti:

No joo. Minä tunnen kartussin sen historiallisessa yhteydessä termillä joka tänä päivänä tarkoittaa sitä mitä kuvaat. Olet sinänsä oikeassa. Mutta edeltävä kirjoittaja käytti nimenomaan tätä termiä kuvatessaan a-tarviketta jossa kartussilaukaukseen panostetaan kranaatin sijasta jotain muuta (englanniksi "Canister shot"). Rautanauloja, metalliromua, soraa jne. Juuri silloin jos kranaateista vaikkapa on pulaa? Kaaritulta näillä ei kuitenkaan koskaan ammuta.

Vai eivät tuliasemat ole noin lähellä? Ovat nykyisin toisinaan, olivat Talvisodan aikana ja tilanteesta riippuen ovat tulevaisuudessakin. Jos sinulla on KT-koulutusta, niin se on sitten varmaan 155 mm kanuunojen ajalta?

Kehoittaisin kiinnittämään huomiota kielenkäyttöön!

Lue lisää

Koska virhetulkinnat ovat näköjään tavoitteena ja arkipäivää tässä keskustelussa, niin aiheeseen palataksemme: vaikka kartussilaukaus onkin sinänsä oiva idea jonka avulla samalla ajopanoksella voidaan toimittaa ilmateitse vihulaisen niskaan erilaisia hyötykuormia, on laukauksen eri osien silti oltava keskenään yhteensopivia. Jos jokin osa puuttuu, tarkoittaa se "ammuspulaa". Vaikka kranaatteja olisi miljoona, ei ilman sopivia hylsyjä voida niitä ampua. Sama toisin päin. Vaikka hylsyjä olisi miljoona (mikä on turhaa koska ne voidaan kierrättää) ei niillä tee mitään jos ei ole tykkimallille sopivia kranaatteja.

Minulle on tuttu tykkimalli 76K02, joka oli talvisodan yleisin kenttätykistökappale. Sivumennen sanottuna se ampuu patruunalaukauksia. Jos tuliasemat ovat kovin lähellä rintamalinjaa ja käytössä on vain täyspanoksia, ei silloin paljon ammuta. Taas jos arsenaali on täynnä puolikkaita, ei niillä yletä millään jos ollaan kauempana rintamasta. Ammuspula voi siis olla joko kvalitatiivista tai kvantitatiivista.

Virhe määrissä kirjoitti:

Aloituksen päälauseessa. Oliko se 1.6 miljoonaa yhteensä. Luet tilastoja varsin mallikkaasti tuommoiseksi hourailevaksi professoriksi.

kun kaikki näkyy puuttuvan.

Talvisodan historian 4. osassa sivulla 303 on tiedot HANKINNOISTA Talvisodan aikana. Se tarkoittaa valmistettujen ja ostettujen laukausten KOKONAISMÄÄRIÄ. Ei sitä, että ne olisivat olleet joukoilla ampumavalmiina.

Krh laukauklsia 523 600. Sytyttimistä oli pulaa, samoin lisäpanoksista.

Kanuunoiden laukauksia 608 500. Ongelmina sytyttimet, hylsyt ja mallikirjavuus. Huomattava osa ei ollut edes maassa, vaan laivoissa. Osa oli jo varikoilla tarkistettavana.
Haupitsien laukauksia 724 523. Ongelmat kuten edellä. Lisälsi molemmilla osa jäykkälavettisille tarkoitettuja.

Tästä tulee se reilun 1,6 miljoonan kokonaismäärä. Kaikkineen se oli maassa vasta Saksan vapautettua aselaivat kesällä 1940.

Sodan päättyessä käyttövalmiina oli kahden viikon tarve aiemmalla tavalla säännösteltynä. Ongelmana ei siis ollut materiaalin määrä, vaan sen saaminen riittävän nopeasti joukkojen käyttöön.

perustietoa, kirjoitti:

kun kaikki näkyy puuttuvan.

Talvisodan historian 4. osassa sivulla 303 on tiedot HANKINNOISTA Talvisodan aikana. Se tarkoittaa valmistettujen ja ostettujen laukausten KOKONAISMÄÄRIÄ. Ei sitä, että ne olisivat olleet joukoilla ampumavalmiina.

Krh laukauklsia 523 600. Sytyttimistä oli pulaa, samoin lisäpanoksista.

Kanuunoiden laukauksia 608 500. Ongelmina sytyttimet, hylsyt ja mallikirjavuus. Huomattava osa ei ollut edes maassa, vaan laivoissa. Osa oli jo varikoilla tarkistettavana.
Haupitsien laukauksia 724 523. Ongelmat kuten edellä. Lisälsi molemmilla osa jäykkälavettisille tarkoitettuja.

Tästä tulee se reilun 1,6 miljoonan kokonaismäärä. Kaikkineen se oli maassa vasta Saksan vapautettua aselaivat kesällä 1940.

Sodan päättyessä käyttövalmiina oli kahden viikon tarve aiemmalla tavalla säännösteltynä. Ongelmana ei siis ollut materiaalin määrä, vaan sen saaminen riittävän nopeasti joukkojen käyttöön.

Lue lisää

Aina vain paranee krh:lle ammuksia on ollut runsaat 100 000 yhteensä. Mainitsemasi huikea puoli miljoonaa valmistettiin jatkosodan aikana yhteensä.
Täällä ovat eriteltyinä kaikki aseet.
http://www.jaegerplatoon.net/MAIN.html

Haihatella kirjoitti:

Aina vain paranee krh:lle ammuksia on ollut runsaat 100 000 yhteensä. Mainitsemasi huikea puoli miljoonaa valmistettiin jatkosodan aikana yhteensä.
Täällä ovat eriteltyinä kaikki aseet.
http://www.jaegerplatoon.net/MAIN.html

Lue lisää

lähde eli TSH ss 297-307. Krhlaukauksia oli SODAN ALUSSA 100 800 ja SODAN LOPUSSA
142 000.Kulutus oli 293 000. Kokonaishankinnat oli 523 000. Siitä oli kuitenkin osa vasta tilauksia eli sopimusasteella.

Et pysty erottamaan edes sotia toisitaan Oikeaa asiantuntemsuta, vai?

Katso paras kirjoitti:

lähde eli TSH ss 297-307. Krhlaukauksia oli SODAN ALUSSA 100 800 ja SODAN LOPUSSA
142 000.Kulutus oli 293 000. Kokonaishankinnat oli 523 000. Siitä oli kuitenkin osa vasta tilauksia eli sopimusasteella.

Et pysty erottamaan edes sotia toisitaan Oikeaa asiantuntemsuta, vai?

Lue lisää

Jos alussa on ollut 100 000 kpl ja kuukausituotanto on ollut enimmillään vain 10 000 - 15 000 kpl/ kk useassa eri tehtaassa, niin ymmärrät varmaan tuon olevan täysi mahdottomuus.

Yhteen lähteeseen luottaminen on aloittelijan moka. Virheen jättäminen huomioon ottamatta tarkoittaa sitä, että luvuilla ei ole mitään arvoa käytännössä.

Aina sallittua kirjoitti:

Jos alussa on ollut 100 000 kpl ja kuukausituotanto on ollut enimmillään vain 10 000 - 15 000 kpl/ kk useassa eri tehtaassa, niin ymmärrät varmaan tuon olevan täysi mahdottomuus.

Yhteen lähteeseen luottaminen on aloittelijan moka. Virheen jättäminen huomioon ottamatta tarkoittaa sitä, että luvuilla ei ole mitään arvoa käytännössä.

Lue lisää

Kotimainen krh-laukausten tuotanto oli noin 6 000 PÄIVÄSSÄ. ONGELMINA OLIVAT SYTYTTIMET, JOITA SAATIIN VAIN 1 200 PÄIVÄSSÄ ulkomailta TULI ESIMERKIKSI MAALISKUUSSA 157 000 LAUKAUSTA, MUTTA SYTYTTIMET TULIVAT VASTA 12.3. KUORMAUSVIRHEEN TAKIA. SIIS ESIMERKIKSI KRH-LAUKAUKSIA OLI SODAN LOPPUESSA RUNSAASTI, mutta ei tuliasemissa.

Suosittelen todella perehtymistä asiaan. Nyt kuulut tähän puutaheinää-sakkiin, jolla ei ole alkeistietojaklaan käsiteltävästä aiheesta.

Todettakoon siis vielä kerran, että Talvisodan päättyessä ampumatarvikkeita oli TEORIASSA lähes sen verran kuin oli sodan iakna käytetty, mutta KÄYTNNÖSSÄ noin parin viikon säännöstelty tarve. Noin kuukauden kuluttua tilanne olisi parantunut, kun ulkomailta saatu materiaali olisi toimitettu jakoon. Siinä oli suuria ongelmia.

myös tarpeen kirjoitti:

Kotimainen krh-laukausten tuotanto oli noin 6 000 PÄIVÄSSÄ. ONGELMINA OLIVAT SYTYTTIMET, JOITA SAATIIN VAIN 1 200 PÄIVÄSSÄ ulkomailta TULI ESIMERKIKSI MAALISKUUSSA 157 000 LAUKAUSTA, MUTTA SYTYTTIMET TULIVAT VASTA 12.3. KUORMAUSVIRHEEN TAKIA. SIIS ESIMERKIKSI KRH-LAUKAUKSIA OLI SODAN LOPPUESSA RUNSAASTI, mutta ei tuliasemissa.

Suosittelen todella perehtymistä asiaan. Nyt kuulut tähän puutaheinää-sakkiin, jolla ei ole alkeistietojaklaan käsiteltävästä aiheesta.

Todettakoon siis vielä kerran, että Talvisodan päättyessä ampumatarvikkeita oli TEORIASSA lähes sen verran kuin oli sodan iakna käytetty, mutta KÄYTNNÖSSÄ noin parin viikon säännöstelty tarve. Noin kuukauden kuluttua tilanne olisi parantunut, kun ulkomailta saatu materiaali olisi toimitettu jakoon. Siinä oli suuria ongelmia.

Lue lisää

Jonkun pakkomielteen takia. Tuossa linkissä on tuotantomäärät eri paikkakunnilla. Käänny heidän puoleensa, jos haluat inttää ja neuvoa. Minulle asia on yhden tekevä.

Niin kuin varmaan ymmärrät tästä lähteestä, niin tilastoja on joka lähtöön.

Largest number of 81-mm ammunition arrived from Italy, which depending sources sold Finland either 75,000 or 150,000 mortar shells.

Vaikka otetaan tuon kaikkein suurimpien lukujen mukaan, niin TALVISODASSA koko määrä jää alle 300 000 teoriassa. Muiden kaliperien osuus on pieni.

myös tarpeen kirjoitti:

Kotimainen krh-laukausten tuotanto oli noin 6 000 PÄIVÄSSÄ. ONGELMINA OLIVAT SYTYTTIMET, JOITA SAATIIN VAIN 1 200 PÄIVÄSSÄ ulkomailta TULI ESIMERKIKSI MAALISKUUSSA 157 000 LAUKAUSTA, MUTTA SYTYTTIMET TULIVAT VASTA 12.3. KUORMAUSVIRHEEN TAKIA. SIIS ESIMERKIKSI KRH-LAUKAUKSIA OLI SODAN LOPPUESSA RUNSAASTI, mutta ei tuliasemissa.

Suosittelen todella perehtymistä asiaan. Nyt kuulut tähän puutaheinää-sakkiin, jolla ei ole alkeistietojaklaan käsiteltävästä aiheesta.

Todettakoon siis vielä kerran, että Talvisodan päättyessä ampumatarvikkeita oli TEORIASSA lähes sen verran kuin oli sodan iakna käytetty, mutta KÄYTNNÖSSÄ noin parin viikon säännöstelty tarve. Noin kuukauden kuluttua tilanne olisi parantunut, kun ulkomailta saatu materiaali olisi toimitettu jakoon. Siinä oli suuria ongelmia.

Lue lisää

Ei kai silloin edes puhuta laukauksista, jos sytyttimet puuttuvat? Laukausyhdistelmähän käsittää ampumavalmiin kokonaisuuden. Näin ollen laukauksia olisi tuotettu 1200 päivässä? Kotimainen AMMUStuotanto on ollut siis 6000/päivä?

Jankuttamaan kirjoitti:

Jonkun pakkomielteen takia. Tuossa linkissä on tuotantomäärät eri paikkakunnilla. Käänny heidän puoleensa, jos haluat inttää ja neuvoa. Minulle asia on yhden tekevä.

Niin kuin varmaan ymmärrät tästä lähteestä, niin tilastoja on joka lähtöön.

Largest number of 81-mm ammunition arrived from Italy, which depending sources sold Finland either 75,000 or 150,000 mortar shells.

Vaikka otetaan tuon kaikkein suurimpien lukujen mukaan, niin TALVISODASSA koko määrä jää alle 300 000 teoriassa. Muiden kaliperien osuus on pieni.

Lue lisää

historian 4. osan tiedot vääriksi. Ne on koottu sodan ajan kulutus-, hankinta- ja tuotantotilastoista pätevien asiantuntijoiden työnä.

Italian tuonnista en tiedä. Ainakin osan siitä Saksa jäädytti, joten ne ovat voineet tulla vasta sodan jälkeen.

Ranskasta saatiin tammikuussa 100 000 laukausta, jotka pelastivat sillä hetkellä tilanteen. Ruotsista tuli maaliskuussa 157 000 laukausta, mutta sytyttimet vasta 12.3. 40. Nämä kranaatit olisivat siis ollet nopeasti jaossa.

Paikkakunnittaisilla tuotantomäärillä ei ole merkitystä. Tarvikkeet koottiin varikoihin ja niitä saatiin siis noin 6 000 kuukaudessa. Pääosa ilman sytyttimiä. Sellaisia oli sodan päättyessä 36 000. Niillä pieni käyttöarvo, jos nyt sellaisesta mitään ymmärrät.

sdtysdk kirjoitti:

Ei kai silloin edes puhuta laukauksista, jos sytyttimet puuttuvat? Laukausyhdistelmähän käsittää ampumavalmiin kokonaisuuden. Näin ollen laukauksia olisi tuotettu 1200 päivässä? Kotimainen AMMUStuotanto on ollut siis 6000/päivä?

Lue lisää

Ulkomailta ostetut krhlaukaukset saatiin siis kokonaisina. Kotimaisia oli sodan päättyessä 36 000 kranaattia ilman sytyttimiä, eli 6 kuukauden tuotanto lokakuusta alkaen..

sdtysdk kirjoitti:

Ei kai silloin edes puhuta laukauksista, jos sytyttimet puuttuvat? Laukausyhdistelmähän käsittää ampumavalmiin kokonaisuuden. Näin ollen laukauksia olisi tuotettu 1200 päivässä? Kotimainen AMMUStuotanto on ollut siis 6000/päivä?

Lue lisää

Pajoissa kymmenesosa tuosta. Muutamia satoja päivässä ja minkälaisissa pajoissa:

http://www.kaleva.fi/index.cfm?m=alasivu&osio=extra;-134&juttu=824145

Todista Talvisodan kirjoitti:

historian 4. osan tiedot vääriksi. Ne on koottu sodan ajan kulutus-, hankinta- ja tuotantotilastoista pätevien asiantuntijoiden työnä.

Italian tuonnista en tiedä. Ainakin osan siitä Saksa jäädytti, joten ne ovat voineet tulla vasta sodan jälkeen.

Ranskasta saatiin tammikuussa 100 000 laukausta, jotka pelastivat sillä hetkellä tilanteen. Ruotsista tuli maaliskuussa 157 000 laukausta, mutta sytyttimet vasta 12.3. 40. Nämä kranaatit olisivat siis ollet nopeasti jaossa.

Paikkakunnittaisilla tuotantomäärillä ei ole merkitystä. Tarvikkeet koottiin varikoihin ja niitä saatiin siis noin 6 000 kuukaudessa. Pääosa ilman sytyttimiä. Sellaisia oli sodan päättyessä 36 000. Niillä pieni käyttöarvo, jos nyt sellaisesta mitään ymmärrät.

Lue lisää

Sweden sold Finland 9,000 mortar shells and 15,000 tails for these shells in December of 1939. Finland also bought 30,000 mortar shells from Hungary and half of these were delivered in February of 1940. The last but not least important source of 81-mm ammunition during Winter War was France, which sold 50,000 normal mortar shells and 500 Grand Capacité heavy mortar shells. French mortar ammunition was delivered to Finland in February of 1940.

lähetti kuuluu Kuhmon kranaatteihin? Oletko ehkä uusi asiantuntija? Teitä näkyy sikiävän kuin torakoita. Tiedotkin on samaa tasoa.

Talvisodan historian 4. osassa sivulla 303 on tiedot HANKINNOISTA Talvisodan aikana. Se tarkoittaa valmistettujen ja ostettujen laukausten KOKONAISMÄÄRIÄ. Ei sitä, että ne olisivat olleet joukoilla ampumavalmiina.

Krh laukauklsia 523 600. Sytyttimistä oli pulaa, samoin lisäpanoksista.

väittää, että Kuhmon noin 9 000 kranaattia olisivat olleet syynä ampumatarvikepulaan. Ongelmat olivat aivan muualla.

Katso Talvisodan historia 4. osa s 303:Kanuunoiden laukauksia 608 500. Ongelmina sytyttimet, hylsyt ja mallikirjavuus. Huomattava osa ei ollut edes maassa, vaan laivoissa. Osa oli jo varikoilla tarkistettavana.
Haupitsien laukauksia 724 523. Ongelmat kuten edellä. Lisälsi molemmilla osa jäykkälavettisille tarkoitettuja.

Tästä tulee se reilun 1,6 miljoonan kokonaismäärä. Kaikkineen se oli maassa vasta Saksan vapautettua aselaivat kesällä 1940.

Sodan päättyessä käyttövalmiina oli kahden viikon tarve aiemmalla tavalla säännösteltynä. Ongelmana ei siis ollut materiaalin määrä, vaan sen saaminen riittävän nopeasti joukkojen käyttöön.

On turha kirjoitti:

Talvisodan historian 4. osassa sivulla 303 on tiedot HANKINNOISTA Talvisodan aikana. Se tarkoittaa valmistettujen ja ostettujen laukausten KOKONAISMÄÄRIÄ. Ei sitä, että ne olisivat olleet joukoilla ampumavalmiina.

Krh laukauklsia 523 600. Sytyttimistä oli pulaa, samoin lisäpanoksista.

väittää, että Kuhmon noin 9 000 kranaattia olisivat olleet syynä ampumatarvikepulaan. Ongelmat olivat aivan muualla.

Katso Talvisodan historia 4. osa s 303:Kanuunoiden laukauksia 608 500. Ongelmina sytyttimet, hylsyt ja mallikirjavuus. Huomattava osa ei ollut edes maassa, vaan laivoissa. Osa oli jo varikoilla tarkistettavana.
Haupitsien laukauksia 724 523. Ongelmat kuten edellä. Lisälsi molemmilla osa jäykkälavettisille tarkoitettuja.

Tästä tulee se reilun 1,6 miljoonan kokonaismäärä. Kaikkineen se oli maassa vasta Saksan vapautettua aselaivat kesällä 1940.

Sodan päättyessä käyttövalmiina oli kahden viikon tarve aiemmalla tavalla säännösteltynä. Ongelmana ei siis ollut materiaalin määrä, vaan sen saaminen riittävän nopeasti joukkojen käyttöön.

Lue lisää

>Krh laukauklsia 523 600.<

Miksi suorastaan liioittelet lukemia?

s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskussa saatiin 157 700"

Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."

Ruotsistahan ne tulivat ja naapurin hurrit teki luultavasti tahallaan tuon sytytintempun. Saksaa ja NL:a ei haluttu ärsyttää liiallisella asemyynnillä Suomeen. Viivästämällä sytyttimet sattiin haluttu tulos eli ammukset ei vaikuttaneet sodan kulkuun! Rauha kun tehtiin heti seuraavana päivänä eli 13.3.1940.

asiat on kerrottu sen mukaan kuin maan parhaat asiantuntijat Talvisodan historiassa 4. osassa ss. 297-307 on ne selvittäneet.

Omien kuvitelmien mukaan ei historian tapahtumat tahdo toimia. Ymmärrätkö?

http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/tyktaul.htm

Iilomanzi kirjoitti:

http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/tyktaul.htm

Laitapa samanlainen taulukko Summan ja Kuhmon kalustosta niin sitten ollaan aika lähellä.

mikämikämikämikä kirjoitti:

Laitapa samanlainen taulukko Summan ja Kuhmon kalustosta niin sitten ollaan aika lähellä.

Aloituksen tiedot täysin vääriksi.

Osoittamaan kirjoitti:

Aloituksen tiedot täysin vääriksi.

Et näköjään osaa lukea. Aloittajahan nimenomaan lainaa keskimmäisen kappaleen ja alimmaisessa perää sen tietojen oikeellisuutta. Ilomantsin tykistön tiedot eivät liity tähän aiheeseen millään tavalla. Kysymyksenä on se, olisiko ollut mitään hyötyä siitä että Kuhmossa ammutut tykstön laukaukset olisikin sen sijaan toimitettu Summaan. Yllä olevassa keskustelussa sitä on yritetty esittää teknisesti turhaksi. Pystytkö osoittamaan että näin on tai että näin ei ole?

17+1=18 kirjoitti:

Et näköjään osaa lukea. Aloittajahan nimenomaan lainaa keskimmäisen kappaleen ja alimmaisessa perää sen tietojen oikeellisuutta. Ilomantsin tykistön tiedot eivät liity tähän aiheeseen millään tavalla. Kysymyksenä on se, olisiko ollut mitään hyötyä siitä että Kuhmossa ammutut tykstön laukaukset olisikin sen sijaan toimitettu Summaan. Yllä olevassa keskustelussa sitä on yritetty esittää teknisesti turhaksi. Pystytkö osoittamaan että näin on tai että näin ei ole?

Lue lisää

kenttätykit olivat seuraavia tyyppimerkinnältään.
75K02 (Saatu Ruotsista)
76K36 (Saatu Raatteesta)
122H10-30 (Myös sotasaalista Raatteentieltä.
76LK13.
Kyseisistä tykkimalleista ainoastaan 76LK13 on saattanut esiintyä Summassa vaikkakin mahdollisuus on epätodennäköinen. Pitää huomenna tarkistaa.

Toisekseen mistä on saatu tieto, että Kuhmossa oltaisiin ammuttu kahdessa vuorokaudessa 9000 tykistön kranaattia.

toimineet kirjoitti:

kenttätykit olivat seuraavia tyyppimerkinnältään.
75K02 (Saatu Ruotsista)
76K36 (Saatu Raatteesta)
122H10-30 (Myös sotasaalista Raatteentieltä.
76LK13.
Kyseisistä tykkimalleista ainoastaan 76LK13 on saattanut esiintyä Summassa vaikkakin mahdollisuus on epätodennäköinen. Pitää huomenna tarkistaa.

Toisekseen mistä on saatu tieto, että Kuhmossa oltaisiin ammuttu kahdessa vuorokaudessa 9000 tykistön kranaattia.

Lue lisää

76K02 ja 105 H kalustoa. Loppuvaiheessa saatiin nmyös englantilaista 114 H-kalustoa. Taisi olla yksi tai kaksi raskasta patteristoa kanuunakalustolla. Olisi tarvittu kuusituumaista haupitiskalustoa. Sillä olisi ollut todellista merkitystä.

Jos tuo Kuhmon kalusto pitää paikkansa, on koko tarina Kuhmon kranaattien käytöstä Summan, Kannaksen ja koko sodan pelastajina juuri sellaista huuhaata, kuin aloituksessa on esitetty.

Valiettavasti palstan asiantuntemus on juuri näiden yksityiskohtien liioittelussa ja tahallisessa vääristelyssä. Tieto ei riitä edes alkeisasioiden tarkistukseen, vaan uskotaan toisten yhtä pimeiden esittämiin väitteisiin. Ja tosiksihan ne muuttuvat, kun niitä kilvan hoetaan.

toimineet kirjoitti:

kenttätykit olivat seuraavia tyyppimerkinnältään.
75K02 (Saatu Ruotsista)
76K36 (Saatu Raatteesta)
122H10-30 (Myös sotasaalista Raatteentieltä.
76LK13.
Kyseisistä tykkimalleista ainoastaan 76LK13 on saattanut esiintyä Summassa vaikkakin mahdollisuus on epätodennäköinen. Pitää huomenna tarkistaa.

Toisekseen mistä on saatu tieto, että Kuhmossa oltaisiin ammuttu kahdessa vuorokaudessa 9000 tykistön kranaattia.

Lue lisää

"Kuhmossa taistelleet suomalaiset saivat ensimmäiset tykit 19.12.1939. Kenttätykit (75K02, 76L13) kuljetettiin Jyrkänkosken asemien taakse noin 2 kilometrin päähän. Kalustoa täyden-nettiin Raatteentieltä saaduilla sotasaalistykeillä (76K36, 122H10-30). Enimmillään suomalaisilla oli Kuhmossa yli 20 tykkiä."

Jos tykit oli omien asemien takana noin 2km niin miksi ampumaetäisyys oli 10 km.

Tämä lause ihmetyttää:

"Ampumaetäisyys oli noin 10 kilometriä. Ongelmina oli ammuspula ja hankaluudet tulenjohtoyhteyksissä. Maunuvaaraan saatiin ensimmäiset kenttäkanuunat 29.12.1939."

http://www.kuhmo.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=601

"Talvisodassa oli käytössä noin 1,6 miljoonaa tykistön ja heittimistön laukausta."

Edelleen määrä on monin kertainen näiden linkkien lukuihin nähden. Jospa ne pölyisten arkistojen rakkaissa niteissä olevat ammukset olivat sittenkin tulossa tänne Etelä-Euroopasta ja niitä idiootin varmuudella odoteltiin.


http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/tyktaul.htm

http://www.jaegerplatoon.net/MORTARS4.htm

Kulutuskaan ei ollut kovin suurta, joten kokonaismäärä on saanut olla vaikka miljardeja.

Talvisodan syttyessä marraskuun lopussa 1939 Suomen armeijalla oli 748 tykkiä. Niistä 315 oli vuodelta 1877 olevia jäykkälavettisia, hankalasti käsiteltäviä tykkejä. Ylimääräisissä harjoituksissa huomattiin, ettei tykkejä riitä kaikille ja mm. 9. divisioona jäi kokonaan ilman. Lisäksi suomalaisten tykkien kantama oli lyhyt, mikä vaikeutti patteristojen tulen keskittämistä ja esti selvästi pidemmälle ampuvan venäläistykistön häirinnän lähes kokonaan.

Helmikuun alun taisteluissa Summan lohkolla Neuvostoliiton 7. Armeijan tykistö ampui parhaana päivänään 150 000 laukausta, vastassa olleen suomalaisen 3. Divisioonan yltäessä parhaimmillaan noin 3 300 kranaattiin päivässä.


Paulaharju. Kenttätykistö talvisodassa

Lukumäärästä kirjoitti:

"Talvisodassa oli käytössä noin 1,6 miljoonaa tykistön ja heittimistön laukausta."

Edelleen määrä on monin kertainen näiden linkkien lukuihin nähden. Jospa ne pölyisten arkistojen rakkaissa niteissä olevat ammukset olivat sittenkin tulossa tänne Etelä-Euroopasta ja niitä idiootin varmuudella odoteltiin.


http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/tyktaul.htm

http://www.jaegerplatoon.net/MORTARS4.htm

Kulutuskaan ei ollut kovin suurta, joten kokonaismäärä on saanut olla vaikka miljardeja.

Talvisodan syttyessä marraskuun lopussa 1939 Suomen armeijalla oli 748 tykkiä. Niistä 315 oli vuodelta 1877 olevia jäykkälavettisia, hankalasti käsiteltäviä tykkejä. Ylimääräisissä harjoituksissa huomattiin, ettei tykkejä riitä kaikille ja mm. 9. divisioona jäi kokonaan ilman. Lisäksi suomalaisten tykkien kantama oli lyhyt, mikä vaikeutti patteristojen tulen keskittämistä ja esti selvästi pidemmälle ampuvan venäläistykistön häirinnän lähes kokonaan.

Helmikuun alun taisteluissa Summan lohkolla Neuvostoliiton 7. Armeijan tykistö ampui parhaana päivänään 150 000 laukausta, vastassa olleen suomalaisen 3. Divisioonan yltäessä parhaimmillaan noin 3 300 kranaattiin päivässä.


Paulaharju. Kenttätykistö talvisodassa

Lue lisää

oli siis HANKINNAT Talvisodan aikana. Katso Talvisodan historia 4.osa s 303. Montako kertaa tämä pitää toistaa? Määrät ovat samat kuin Paulaharjulla.

KULUTUS Talvisodan aikana on kokonaan eri asia kuin hankinnat. Kaikki ostettu tavara ei ehtinyt edes valmiiksi, Suomeen, saati rintamalle.

Ei tuo älli sinullakaan kovin pitkälle riitä.

Kyseessä kirjoitti:

oli siis HANKINNAT Talvisodan aikana. Katso Talvisodan historia 4.osa s 303. Montako kertaa tämä pitää toistaa? Määrät ovat samat kuin Paulaharjulla.

KULUTUS Talvisodan aikana on kokonaan eri asia kuin hankinnat. Kaikki ostettu tavara ei ehtinyt edes valmiiksi, Suomeen, saati rintamalle.

Ei tuo älli sinullakaan kovin pitkälle riitä.

Lue lisää

Täyttä haihattelua. Tuo runsaat 3000 laukausta päivä divisioonan kohdalla on ainoa oikea luku, mitä tässä keskustelussa on esitetty.

Se on ihan täyttä hevon vitun humppaa noiden tykkien strateginen merkitys soisella ja lumisella jänkällä. Kukaan täysipäinen ei mene tuommoisiin maalaisjärjen vastaisiin spekulointeihin. Ei edes tiedetä varmasti onko oikea luku esitetty vai pitääkö se kertoa kahdella, niin olet hyvin hataralla pohjalla tutkimuksinesi. Millään muulla alalla ei tuollaista taivaan rannan maalausta suvaittaisi.

Sitä paitsi on vastapuolen taholta ihmetelty, miksi Mannerheim linjan bunkkereitten ampuma-aukkoja ei oltu tehty kuin konekivääreille.

Haihattelua kirjoitti:

Täyttä haihattelua. Tuo runsaat 3000 laukausta päivä divisioonan kohdalla on ainoa oikea luku, mitä tässä keskustelussa on esitetty.

Se on ihan täyttä hevon vitun humppaa noiden tykkien strateginen merkitys soisella ja lumisella jänkällä. Kukaan täysipäinen ei mene tuommoisiin maalaisjärjen vastaisiin spekulointeihin. Ei edes tiedetä varmasti onko oikea luku esitetty vai pitääkö se kertoa kahdella, niin olet hyvin hataralla pohjalla tutkimuksinesi. Millään muulla alalla ei tuollaista taivaan rannan maalausta suvaittaisi.

Sitä paitsi on vastapuolen taholta ihmetelty, miksi Mannerheim linjan bunkkereitten ampuma-aukkoja ei oltu tehty kuin konekivääreille.

Lue lisää

täysipäistä tekstiä. Et näköjään ole edes kyennyt käsittämään, mistä on kyse.

Kiistätkö siis Paulaharjun ja Sotahuistorian laitoksen tutkijoiden luvut? Tajuatko edes, mistä keskustellaan?

ainakaan ole kirjoitti:

täysipäistä tekstiä. Et näköjään ole edes kyennyt käsittämään, mistä on kyse.

Kiistätkö siis Paulaharjun ja Sotahuistorian laitoksen tutkijoiden luvut? Tajuatko edes, mistä keskustellaan?

Lue lisää

Paperit, mutta sinä et edes tiedä mitä tehtiin Lemetin motin sarvilla.

Haihattelua kirjoitti:

Täyttä haihattelua. Tuo runsaat 3000 laukausta päivä divisioonan kohdalla on ainoa oikea luku, mitä tässä keskustelussa on esitetty.

Se on ihan täyttä hevon vitun humppaa noiden tykkien strateginen merkitys soisella ja lumisella jänkällä. Kukaan täysipäinen ei mene tuommoisiin maalaisjärjen vastaisiin spekulointeihin. Ei edes tiedetä varmasti onko oikea luku esitetty vai pitääkö se kertoa kahdella, niin olet hyvin hataralla pohjalla tutkimuksinesi. Millään muulla alalla ei tuollaista taivaan rannan maalausta suvaittaisi.

Sitä paitsi on vastapuolen taholta ihmetelty, miksi Mannerheim linjan bunkkereitten ampuma-aukkoja ei oltu tehty kuin konekivääreille.

Lue lisää

"Täyttä haihattelua. Tuo runsaat 3000 laukausta päivä divisioonan kohdalla on ainoa oikea luku, mitä tässä keskustelussa on esitetty."

Vai 3 000 ls/div/pv??? Ja kuka sen on esittänyt, missä?

Talvisodan historian 4.osan s 304 mukaan ammuttiin helmikuussa krh:lla ja kenttätykistöllä 286 000 ls. Se tekee koko armeijalla päivää kohti noin 9 500 ls ja divisioonaa ( 12) kohti noin 750 ls/pv. Todellisuudessa vähemmän, koska divisioonien lisäksi oli ryhmiä, joilla oli omat tykistönsä.

Maaliskuussa ( 12 pv) ammuttiin 178 1000 ls. Armeijalle tuli päivässä 14 800 ls ja divisioonille noin 1240 ls/pv. Ja jälleen on syytä muistaa ryhmät.

Väitteesi 3 000 ls/div/ pv on siis yhtä puppua kuin muutkin juttusi.

Puolustusministeriön kirjoitti:

Paperit, mutta sinä et edes tiedä mitä tehtiin Lemetin motin sarvilla.

Esitä sitten ne PLM:n luvut tai lopeta valehtelu.

noita vitsejä! kirjoitti:

"Täyttä haihattelua. Tuo runsaat 3000 laukausta päivä divisioonan kohdalla on ainoa oikea luku, mitä tässä keskustelussa on esitetty."

Vai 3 000 ls/div/pv??? Ja kuka sen on esittänyt, missä?

Talvisodan historian 4.osan s 304 mukaan ammuttiin helmikuussa krh:lla ja kenttätykistöllä 286 000 ls. Se tekee koko armeijalla päivää kohti noin 9 500 ls ja divisioonaa ( 12) kohti noin 750 ls/pv. Todellisuudessa vähemmän, koska divisioonien lisäksi oli ryhmiä, joilla oli omat tykistönsä.

Maaliskuussa ( 12 pv) ammuttiin 178 1000 ls. Armeijalle tuli päivässä 14 800 ls ja divisioonille noin 1240 ls/pv. Ja jälleen on syytä muistaa ryhmät.

Väitteesi 3 000 ls/div/ pv on siis yhtä puppua kuin muutkin juttusi.

Lue lisää

"Helmikuun alun taisteluissa Summan lohkolla Neuvostoliiton 7. Armeijan tykistö ampui parhaana päivänään 150 000 laukausta, vastassa olleen suomalaisen 3. Divisioonan yltäessä parhaimmillaan noin 3 300 kranaattiin päivässä."

Tuo osoittaa, että painopistesuuntiin annettiin tietenkin enemmän kiintiötä, kuin ehkä hieman rauhallisempiin. Liian pienet ne olivat kaikkialla.

Nuo edellä lasketut luvut ovat tietysti keskiarvoja. Esimerkiksi Summa ja muut painopistesuunnat saivat koko ajan enemmän kuin muut rintamanosat. Niillä oli tykistöäkin suhteessa vähemmän.

" kun niitä ei ole lähetetty tulemaan tänne meille jo aikaisemmin". Siis ne lähetettiin, kun asia riittävän ylhäällä jakeluportaassa tajuttiin.

"Itse en ainkaan ole esittänyt mitään muuta kuin väitteen nahdollisesta tykistön tulitusennätyksestä Kuhmon rintamalla ihan Talvisodan loppuvaiheilla. Loput on tämän ketjun avaajan väittämiä."

Et niin. Sen sijaan on esitetty parissakin ketjussa, että Kuhmon tulitus olisi ollut sodanjohdon vakava virhe ja aiheuttanut osaltaan Summan murtumisen.

Varmaan sodanjohto virheitä teki, mutta yksittäisen taistelun tulenkäyttö ei sille kuulunut. Ammuttuja kranaatteja ei sitä paitsi saanut millään takaisin. Summa ja Kannas yleensäkin olivat koko sodan ajan kranaattien suhteen etusijalla. Kyllä se Päämajassakin tajuttiin.

Se, että palstan strategit ovat jo 70 vuotta tapahtumien jälkeen selvillä siitä, mitä Talvisodassa olisi pitänyt tehdä ja jättää tekemättä, on vain osoitus jälkiviisaudesta. Sitä ryydittää aikamoinen tietämättömyys niistä oloista, joissa sotaa todella käytiin.

Reported by Juho Niukkanen, Finlands Defence Minister during the Winter War.

From Sweden
Jan 40
8 x 75 mm field cannon
Feb 40
48 x 75 mm field cannon and 27 000 rounds
17 x 105 mm field cannon and 5200 rounds
12 x 150 mm howitzers and 4000 rounds
4 x 210 mm howitzers and 400 rounds

From France
12 x 155 mm howitzers and 12000 rounds
12 x 105 mm field cannon and 54000 rounds
100 x 81 mm mortars and 200000 rounds
12 x 75 mm field cannon and 5000 rounds

From England
12 x 114 mm howitzers and 25000 rounds
30 x 84 mm field cannon

From Norway
12 x 75 mm field cannon and 7166 rounds
From Hungary
32000 rounds for81 mm mortar

From Italy
100 x 81 mm mortars and 75000 rounds

Tykin ammuksia vaille 140 000 kpl

krh ammuksia 275 000

Määrät ovat melko pieniä. Saako puolta miljoonaa tykin laukausta enempää haalittua mistään. Jonkun on täytynyt laskea jatkosodankin ammukset mukaan. Voidaan varmuudella sanoa, että ei tule1.6 miljoonaa, jos lasketaan oikeilla luvuilla.

Puolustusministeriö kirjoitti:

Reported by Juho Niukkanen, Finlands Defence Minister during the Winter War.

From Sweden
Jan 40
8 x 75 mm field cannon
Feb 40
48 x 75 mm field cannon and 27 000 rounds
17 x 105 mm field cannon and 5200 rounds
12 x 150 mm howitzers and 4000 rounds
4 x 210 mm howitzers and 400 rounds

From France
12 x 155 mm howitzers and 12000 rounds
12 x 105 mm field cannon and 54000 rounds
100 x 81 mm mortars and 200000 rounds
12 x 75 mm field cannon and 5000 rounds

From England
12 x 114 mm howitzers and 25000 rounds
30 x 84 mm field cannon

From Norway
12 x 75 mm field cannon and 7166 rounds
From Hungary
32000 rounds for81 mm mortar

From Italy
100 x 81 mm mortars and 75000 rounds

Tykin ammuksia vaille 140 000 kpl

krh ammuksia 275 000

Määrät ovat melko pieniä. Saako puolta miljoonaa tykin laukausta enempää haalittua mistään. Jonkun on täytynyt laskea jatkosodankin ammukset mukaan. Voidaan varmuudella sanoa, että ei tule1.6 miljoonaa, jos lasketaan oikeilla luvuilla.

Lue lisää

ongelma laskettaessa Talvisodan käytössä olevia kranaatteja muodostuu siitä, että Niukkanen laski mukaan ulkomailla varikoissa olleet tai matkalla olevat. Niistä kun ei ole paljon iloa rintamalla putket tyhjinä seisoville tykeille. Silloin oli "peruskauraa" Suomen kenttätykistölle 76K02 ja 122 H. Molemmilla oli Talvisodan päättyessä käytännössä kranaatit loppu.

Puolustusministeriö kirjoitti:

Reported by Juho Niukkanen, Finlands Defence Minister during the Winter War.

From Sweden
Jan 40
8 x 75 mm field cannon
Feb 40
48 x 75 mm field cannon and 27 000 rounds
17 x 105 mm field cannon and 5200 rounds
12 x 150 mm howitzers and 4000 rounds
4 x 210 mm howitzers and 400 rounds

From France
12 x 155 mm howitzers and 12000 rounds
12 x 105 mm field cannon and 54000 rounds
100 x 81 mm mortars and 200000 rounds
12 x 75 mm field cannon and 5000 rounds

From England
12 x 114 mm howitzers and 25000 rounds
30 x 84 mm field cannon

From Norway
12 x 75 mm field cannon and 7166 rounds
From Hungary
32000 rounds for81 mm mortar

From Italy
100 x 81 mm mortars and 75000 rounds

Tykin ammuksia vaille 140 000 kpl

krh ammuksia 275 000

Määrät ovat melko pieniä. Saako puolta miljoonaa tykin laukausta enempää haalittua mistään. Jonkun on täytynyt laskea jatkosodankin ammukset mukaan. Voidaan varmuudella sanoa, että ei tule1.6 miljoonaa, jos lasketaan oikeilla luvuilla.

Lue lisää

Tuollako on lähteesi?

http://mailer.fsu.edu/~akirk/tanks/finland/finland.html

Olisit vaan laitanut linkin esiin niin olisi säästynyt hakemisen vaiva.

Oletko vielä keskustalainenkin? Maalaisliittolaisen, Talvisodanaikaisen, puolustusministeri Juho Niukkasen maineenpesu /muistelmakirja on esim. Martti V. Terän toimesta ruodittu melkoisen köykäiseksi ja osin jopa virheelliseksikin. Sanoihan Niukkanen muistelmissaan Suomen ammustilanteen olleen sodan lpoussa pearempi kuin sen alussa!

Tuolta kun luet vaikkapa sivun 140 niin tiedät enemmän!

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8885193#comment-42837598

Martti V Terän kirja Tienhaarassa, Syksy 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, Otava 1962

Niukkaakin niukempi kirjoitti:

Tuollako on lähteesi?

http://mailer.fsu.edu/~akirk/tanks/finland/finland.html

Olisit vaan laitanut linkin esiin niin olisi säästynyt hakemisen vaiva.

Oletko vielä keskustalainenkin? Maalaisliittolaisen, Talvisodanaikaisen, puolustusministeri Juho Niukkasen maineenpesu /muistelmakirja on esim. Martti V. Terän toimesta ruodittu melkoisen köykäiseksi ja osin jopa virheelliseksikin. Sanoihan Niukkanen muistelmissaan Suomen ammustilanteen olleen sodan lpoussa pearempi kuin sen alussa!

Tuolta kun luet vaikkapa sivun 140 niin tiedät enemmän!

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8885193#comment-42837598

Martti V Terän kirja Tienhaarassa, Syksy 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, Otava 1962

Lue lisää

on aika päivää vanhentuneet. Tiedot on tarkistettuina koottu Talvisodan historian 4. osan lukuun 8 Sotatalous. Katsokaaa sieltä. Se on vuodelta 1979. Sen jälkeen ei ole uutta tietoa tullut.

suurin kirjoitti:

ongelma laskettaessa Talvisodan käytössä olevia kranaatteja muodostuu siitä, että Niukkanen laski mukaan ulkomailla varikoissa olleet tai matkalla olevat. Niistä kun ei ole paljon iloa rintamalla putket tyhjinä seisoville tykeille. Silloin oli "peruskauraa" Suomen kenttätykistölle 76K02 ja 122 H. Molemmilla oli Talvisodan päättyessä käytännössä kranaatit loppu.

Lue lisää

" Silloin oli "peruskauraa" Suomen kenttätykistölle 76K02 ja 122 H. Molemmilla oli Talvisodan päättyessä käytännössä kranaatit loppu. "

Ei ihan sentään. Kyllä noin kahden viikon kulutus oli jäljellä, ainakin teoriassa. 76K 81 000 ls 326 tykille a 246 kpl ja 122 H vain 9 800 ls 84 tykille a 117 ls. Se on todella vähän.

Puolustusministeriö kirjoitti:

Reported by Juho Niukkanen, Finlands Defence Minister during the Winter War.

From Sweden
Jan 40
8 x 75 mm field cannon
Feb 40
48 x 75 mm field cannon and 27 000 rounds
17 x 105 mm field cannon and 5200 rounds
12 x 150 mm howitzers and 4000 rounds
4 x 210 mm howitzers and 400 rounds

From France
12 x 155 mm howitzers and 12000 rounds
12 x 105 mm field cannon and 54000 rounds
100 x 81 mm mortars and 200000 rounds
12 x 75 mm field cannon and 5000 rounds

From England
12 x 114 mm howitzers and 25000 rounds
30 x 84 mm field cannon

From Norway
12 x 75 mm field cannon and 7166 rounds
From Hungary
32000 rounds for81 mm mortar

From Italy
100 x 81 mm mortars and 75000 rounds

Tykin ammuksia vaille 140 000 kpl

krh ammuksia 275 000

Määrät ovat melko pieniä. Saako puolta miljoonaa tykin laukausta enempää haalittua mistään. Jonkun on täytynyt laskea jatkosodankin ammukset mukaan. Voidaan varmuudella sanoa, että ei tule1.6 miljoonaa, jos lasketaan oikeilla luvuilla.

Lue lisää

yhteensä.
"Määrät ovat melko pieniä. Saako puolta miljoonaa tykin laukausta enempää haalittua mistään. Jonkun on täytynyt laskea jatkosodankin ammukset mukaan. Voidaan varmuudella sanoa, että ei tule1.6 miljoonaa, jos lasketaan oikeilla luvuilla."

Katso Talviosodan historia 4. s 3030. HANKINNAT yhteensä olivat

krh ls 523 600
kan ls 608 500
hpls 460 023
yht 1 592 123
Nämä ovat siis HANKINNAT, eli osa oli vasta paperilla kauppoina tai tilauksina. Noin puolet oli ammuttu. Tietysit osa saatiin vasta välirauhan aikana ja ammutiin jatkosodassa.

Mutta jos ahdistaa, niin sivulta 302 löytyy taulukko TILANTEESTA 13.3. ELI MAASSA OLEVISTA KRANAATEISTA. Luku on 366 910. Ja jotta ette menetä kokonaan hermojanne, niin luku muodostuu pääosin juuri maahan tulleista krh-laukauksista ja 76K:n laukauksista. Muuta tavaraa oli malleittain hyvin vähän ja siitäkin osa varikoilla kunnostettavina.

Ammuspula oli siis todellinen, joskin krh:n osalta juuri helpottumassa. Pieni asiantuntemus auttaisi oikeiden tietojen löytymisen. Mutta taitaa sekin vähä puuttua??

Puuhailette kovin heppoisten tietojen varassa.

Niukkaakin niukempi kirjoitti:

Tuollako on lähteesi?

http://mailer.fsu.edu/~akirk/tanks/finland/finland.html

Olisit vaan laitanut linkin esiin niin olisi säästynyt hakemisen vaiva.

Oletko vielä keskustalainenkin? Maalaisliittolaisen, Talvisodanaikaisen, puolustusministeri Juho Niukkasen maineenpesu /muistelmakirja on esim. Martti V. Terän toimesta ruodittu melkoisen köykäiseksi ja osin jopa virheelliseksikin. Sanoihan Niukkanen muistelmissaan Suomen ammustilanteen olleen sodan lpoussa pearempi kuin sen alussa!

Tuolta kun luet vaikkapa sivun 140 niin tiedät enemmän!

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8885193#comment-42837598

Martti V Terän kirja Tienhaarassa, Syksy 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, Otava 1962

Lue lisää

Että lähde on talvisodan puolustusministerin raportti ulkomaan avusta, joka on tullut perille. Ei ole mikään netin paskajuttu vaan asiakirja. Joka vääristelee noita lukuja vielä, niin sitä voi syyttää erehdyttämisestä.

tosiaan oli kirjoitti:

" Silloin oli "peruskauraa" Suomen kenttätykistölle 76K02 ja 122 H. Molemmilla oli Talvisodan päättyessä käytännössä kranaatit loppu. "

Ei ihan sentään. Kyllä noin kahden viikon kulutus oli jäljellä, ainakin teoriassa. 76K 81 000 ls 326 tykille a 246 kpl ja 122 H vain 9 800 ls 84 tykille a 117 ls. Se on todella vähän.

Lue lisää

tarkoitti per putki 122H tykille 1,4 tuliannosta ja 76K tykille reilut kolme tuliannosta. Sellainen määrä ammuttiin jatkosodassa kovana taistelupäivänä vuorokaudessa.
Panssarintorjunta, kenttätykistö ja miehistön jaksaminen oli niin katkolla kuin se voi olla Talvisodan päättyessä.

hankinnoista kirjoitti:

yhteensä.
"Määrät ovat melko pieniä. Saako puolta miljoonaa tykin laukausta enempää haalittua mistään. Jonkun on täytynyt laskea jatkosodankin ammukset mukaan. Voidaan varmuudella sanoa, että ei tule1.6 miljoonaa, jos lasketaan oikeilla luvuilla."

Katso Talviosodan historia 4. s 3030. HANKINNAT yhteensä olivat

krh ls 523 600
kan ls 608 500
hpls 460 023
yht 1 592 123
Nämä ovat siis HANKINNAT, eli osa oli vasta paperilla kauppoina tai tilauksina. Noin puolet oli ammuttu. Tietysit osa saatiin vasta välirauhan aikana ja ammutiin jatkosodassa.

Mutta jos ahdistaa, niin sivulta 302 löytyy taulukko TILANTEESTA 13.3. ELI MAASSA OLEVISTA KRANAATEISTA. Luku on 366 910. Ja jotta ette menetä kokonaan hermojanne, niin luku muodostuu pääosin juuri maahan tulleista krh-laukauksista ja 76K:n laukauksista. Muuta tavaraa oli malleittain hyvin vähän ja siitäkin osa varikoilla kunnostettavina.

Ammuspula oli siis todellinen, joskin krh:n osalta juuri helpottumassa. Pieni asiantuntemus auttaisi oikeiden tietojen löytymisen. Mutta taitaa sekin vähä puuttua??

Puuhailette kovin heppoisten tietojen varassa.

Lue lisää

Tuon toden mukaisempaa tietoa et löydä mistään ja nuo luvut vastaavat todellista tietoa. En ymmärrä, miksi pitää ehdoin tahdoin levittää disinformaatiota, kun oikeat luvut nyt kiistatta on selvillä. Siis tuon mainitsemasi ns. lähteen tiedot eivät ole oikeita. En ole koskaan kuullut, että joku kiistää asianosaisen viranomaisen. Siis tässä lähteessä on talvisodan loppuun mennessä toimitetut krh ja tykkimateriaalit. Mitä merkitystä tuollaisilla haihatteluilla käytännössä on, kun on saatavilla täsmälliset joista varmasti tiedetään, mitä ne pitävät sisällään.

hankinnoista kirjoitti:

yhteensä.
"Määrät ovat melko pieniä. Saako puolta miljoonaa tykin laukausta enempää haalittua mistään. Jonkun on täytynyt laskea jatkosodankin ammukset mukaan. Voidaan varmuudella sanoa, että ei tule1.6 miljoonaa, jos lasketaan oikeilla luvuilla."

Katso Talviosodan historia 4. s 3030. HANKINNAT yhteensä olivat

krh ls 523 600
kan ls 608 500
hpls 460 023
yht 1 592 123
Nämä ovat siis HANKINNAT, eli osa oli vasta paperilla kauppoina tai tilauksina. Noin puolet oli ammuttu. Tietysit osa saatiin vasta välirauhan aikana ja ammutiin jatkosodassa.

Mutta jos ahdistaa, niin sivulta 302 löytyy taulukko TILANTEESTA 13.3. ELI MAASSA OLEVISTA KRANAATEISTA. Luku on 366 910. Ja jotta ette menetä kokonaan hermojanne, niin luku muodostuu pääosin juuri maahan tulleista krh-laukauksista ja 76K:n laukauksista. Muuta tavaraa oli malleittain hyvin vähän ja siitäkin osa varikoilla kunnostettavina.

Ammuspula oli siis todellinen, joskin krh:n osalta juuri helpottumassa. Pieni asiantuntemus auttaisi oikeiden tietojen löytymisen. Mutta taitaa sekin vähä puuttua??

Puuhailette kovin heppoisten tietojen varassa.

Lue lisää

Mitä tuo oli käytössä muuten sinun mielestäsi tarkoittaa. Eikö se tarkoita toteutuneita toimituksia. Siis ihan konkreettisesti satamiin toimitettuina.

"Talvisodassa oli käytössä noin 1,6 miljoonaa tykistön ja heittimistön laukausta."

Vääristelevän kirjoitti:

Tuon toden mukaisempaa tietoa et löydä mistään ja nuo luvut vastaavat todellista tietoa. En ymmärrä, miksi pitää ehdoin tahdoin levittää disinformaatiota, kun oikeat luvut nyt kiistatta on selvillä. Siis tuon mainitsemasi ns. lähteen tiedot eivät ole oikeita. En ole koskaan kuullut, että joku kiistää asianosaisen viranomaisen. Siis tässä lähteessä on talvisodan loppuun mennessä toimitetut krh ja tykkimateriaalit. Mitä merkitystä tuollaisilla haihatteluilla käytännössä on, kun on saatavilla täsmälliset joista varmasti tiedetään, mitä ne pitävät sisällään.

Lue lisää

kunnioittava sotahistorian harrastaja ei vetoa missään tilanteessa Juho Niukkaseen.

Niukkanen, Juho Talvisodan puolustusministeri kertoo / Porvoo : WSOY, 1951

Sivullinen ++ kirjoitti:

kunnioittava sotahistorian harrastaja ei vetoa missään tilanteessa Juho Niukkaseen.

Niukkanen, Juho Talvisodan puolustusministeri kertoo / Porvoo : WSOY, 1951

Kaliiperit ja ammusten hankinta jäi jälkeen. Kokoomuksen Cajanderiin verrattuna hyvä saavutus:

Kesäkuussa 1939 Cajander ilmoitti tyytyväisyytensä sen johdosta, että Suomen puolustuslaitoksen hankintamenoja on siirretty seuraaville vuosille. Tämä osoittautui virhearvioksi. Elokuussa pidetyn sotaharjoituksen päättäjäispuheessa Cajander lausui: "mitä silloin olisimme hankkineet, esimerkiksi lentokoneita, ilmatorjuntavälineitä ynnä muuta, olisivat jo nyt suurelta osalta vanhentuneita, ehkäpä romutettaviakin...".

Paskajuttuja kirjoitti:

Kaliiperit ja ammusten hankinta jäi jälkeen. Kokoomuksen Cajanderiin verrattuna hyvä saavutus:

Kesäkuussa 1939 Cajander ilmoitti tyytyväisyytensä sen johdosta, että Suomen puolustuslaitoksen hankintamenoja on siirretty seuraaville vuosille. Tämä osoittautui virhearvioksi. Elokuussa pidetyn sotaharjoituksen päättäjäispuheessa Cajander lausui: "mitä silloin olisimme hankkineet, esimerkiksi lentokoneita, ilmatorjuntavälineitä ynnä muuta, olisivat jo nyt suurelta osalta vanhentuneita, ehkäpä romutettaviakin...".

Lue lisää

ja Niukkanen toimi puolustusministerinä moneen otteeseen 30-luvulla. Niukkasen muistelmat 50-luvun alusta edustavat tyypillisimmällään sitä minkä me myöhemmin olemme oppineet tuntemaan "poliittisena vastuuna".

Edistyspuoluetta kirjoitti:

ja Niukkanen toimi puolustusministerinä moneen otteeseen 30-luvulla. Niukkasen muistelmat 50-luvun alusta edustavat tyypillisimmällään sitä minkä me myöhemmin olemme oppineet tuntemaan "poliittisena vastuuna".

Lue lisää

Muistelmat ovat huono lähde ammushankinnan lukumäärissä. Kuka välittää kuihtuneesta porvarillisesta puolueesta.

Paskajuttuja kirjoitti:

Kaliiperit ja ammusten hankinta jäi jälkeen. Kokoomuksen Cajanderiin verrattuna hyvä saavutus:

Kesäkuussa 1939 Cajander ilmoitti tyytyväisyytensä sen johdosta, että Suomen puolustuslaitoksen hankintamenoja on siirretty seuraaville vuosille. Tämä osoittautui virhearvioksi. Elokuussa pidetyn sotaharjoituksen päättäjäispuheessa Cajander lausui: "mitä silloin olisimme hankkineet, esimerkiksi lentokoneita, ilmatorjuntavälineitä ynnä muuta, olisivat jo nyt suurelta osalta vanhentuneita, ehkäpä romutettaviakin...".

Lue lisää

Turjan Kumuri -kirjassa käydään kiihdeä debatti Annikin ja Ilmarin kesken. Turja joutuu myöntämään ettei ole Viipurin Espilässä elokuussa 1939 pidettyä cajanderin puhetta nähnytkään vaan kommentoinut paikalla olleiden kertoman perusteella.

Puhe löytyy tuosta Cajanderin tytön kirjoittamasta kirjasta ja huomattavan kesy verrattuna siitä liikkuneisiin juttuihin.


http://fi.wikipedia.org/wiki/Malli_Cajander

Kalela Annikki Isäni A. K. Cajander - Kirjeiden ja muistikuvien valossa
Kirjayhtymä, 1985, 468 s. painos: 1


talvisodan kehno aseistus
Puppe Laatikainen 17.9.2008 22:54

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6245285/flat

Aa siasta kirjoitti:

Muistelmat ovat huono lähde ammushankinnan lukumäärissä. Kuka välittää kuihtuneesta porvarillisesta puolueesta.

huomiseksi hyllystäni Matti.V.Terän Talvisodan Historian ja Suomen kenttätykistön historia osa 2:n Säälittävää kuunnella nöösipoikien urputusta. Ja vielä jvmiehiltä.

Vääristelevän kirjoitti:

Tuon toden mukaisempaa tietoa et löydä mistään ja nuo luvut vastaavat todellista tietoa. En ymmärrä, miksi pitää ehdoin tahdoin levittää disinformaatiota, kun oikeat luvut nyt kiistatta on selvillä. Siis tuon mainitsemasi ns. lähteen tiedot eivät ole oikeita. En ole koskaan kuullut, että joku kiistää asianosaisen viranomaisen. Siis tässä lähteessä on talvisodan loppuun mennessä toimitetut krh ja tykkimateriaalit. Mitä merkitystä tuollaisilla haihatteluilla käytännössä on, kun on saatavilla täsmälliset joista varmasti tiedetään, mitä ne pitävät sisällään.

Lue lisää

tilattiin myös kotimaasta. Ja saatiin sotasaaliiksi.

Oikeat materiaalitiedot löytyvät Talvisodan historian 4.osasta sivuilta237-326. Niukkasen muistelmat ovat hänen puolustuspuheensa materiaalitilanteen hoitamisesta. Ne eivät ole tutkimus. TSH 4 kokoaa tutkimustiedon Terältä, Paukaharjulta ja autenttisita asiakirjoista. Niihn kuuluvat tietysti myös Niukkasen käyttämätä PLM_n asiakirjat.

kaivan kirjoitti:

huomiseksi hyllystäni Matti.V.Terän Talvisodan Historian ja Suomen kenttätykistön historia osa 2:n Säälittävää kuunnella nöösipoikien urputusta. Ja vielä jvmiehiltä.

kertaan esittänyt oikeat tiedot. Mutta ei näiden pölhöjen kalloihin faktat mahdu.

Venkulalle kirjoitti:

Mitä tuo oli käytössä muuten sinun mielestäsi tarkoittaa. Eikö se tarkoita toteutuneita toimituksia. Siis ihan konkreettisesti satamiin toimitettuina.

"Talvisodassa oli käytössä noin 1,6 miljoonaa tykistön ja heittimistön laukausta."

Lue lisää

Kyseessä olivat siis kokonaishankinnat sodan aikana koti- ja ulkomailta. Materiaalista oli huomattava osa vielä toimittamatta ja osa siis vasta valmistuksessa. Toisaalta huomattava osa maahan tulleesta ulkomaanavusta ja omasat tuotannosta oli jo käyetty. Käytössä oleva materiaali 13.3. 40 löytyy TSH:N4. osan sivulta 302. Se osoittaa maassa olevan materiaalin määrät. Puka oli todellinen poislukien juuri maahan tulleet krh-laukaukset ja 84 K:n laukaukset.

Huvittavan vaikeaa näkyy olevan tutkittujen faktojen hyväksyminen, kun ne eivät vastaa joidenkin harrastelijoiden päähän juntattuja kuvitelmia.

että tarvikkeita kirjoitti:

tilattiin myös kotimaasta. Ja saatiin sotasaaliiksi.

Oikeat materiaalitiedot löytyvät Talvisodan historian 4.osasta sivuilta237-326. Niukkasen muistelmat ovat hänen puolustuspuheensa materiaalitilanteen hoitamisesta. Ne eivät ole tutkimus. TSH 4 kokoaa tutkimustiedon Terältä, Paukaharjulta ja autenttisita asiakirjoista. Niihn kuuluvat tietysti myös Niukkasen käyttämätä PLM_n asiakirjat.

Lue lisää

Eivät ole Niukkasen käyttämät. Se on Niukkasen ministeriössä laadittu raportti toteutuneista hankinnoista. Tuon aikaiset tykit sitä paitsi kestivät kaliiperista riippuen vain 100 (raskaat) - 2000 laukausta, kun putki oli kulunut loppuun ja tulinopeus oli enimmillään vain 5 laukausta minuutissa. Normaali määrä on 1000 laukausta. Kun tykkejä on ollut vain n. 440 kpl yhteensä, niin niillä on voitu ampua teoriassa enintään 450 000 laukausta (on esitetty lähteissäsi tämän suuntainen luku, jota et ole käsittänyt oikein). Paulaharjun mukaan joillakin tykeillä ammuttiin talvisodan aikana keskimäärin vain 140 kertaa, että teoria on tässä aika kaukana käytännöstä. On arvioitu, että tykeillä todellisuudessa ammuttiin keskimäärin vain 5 -10 laukausta päivässä. On eri asia, mitä on tykkipatterin varastoissa ja ministeriön tilastoissa.

Pattereissa kirjataan ylös ammutut laukaukset koska putken kuluminen vaikuttaa ampumaominaisuuksiin eli ne voidaan laskea jälkeen päin laukauksen tarkkuudella.

Siis luvut eivät ole Niukkasen kirjasta vaan puolustusministeriön raportista, jonka N. on luonnollisesti hyväksynyt oikeaksi.

Puolustusministeriö on raportin laatinut heti sodan jälkeen. Pitää olla aika vahvaa näyttöä, että sitä voi ruveta manipuloimaan.

Päivittäinen ammustuotanto parilla eri paikkakunnalla oli parhaimmillaan vain n. 5000 kpl ja vain tärkeimpiä kaliipereita heitinten ja tykkien sekatuotannossa käsityöpajoissa.

lähteistä, jotka kirjoitti:

on aika päivää vanhentuneet. Tiedot on tarkistettuina koottu Talvisodan historian 4. osan lukuun 8 Sotatalous. Katsokaaa sieltä. Se on vuodelta 1979. Sen jälkeen ei ole uutta tietoa tullut.

Lue lisää

>>Tiedot on tarkistettuina koottu Talvisodan historian 4. osan lukuun 8 Sotatalous. Katsokaaa sieltä. Se on vuodelta 1979. Sen jälkeen ei ole uutta tietoa tullut.

De Bange kirjoitti:

>>Tiedot on tarkistettuina koottu Talvisodan historian 4. osan lukuun 8 Sotatalous. Katsokaaa sieltä. Se on vuodelta 1979. Sen jälkeen ei ole uutta tietoa tullut.

käytössä. Kyllä Talvisodan tiedot olivat jo eversti Eino Tirrosen käytössä TSH:aa kirjoitettaessa. Ei sodan asiakirja-aineisto ole mihinkään muuttunut. Jokainen tutkija tietysit käsittelee aineistoa hieman omalla tavllaan. Uusi tutkimus voi aina nojata eiempaan. Mitään oleellisia eroja ei kirjojen tiedoissa ole.

on olleet kirjoitti:

käytössä. Kyllä Talvisodan tiedot olivat jo eversti Eino Tirrosen käytössä TSH:aa kirjoitettaessa. Ei sodan asiakirja-aineisto ole mihinkään muuttunut. Jokainen tutkija tietysit käsittelee aineistoa hieman omalla tavllaan. Uusi tutkimus voi aina nojata eiempaan. Mitään oleellisia eroja ei kirjojen tiedoissa ole.

Lue lisää

>Kyllä Talvisodan tiedot olivat jo eversti Eino Tirrosen käytössä TSH:aa kirjoitettaessa<

Mitäs "Jylisevät tykit" -Tirronen tähän kuuluu? Toki hän on Suomen Jatkosodan historia 1941-1945 I-XI, osan XI, Sotatalous, kirjoittaja,

Suomen sota 1941-1945. 11. osa: Sotatalous / E. O. Tirronen /toimittanut Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto. Porvoo: WSOY, 1975

Eiköhän tämä Talvisodan historia 1-4, osa 4, liene Matti Lappalainen, Vilho Tervasmäki, Antti Juutalainen, Anssi Vuorenmaa ja Pekka Ylikoski -tuotantoa?

Jylisevät tykit kirjoitti:

>Kyllä Talvisodan tiedot olivat jo eversti Eino Tirrosen käytössä TSH:aa kirjoitettaessa<

Mitäs "Jylisevät tykit" -Tirronen tähän kuuluu? Toki hän on Suomen Jatkosodan historia 1941-1945 I-XI, osan XI, Sotatalous, kirjoittaja,

Suomen sota 1941-1945. 11. osa: Sotatalous / E. O. Tirronen /toimittanut Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto. Porvoo: WSOY, 1975

Eiköhän tämä Talvisodan historia 1-4, osa 4, liene Matti Lappalainen, Vilho Tervasmäki, Antti Juutalainen, Anssi Vuorenmaa ja Pekka Ylikoski -tuotantoa?

Lue lisää

Jatkan vielä Tirrosesta ja Jylisevät tykit -kirjan kirjoittajasta sen verran, että kyllähän hänet mainitaan yhtenä kirjoittajista.

Sisällysluettelon yhteydessä sivulla 8:

8. Luku Sotatalous Eino Tirronen Pekka Huhtaniemi (ulkomaiset hankinnat)
9. Luku Huollon toiminta Eino Tirronen.

Jalat maassa kirjoitti:

Eivät ole Niukkasen käyttämät. Se on Niukkasen ministeriössä laadittu raportti toteutuneista hankinnoista. Tuon aikaiset tykit sitä paitsi kestivät kaliiperista riippuen vain 100 (raskaat) - 2000 laukausta, kun putki oli kulunut loppuun ja tulinopeus oli enimmillään vain 5 laukausta minuutissa. Normaali määrä on 1000 laukausta. Kun tykkejä on ollut vain n. 440 kpl yhteensä, niin niillä on voitu ampua teoriassa enintään 450 000 laukausta (on esitetty lähteissäsi tämän suuntainen luku, jota et ole käsittänyt oikein). Paulaharjun mukaan joillakin tykeillä ammuttiin talvisodan aikana keskimäärin vain 140 kertaa, että teoria on tässä aika kaukana käytännöstä. On arvioitu, että tykeillä todellisuudessa ammuttiin keskimäärin vain 5 -10 laukausta päivässä. On eri asia, mitä on tykkipatterin varastoissa ja ministeriön tilastoissa.

Pattereissa kirjataan ylös ammutut laukaukset koska putken kuluminen vaikuttaa ampumaominaisuuksiin eli ne voidaan laskea jälkeen päin laukauksen tarkkuudella.

Siis luvut eivät ole Niukkasen kirjasta vaan puolustusministeriön raportista, jonka N. on luonnollisesti hyväksynyt oikeaksi.

Puolustusministeriö on raportin laatinut heti sodan jälkeen. Pitää olla aika vahvaa näyttöä, että sitä voi ruveta manipuloimaan.

Päivittäinen ammustuotanto parilla eri paikkakunnalla oli parhaimmillaan vain n. 5000 kpl ja vain tärkeimpiä kaliipereita heitinten ja tykkien sekatuotannossa käsityöpajoissa.

Lue lisää

>Päivittäinen ammustuotanto parilla eri paikkakunnalla oli parhaimmillaan vain n. 5000 kpl ja vain tärkeimpiä kaliipereita heitinten ja tykkien sekatuotannossa käsityöpajoissa.<

Kun tykkimäärä oli noin 500 ja niille annettiin keskimäärin 3-5 laukausta per putki, niin silloinhan tuotannosta jäi jopa noin puolet varastoon. Näinhän se on Niukkasen kirjassaan todistelee. Eihän sitä paitsi joka päivä taisteltu kaikilla tykeillä...

Jylisevät tykit kirjoitti:

Jatkan vielä Tirrosesta ja Jylisevät tykit -kirjan kirjoittajasta sen verran, että kyllähän hänet mainitaan yhtenä kirjoittajista.

Sisällysluettelon yhteydessä sivulla 8:

8. Luku Sotatalous Eino Tirronen Pekka Huhtaniemi (ulkomaiset hankinnat)
9. Luku Huollon toiminta Eino Tirronen.

Lue lisää

Eversti Eino Olavi Tirronen on kokonaan eri mies kuon eversti Eino Osvald Tirronen. Jälkimmäinen on ollut mm. nejä vuotta Sotahistorian laitoksen tutkijana ja ollut monessa historiatyössä mukana. Mm. hän on kirjoitatnut sekä Suomen sota-sarjaan että Talvisodan historiaan juuri sotataloudesta hankintoineen. Hän on tutkinut muuatkin kuin sotahistoriaa.

Talvisodan historialla on parikymmentä kirjoittajaa.

Vääristelevän kirjoitti:

Tuon toden mukaisempaa tietoa et löydä mistään ja nuo luvut vastaavat todellista tietoa. En ymmärrä, miksi pitää ehdoin tahdoin levittää disinformaatiota, kun oikeat luvut nyt kiistatta on selvillä. Siis tuon mainitsemasi ns. lähteen tiedot eivät ole oikeita. En ole koskaan kuullut, että joku kiistää asianosaisen viranomaisen. Siis tässä lähteessä on talvisodan loppuun mennessä toimitetut krh ja tykkimateriaalit. Mitä merkitystä tuollaisilla haihatteluilla käytännössä on, kun on saatavilla täsmälliset joista varmasti tiedetään, mitä ne pitävät sisällään.

Lue lisää

sanoen puutteellisia. Jos kirjassa on kopiot ulkomaisista hankinnoista, niin ne ovat tietysti oikeat. Vaikka et sitä tiedäkään, niin hankintoja tehtiin myös kotimaasta. Edellä mainittu 1,6, miljoonaa laukausta ovat TUTKIMUSTULOS kaikista hankinnoista, ei vain maahan sodan aikana tulleista. Osa hankinnoista toteutui vasta sodan jälkeen.

Tutkimus on eri asia kuin muistelma, vaikka et sitäkään tietysti ymmärrä.

Voisitko hieman perehtyä käsiteltävään aiheeseen Tai älä turhaan. Jatka vaan jankutusta.

Lihava maali kirjoitti:

>Päivittäinen ammustuotanto parilla eri paikkakunnalla oli parhaimmillaan vain n. 5000 kpl ja vain tärkeimpiä kaliipereita heitinten ja tykkien sekatuotannossa käsityöpajoissa.<

Kun tykkimäärä oli noin 500 ja niille annettiin keskimäärin 3-5 laukausta per putki, niin silloinhan tuotannosta jäi jopa noin puolet varastoon. Näinhän se on Niukkasen kirjassaan todistelee. Eihän sitä paitsi joka päivä taisteltu kaikilla tykeillä...

Lue lisää

Helmikuussa käytettiin laskennallisesti 9 500 ls/vrk koko armeijassa, maaliskuussa määrä oli jopa 14 500 ls/vrk.

Kaikki meni, eikä piisannutkaan.Jos yrität todistella muuta olet yhtä metsässä kuin NIukkanen.

Pelkästään kevyen heittimen kranaatteja valmistettiin 6 000 päivässä, mutta sytyttimistä oli pula. Onneksi saatiin ulkomailta kranuja sytyttimineen.

Kevyen kanuunan laukauksia valmistettiin kotimaasssa sodan aikana kaikkiaan 247 000, lopuksi noin 4 000 päivässä.

Viimeisen sotakuukauden aikana ammuttiin kevyillä kanuunoilla 30 000 ls/vko ja lopuksi peräti 50 000 ls/vko. Siinä meni siis ulkomailta saatujakin.

Koetahan miettiä Niukkasen uskottavuutta tutkimustietojen rinnalla ja lopeta noiden satujen hokeminen.

sotkeko enää!! kirjoitti:

Eversti Eino Olavi Tirronen on kokonaan eri mies kuon eversti Eino Osvald Tirronen. Jälkimmäinen on ollut mm. nejä vuotta Sotahistorian laitoksen tutkijana ja ollut monessa historiatyössä mukana. Mm. hän on kirjoitatnut sekä Suomen sota-sarjaan että Talvisodan historiaan juuri sotataloudesta hankintoineen. Hän on tutkinut muuatkin kuin sotahistoriaa.

Talvisodan historialla on parikymmentä kirjoittajaa.

Lue lisää

Se on eversti Eino Olavi Antero Tirronen.

Katso Jatkosodan historia 1-6, osa 6 s. 524 (henkilöhakemisto)

Et osaa edes sotkea kunnolla!

1939-1940 kirjoitti:

Se on eversti Eino Olavi Antero Tirronen.

Katso Jatkosodan historia 1-6, osa 6 s. 524 (henkilöhakemisto)

Et osaa edes sotkea kunnolla!

huolimatta sotkea nämä Tirroset. Eino Olavi ( s. 1908) on se Jylisevät tykit- kirjoittaja. Hän jäi kyllä everstiluutanantiksi ( yl.res. 1964). Hän toimi sodan jälkeen (evp -46) liikemiehenä Lahdessa.

Eino Osvald ( s. 1921) on ihan eri mies. Täysi eversti 1972. Hänellä on meriittiä muustakin tutkimisesta kuin sotahistoriasta.

Onneksi olkoon. Olet kunniaksi palstan törpöille ja muutenkin vikatiedoissa ihan kärkimiehiä.

Hehee...





































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































Eino Osvald ( s. 1921) on muiden ansioidensa lisäksi myös historioitsija ja sotatalousmies. Hän on täysi eversti 1972.

Olet kunniaksi tämän palstan toheloille. Onneksi olkoon.

1939-1940 kirjoitti:

Se on eversti Eino Olavi Antero Tirronen.

Katso Jatkosodan historia 1-6, osa 6 s. 524 (henkilöhakemisto)

Et osaa edes sotkea kunnolla!

huolimatta sotkea nämä Tirroset. Eino Olavi ( s. 1908) on se Jylisevät tykit- kirjoittaja. Hän jäi kyllä everstiluutanantiksi ( yl.res. 1964). Hän toimi sodan jälkeen (evp -46) liikemiehenä Lahdessa.

Eino Osvald ( s. 1921) on ihan eri mies. Täysi eversti 1972. Hänellä on meriittiä muustakin tutkimisesta kuin sotahistoriasta.

Onneksi olkoon. Olet kunniaksi palstan törpöille ja muutenkin vikatiedoissa ihan kärkimiehiä.

Hehee...

Vain Hjalmar Verisen pakkomielle täydellisestä voitosta johti jatkuviin mottien tuhoamisyrityksiin Kuhmossa. Hän luuli saavansa samanlaisen voiton kuin suomussalmellakin. Nyt suomalaisia kuoli aivan turhaan, koska venäläismotit olivat kaivautuneet korsuihinsa, joihin suomalaisten (kevyt) tykistökään ei pystynyt. Sotasaalistykeillä, joita käytettiin tähtäinlaitteiden puuttuessa suora-ammuntaan, tuhottiin joitain kohteita. Sodan loppuminen 13.3.40 pelasti noin 1000 venäläistä tuholta. Näin se kerrotaan kirjoissa. Siis vain noin 1000, muutamassa motissa olleen, venäläisen tuhoamiseen käytetttiin järjettömät ammusmäärät vaikka samaan aikaan valtavat vihollislaumat vyöryivät yli Viipurinlahden eikä niitä juurikaan tykistöllä häiritty.

Suo Summan sumuttaja vääristelee tahallaan asioita. Summassa Lähteen lohkolla muka podettiin tykisitön ammuspulaa vaikka sinne oli varaa jättää kaikki tykitkin ammuksineen. Siis 11 japanilaishaupitsia, jotka kuuluivat 2/Rask.P.sto 2:lle. No asialla oli tietenkin "bättre folk"...

150 H/14j

http://www.jaegerplatoon.net/ARTILLERY6.htm

"Finnish use: 12 captured in Civil War of 1918. White Army didn't use them in that war. Field Artillery used during Winter War them until 11 were lost 13th of February 1940."

150 H/14j kirjoitti:

Vain Hjalmar Verisen pakkomielle täydellisestä voitosta johti jatkuviin mottien tuhoamisyrityksiin Kuhmossa. Hän luuli saavansa samanlaisen voiton kuin suomussalmellakin. Nyt suomalaisia kuoli aivan turhaan, koska venäläismotit olivat kaivautuneet korsuihinsa, joihin suomalaisten (kevyt) tykistökään ei pystynyt. Sotasaalistykeillä, joita käytettiin tähtäinlaitteiden puuttuessa suora-ammuntaan, tuhottiin joitain kohteita. Sodan loppuminen 13.3.40 pelasti noin 1000 venäläistä tuholta. Näin se kerrotaan kirjoissa. Siis vain noin 1000, muutamassa motissa olleen, venäläisen tuhoamiseen käytetttiin järjettömät ammusmäärät vaikka samaan aikaan valtavat vihollislaumat vyöryivät yli Viipurinlahden eikä niitä juurikaan tykistöllä häiritty.

Suo Summan sumuttaja vääristelee tahallaan asioita. Summassa Lähteen lohkolla muka podettiin tykisitön ammuspulaa vaikka sinne oli varaa jättää kaikki tykitkin ammuksineen. Siis 11 japanilaishaupitsia, jotka kuuluivat 2/Rask.P.sto 2:lle. No asialla oli tietenkin "bättre folk"...

150 H/14j

http://www.jaegerplatoon.net/ARTILLERY6.htm

"Finnish use: 12 captured in Civil War of 1918. White Army didn't use them in that war. Field Artillery used during Winter War them until 11 were lost 13th of February 1940."

Lue lisää

maaliskuussa kaikkiaan 178 100 kpl. Siis lähes 15 00 ls/pv. Tästä pääosa ammuttiin Kannaksella, Viipurinlahti ml. On jo aivan lapsellista väittää, että Kuhmon muutama tuhat kranaattia olisi tässä jotain muuttanut.
Japanilaiset haupitsit menetettiin panssarien murtauduttua läpi ja ajettua tuliasema-alueelle. Kyse oli siis panssarintorjunnan ongelmasta, ei ruotsinkielisen raskaan tykistön. Niitä ei siis mitenkään luovutettu, vaan ne menetettiin. Tuliasemissa ei ollut montaakaan kranaattia tuossa vaiheessa.Juuri muuta tykkikalustoa ei sodan aikana menetetty. Joitakin jäykkälavettisia jätettiin tarkoituksella, koska ei ollut kuljetuskalustoa ja niitä oli varikoissa yllin kyllin.

Kummallista, miten päteviä sodanjohtajia näiltä palstoilta löytyy, vaikka koulutus on vain korpaalitasoa. Harmi, etteivät tuollaiset kyvyt olleet Talvisodassa käytössä. Siinä olisivat kolmatta sotaansa käyvät everstit ja kenraalit jääneet toisiksi.

150 H/14j kirjoitti:

Vain Hjalmar Verisen pakkomielle täydellisestä voitosta johti jatkuviin mottien tuhoamisyrityksiin Kuhmossa. Hän luuli saavansa samanlaisen voiton kuin suomussalmellakin. Nyt suomalaisia kuoli aivan turhaan, koska venäläismotit olivat kaivautuneet korsuihinsa, joihin suomalaisten (kevyt) tykistökään ei pystynyt. Sotasaalistykeillä, joita käytettiin tähtäinlaitteiden puuttuessa suora-ammuntaan, tuhottiin joitain kohteita. Sodan loppuminen 13.3.40 pelasti noin 1000 venäläistä tuholta. Näin se kerrotaan kirjoissa. Siis vain noin 1000, muutamassa motissa olleen, venäläisen tuhoamiseen käytetttiin järjettömät ammusmäärät vaikka samaan aikaan valtavat vihollislaumat vyöryivät yli Viipurinlahden eikä niitä juurikaan tykistöllä häiritty.

Suo Summan sumuttaja vääristelee tahallaan asioita. Summassa Lähteen lohkolla muka podettiin tykisitön ammuspulaa vaikka sinne oli varaa jättää kaikki tykitkin ammuksineen. Siis 11 japanilaishaupitsia, jotka kuuluivat 2/Rask.P.sto 2:lle. No asialla oli tietenkin "bättre folk"...

150 H/14j

http://www.jaegerplatoon.net/ARTILLERY6.htm

"Finnish use: 12 captured in Civil War of 1918. White Army didn't use them in that war. Field Artillery used during Winter War them until 11 were lost 13th of February 1940."

Lue lisää

viedä kaikki tykit ja kranaatit Summaan. Myös miehistön siirto olisi pitänyt suorittaa heti sen jälkeen kun venäläiset oli saatu motitettua. Turhaa verenvuodatusta Kuhmon suunnalla. Venäläisille olisi pitänyt antaa edes mahdollisuus päästä koteihinsa.

150 H/14j kirjoitti:

Vain Hjalmar Verisen pakkomielle täydellisestä voitosta johti jatkuviin mottien tuhoamisyrityksiin Kuhmossa. Hän luuli saavansa samanlaisen voiton kuin suomussalmellakin. Nyt suomalaisia kuoli aivan turhaan, koska venäläismotit olivat kaivautuneet korsuihinsa, joihin suomalaisten (kevyt) tykistökään ei pystynyt. Sotasaalistykeillä, joita käytettiin tähtäinlaitteiden puuttuessa suora-ammuntaan, tuhottiin joitain kohteita. Sodan loppuminen 13.3.40 pelasti noin 1000 venäläistä tuholta. Näin se kerrotaan kirjoissa. Siis vain noin 1000, muutamassa motissa olleen, venäläisen tuhoamiseen käytetttiin järjettömät ammusmäärät vaikka samaan aikaan valtavat vihollislaumat vyöryivät yli Viipurinlahden eikä niitä juurikaan tykistöllä häiritty.

Suo Summan sumuttaja vääristelee tahallaan asioita. Summassa Lähteen lohkolla muka podettiin tykisitön ammuspulaa vaikka sinne oli varaa jättää kaikki tykitkin ammuksineen. Siis 11 japanilaishaupitsia, jotka kuuluivat 2/Rask.P.sto 2:lle. No asialla oli tietenkin "bättre folk"...

150 H/14j

http://www.jaegerplatoon.net/ARTILLERY6.htm

"Finnish use: 12 captured in Civil War of 1918. White Army didn't use them in that war. Field Artillery used during Winter War them until 11 were lost 13th of February 1940."

Lue lisää

viedä kaikki tykit ja kranaatit Summaan. Myös miehistön siirto olisi pitänyt suorittaa heti sen jälkeen kun venäläiset oli saatu motitettua. Turhaa verenvuodatusta Kuhmon suunnalla. Venäläisille olisi pitänyt antaa edes mahdollisuus päästä koteihinsa.

150 H/14j kirjoitti:

Vain Hjalmar Verisen pakkomielle täydellisestä voitosta johti jatkuviin mottien tuhoamisyrityksiin Kuhmossa. Hän luuli saavansa samanlaisen voiton kuin suomussalmellakin. Nyt suomalaisia kuoli aivan turhaan, koska venäläismotit olivat kaivautuneet korsuihinsa, joihin suomalaisten (kevyt) tykistökään ei pystynyt. Sotasaalistykeillä, joita käytettiin tähtäinlaitteiden puuttuessa suora-ammuntaan, tuhottiin joitain kohteita. Sodan loppuminen 13.3.40 pelasti noin 1000 venäläistä tuholta. Näin se kerrotaan kirjoissa. Siis vain noin 1000, muutamassa motissa olleen, venäläisen tuhoamiseen käytetttiin järjettömät ammusmäärät vaikka samaan aikaan valtavat vihollislaumat vyöryivät yli Viipurinlahden eikä niitä juurikaan tykistöllä häiritty.

Suo Summan sumuttaja vääristelee tahallaan asioita. Summassa Lähteen lohkolla muka podettiin tykisitön ammuspulaa vaikka sinne oli varaa jättää kaikki tykitkin ammuksineen. Siis 11 japanilaishaupitsia, jotka kuuluivat 2/Rask.P.sto 2:lle. No asialla oli tietenkin "bättre folk"...

150 H/14j

http://www.jaegerplatoon.net/ARTILLERY6.htm

"Finnish use: 12 captured in Civil War of 1918. White Army didn't use them in that war. Field Artillery used during Winter War them until 11 were lost 13th of February 1940."

Lue lisää

Mottien tuhoaminen olisi vapauttanut niitä piirittävät joukot Kannakselle. Lapsikin tuon tajuaa.

ammuttiin kirjoitti:

maaliskuussa kaikkiaan 178 100 kpl. Siis lähes 15 00 ls/pv. Tästä pääosa ammuttiin Kannaksella, Viipurinlahti ml. On jo aivan lapsellista väittää, että Kuhmon muutama tuhat kranaattia olisi tässä jotain muuttanut.
Japanilaiset haupitsit menetettiin panssarien murtauduttua läpi ja ajettua tuliasema-alueelle. Kyse oli siis panssarintorjunnan ongelmasta, ei ruotsinkielisen raskaan tykistön. Niitä ei siis mitenkään luovutettu, vaan ne menetettiin. Tuliasemissa ei ollut montaakaan kranaattia tuossa vaiheessa.Juuri muuta tykkikalustoa ei sodan aikana menetetty. Joitakin jäykkälavettisia jätettiin tarkoituksella, koska ei ollut kuljetuskalustoa ja niitä oli varikoissa yllin kyllin.

Kummallista, miten päteviä sodanjohtajia näiltä palstoilta löytyy, vaikka koulutus on vain korpaalitasoa. Harmi, etteivät tuollaiset kyvyt olleet Talvisodassa käytössä. Siinä olisivat kolmatta sotaansa käyvät everstit ja kenraalit jääneet toisiksi.

Lue lisää

Nyt siirrytään näpertelystä viitekehykseen:

Pääkysymys oli ja on se, minkä vuoksi Suomi torjui länsivaltain tyrkyttämän sotilaallisen avun ja teki mieluummin raskaan rauhan todella mittavin alemenetyksin. Yleensähän suurvallan hyökkäyksen kohteeksi joutunut pikkuvaltio suorastaan kerjää ulkopuolista apua ja ottaa mielisuosiolla vastaan kaiken sen, minkä suinkin saa. Niin ei käynyt tässä tapauksessa. Miksi - siihen olen etsinyt lähteistä selitystä.

Mielestäni olen kelvollisen selityksen myös löytänyt. Tulkintani on seuraava: Suomi torjui länsivaltain 5.2.1940 virallisesti ja paljon sitä ennen jo epävirallisesti tarjoaman avun ja teki mieluummin rauhan Moskovan kanssa huikein alueellisin menetyksin,. koska hallituksen keskeiset ministerit uskoivat Saksan voittavan ja länsivaltain häviävän meneillään olevan suursodan. Edes länsiavun tuottamaa poliittista valttikorttia - sodanuhkaa länsivaltain ja Neuvostoliiton välillä - ei täystehoisesti käytetty pelossa, että siten olisi sitouduttu sodan häviäjään. Näin meneteltiin, vaikka rintamatilanne Mannerheim-linjan murruttua Summassa 12.2. nopeasti Länsi Kannaksella huonontui ja vaikka Englanti ja Ranska lupasivat taata Suomen vanhat rajat lopullisessa rauhanteossa eli antaa Karjalan Suomelle takaisin. Länsivaltain kykyyn realisoida tämä lupaus ei luotettu."

Todellakin tuosta Heikki Ylikankaan esittämästä ajatuksesta väiteltiin kovasti. Nuo virallisen historian kannattajat yksiselitteisesti teilasivat nuo Heikki Ylikankaan esittämät ajatukset. Teilaajien käytettävissä, on mitä todennäköisimmin ollut aivan samat lähteet tutkittavana kuin Heikki Ylikankaalla.

HYK kirjoitti:

Nyt siirrytään näpertelystä viitekehykseen:

Pääkysymys oli ja on se, minkä vuoksi Suomi torjui länsivaltain tyrkyttämän sotilaallisen avun ja teki mieluummin raskaan rauhan todella mittavin alemenetyksin. Yleensähän suurvallan hyökkäyksen kohteeksi joutunut pikkuvaltio suorastaan kerjää ulkopuolista apua ja ottaa mielisuosiolla vastaan kaiken sen, minkä suinkin saa. Niin ei käynyt tässä tapauksessa. Miksi - siihen olen etsinyt lähteistä selitystä.

Mielestäni olen kelvollisen selityksen myös löytänyt. Tulkintani on seuraava: Suomi torjui länsivaltain 5.2.1940 virallisesti ja paljon sitä ennen jo epävirallisesti tarjoaman avun ja teki mieluummin rauhan Moskovan kanssa huikein alueellisin menetyksin,. koska hallituksen keskeiset ministerit uskoivat Saksan voittavan ja länsivaltain häviävän meneillään olevan suursodan. Edes länsiavun tuottamaa poliittista valttikorttia - sodanuhkaa länsivaltain ja Neuvostoliiton välillä - ei täystehoisesti käytetty pelossa, että siten olisi sitouduttu sodan häviäjään. Näin meneteltiin, vaikka rintamatilanne Mannerheim-linjan murruttua Summassa 12.2. nopeasti Länsi Kannaksella huonontui ja vaikka Englanti ja Ranska lupasivat taata Suomen vanhat rajat lopullisessa rauhanteossa eli antaa Karjalan Suomelle takaisin. Länsivaltain kykyyn realisoida tämä lupaus ei luotettu."

Todellakin tuosta Heikki Ylikankaan esittämästä ajatuksesta väiteltiin kovasti. Nuo virallisen historian kannattajat yksiselitteisesti teilasivat nuo Heikki Ylikankaan esittämät ajatukset. Teilaajien käytettävissä, on mitä todennäköisimmin ollut aivan samat lähteet tutkittavana kuin Heikki Ylikankaalla.

Lue lisää

" Pääkysymys oli ja on se, minkä vuoksi Suomi torjui länsivaltain tyrkyttämän sotilaallisen avun ja teki mieluummin raskaan rauhan todella mittavin alemenetyksin. "

Pääkysymys kyllä oli ja on edelleen se, minkä vuoksi Stalin lopetti miljoonamiehisen armeijansa hyökkäyksen, eikä se, että Suomi teki raskaan rauhan. Millä helvetillä Suomi muka saneli ollessaan ns. sillassa Stalinille, että nyt lopetat höökimisesi, me teemme rauhan?

HYK kirjoitti:

Nyt siirrytään näpertelystä viitekehykseen:

Pääkysymys oli ja on se, minkä vuoksi Suomi torjui länsivaltain tyrkyttämän sotilaallisen avun ja teki mieluummin raskaan rauhan todella mittavin alemenetyksin. Yleensähän suurvallan hyökkäyksen kohteeksi joutunut pikkuvaltio suorastaan kerjää ulkopuolista apua ja ottaa mielisuosiolla vastaan kaiken sen, minkä suinkin saa. Niin ei käynyt tässä tapauksessa. Miksi - siihen olen etsinyt lähteistä selitystä.

Mielestäni olen kelvollisen selityksen myös löytänyt. Tulkintani on seuraava: Suomi torjui länsivaltain 5.2.1940 virallisesti ja paljon sitä ennen jo epävirallisesti tarjoaman avun ja teki mieluummin rauhan Moskovan kanssa huikein alueellisin menetyksin,. koska hallituksen keskeiset ministerit uskoivat Saksan voittavan ja länsivaltain häviävän meneillään olevan suursodan. Edes länsiavun tuottamaa poliittista valttikorttia - sodanuhkaa länsivaltain ja Neuvostoliiton välillä - ei täystehoisesti käytetty pelossa, että siten olisi sitouduttu sodan häviäjään. Näin meneteltiin, vaikka rintamatilanne Mannerheim-linjan murruttua Summassa 12.2. nopeasti Länsi Kannaksella huonontui ja vaikka Englanti ja Ranska lupasivat taata Suomen vanhat rajat lopullisessa rauhanteossa eli antaa Karjalan Suomelle takaisin. Länsivaltain kykyyn realisoida tämä lupaus ei luotettu."

Todellakin tuosta Heikki Ylikankaan esittämästä ajatuksesta väiteltiin kovasti. Nuo virallisen historian kannattajat yksiselitteisesti teilasivat nuo Heikki Ylikankaan esittämät ajatukset. Teilaajien käytettävissä, on mitä todennäköisimmin ollut aivan samat lähteet tutkittavana kuin Heikki Ylikankaalla.

Lue lisää

Hohhoijaa... Suomessa tiedettiin avun todellinen tarkoitus eikä määräkään mitään olisi vaikuttanut.

olisi pitänyt kirjoitti:

viedä kaikki tykit ja kranaatit Summaan. Myös miehistön siirto olisi pitänyt suorittaa heti sen jälkeen kun venäläiset oli saatu motitettua. Turhaa verenvuodatusta Kuhmon suunnalla. Venäläisille olisi pitänyt antaa edes mahdollisuus päästä koteihinsa.

Lue lisää

koteihinsa heti kun halusivat. Kuka niitä oli tänne pyytänyt?

HYK kirjoitti:

Nyt siirrytään näpertelystä viitekehykseen:

Pääkysymys oli ja on se, minkä vuoksi Suomi torjui länsivaltain tyrkyttämän sotilaallisen avun ja teki mieluummin raskaan rauhan todella mittavin alemenetyksin. Yleensähän suurvallan hyökkäyksen kohteeksi joutunut pikkuvaltio suorastaan kerjää ulkopuolista apua ja ottaa mielisuosiolla vastaan kaiken sen, minkä suinkin saa. Niin ei käynyt tässä tapauksessa. Miksi - siihen olen etsinyt lähteistä selitystä.

Mielestäni olen kelvollisen selityksen myös löytänyt. Tulkintani on seuraava: Suomi torjui länsivaltain 5.2.1940 virallisesti ja paljon sitä ennen jo epävirallisesti tarjoaman avun ja teki mieluummin rauhan Moskovan kanssa huikein alueellisin menetyksin,. koska hallituksen keskeiset ministerit uskoivat Saksan voittavan ja länsivaltain häviävän meneillään olevan suursodan. Edes länsiavun tuottamaa poliittista valttikorttia - sodanuhkaa länsivaltain ja Neuvostoliiton välillä - ei täystehoisesti käytetty pelossa, että siten olisi sitouduttu sodan häviäjään. Näin meneteltiin, vaikka rintamatilanne Mannerheim-linjan murruttua Summassa 12.2. nopeasti Länsi Kannaksella huonontui ja vaikka Englanti ja Ranska lupasivat taata Suomen vanhat rajat lopullisessa rauhanteossa eli antaa Karjalan Suomelle takaisin. Länsivaltain kykyyn realisoida tämä lupaus ei luotettu."

Todellakin tuosta Heikki Ylikankaan esittämästä ajatuksesta väiteltiin kovasti. Nuo virallisen historian kannattajat yksiselitteisesti teilasivat nuo Heikki Ylikankaan esittämät ajatukset. Teilaajien käytettävissä, on mitä todennäköisimmin ollut aivan samat lähteet tutkittavana kuin Heikki Ylikankaalla.

Lue lisää

ja se oli se, että länsivallat eivät olleet Suomeen tulossakaan, eivätkä halunneet sotaa NL:a vastaan. He olivat levittämässä rintamaa Pohjolaan pois Ranskan suunnasta ja sitomassa Saksan voimia muualle. Saksa oli myös riippuvainen Ruotsin malmista, joten malmin viennin katkaisu oli oleellista. Suomi oli vain keino myydä retki äänestäjille.

Lisäksi Ruotsi ja Norja kielsivät kauttakulun eli känsimaat olisivat joutuneet julistamaan niille sodan ja työntämään ne Saksan puolelle.

Suomi ei pyytänyt apua, koska kaikki tiedot viittasivat siihen, että Suomeen suunniteltu apu ei ehtisi perille ennen rintaman luhistumista ja olisi joka tapauksessa riittämätön.

Saksan -NL:n sotaa eri voitu tuolloin ottaa laskelmissa huomioon, ei ainakaan Saksan hyökkäyksenä. Sitähän ei ollut edes suunniteltu vielä.

Ylikangas ei ole esittänyt mitään muuta kuin oman mielikuvituksensa tuottamaa tietoa. Göring saattoi jotain luvata, mutta ei sellaiseen kukaan järjissään oleva poliitikko voinut luottaa. Olisi tarvittu selkeä sopimus. Sitä ei ole.

Pääkysymys! kirjoitti:

" Pääkysymys oli ja on se, minkä vuoksi Suomi torjui länsivaltain tyrkyttämän sotilaallisen avun ja teki mieluummin raskaan rauhan todella mittavin alemenetyksin. "

Pääkysymys kyllä oli ja on edelleen se, minkä vuoksi Stalin lopetti miljoonamiehisen armeijansa hyökkäyksen, eikä se, että Suomi teki raskaan rauhan. Millä helvetillä Suomi muka saneli ollessaan ns. sillassa Stalinille, että nyt lopetat höökimisesi, me teemme rauhan?

Lue lisää

suurpoliittisen tilanteen mutkistuvan enempää. Oli liian vaarallista pelata sillä vaihtoehdolla, että länsivallat olisivat julistaneet sodan. Stalin pelkäsi aina sitä, että länsimaat yhdistävät voimansa ja tukevat Saksan hyökkäystä itään.

Stalin teki rauhan saadakseen tilanteen selväksi. Puna-armeija ei vastoin hänen luuloaan ollut valmis sotaan edes suunnattoman ylivoimaisena. Nyt tarvittiin sitä aikalisää, minkä kommarit inttävät saadun M-R-sopimuksella.

olisi pitänyt kirjoitti:

viedä kaikki tykit ja kranaatit Summaan. Myös miehistön siirto olisi pitänyt suorittaa heti sen jälkeen kun venäläiset oli saatu motitettua. Turhaa verenvuodatusta Kuhmon suunnalla. Venäläisille olisi pitänyt antaa edes mahdollisuus päästä koteihinsa.

Lue lisää

kuka olisi vastannut rintamasta, jos Kuhmon joukot olisi siirretty Summaan?

Oletko varma, että venäläiset olisivat vain lähteneet koteihinsa? Heidän tehtävänsä oli vallata Oulu. Olisivatko he ehkä pistäytyneet Oulussa ja sitten lähteneet kotiin?

Oletko ratkonut montakin sotaa noilla konsteilla?

dtykdtk kirjoitti:

Mottien tuhoaminen olisi vapauttanut niitä piirittävät joukot Kannakselle. Lapsikin tuon tajuaa.

Aika loppui kesken.

halunnut kirjoitti:

suurpoliittisen tilanteen mutkistuvan enempää. Oli liian vaarallista pelata sillä vaihtoehdolla, että länsivallat olisivat julistaneet sodan. Stalin pelkäsi aina sitä, että länsimaat yhdistävät voimansa ja tukevat Saksan hyökkäystä itään.

Stalin teki rauhan saadakseen tilanteen selväksi. Puna-armeija ei vastoin hänen luuloaan ollut valmis sotaan edes suunnattoman ylivoimaisena. Nyt tarvittiin sitä aikalisää, minkä kommarit inttävät saadun M-R-sopimuksella.

Lue lisää

Saksan kanssa. Saksan ja NL etu ei molisi ollut jos länsimaat olisivat nousseet maihin Skandinaviaan.
Mutta puheet siitä, että Suomi olisi päättänyt sodasta ja rauhasta ovat humpuukia. Länsimaat uhkasivat Saksan kanssa liitossa ollutta Neuvostoliitttoa myös lähi-idän suunnalla.

kuitenkin, kirjoitti:

kuka olisi vastannut rintamasta, jos Kuhmon joukot olisi siirretty Summaan?

Oletko varma, että venäläiset olisivat vain lähteneet koteihinsa? Heidän tehtävänsä oli vallata Oulu. Olisivatko he ehkä pistäytyneet Oulussa ja sitten lähteneet kotiin?

Oletko ratkonut montakin sotaa noilla konsteilla?

Lue lisää

" kuka olisi vastannut rintamasta, jos Kuhmon joukot olisi siirretty Summaan? "

En siihen pysty otamaan kantaa. Mutta Summa olisi saattanut kestää. Tästähän on koko ajan ollut kysymys "Kuhmon kranaateissa".

ryssät kirjoitti:

koteihinsa heti kun halusivat. Kuka niitä oli tänne pyytänyt?

Venäjän puna-armeijan puhallinorkesterihan sieltä vain oli tulossa Kuhmon kamarimusiikkipäiville. Niitä nyt motittaa ja tykeillä ampua, hävetähän tässä saa koko Suomen kansa......

http://www.kuhmofestival.fi/

Summasta kirjoitti:

" kuka olisi vastannut rintamasta, jos Kuhmon joukot olisi siirretty Summaan? "

En siihen pysty otamaan kantaa. Mutta Summa olisi saattanut kestää. Tästähän on koko ajan ollut kysymys "Kuhmon kranaateissa".

Lue lisää

Voi veljet, kyllä isäntien purilaat ovat olleet lujilla,. kun pollet ovat kiskoneet kranaatteja Suomen raskaalle.

ammuttiin kirjoitti:

maaliskuussa kaikkiaan 178 100 kpl. Siis lähes 15 00 ls/pv. Tästä pääosa ammuttiin Kannaksella, Viipurinlahti ml. On jo aivan lapsellista väittää, että Kuhmon muutama tuhat kranaattia olisi tässä jotain muuttanut.
Japanilaiset haupitsit menetettiin panssarien murtauduttua läpi ja ajettua tuliasema-alueelle. Kyse oli siis panssarintorjunnan ongelmasta, ei ruotsinkielisen raskaan tykistön. Niitä ei siis mitenkään luovutettu, vaan ne menetettiin. Tuliasemissa ei ollut montaakaan kranaattia tuossa vaiheessa.Juuri muuta tykkikalustoa ei sodan aikana menetetty. Joitakin jäykkälavettisia jätettiin tarkoituksella, koska ei ollut kuljetuskalustoa ja niitä oli varikoissa yllin kyllin.

Kummallista, miten päteviä sodanjohtajia näiltä palstoilta löytyy, vaikka koulutus on vain korpaalitasoa. Harmi, etteivät tuollaiset kyvyt olleet Talvisodassa käytössä. Siinä olisivat kolmatta sotaansa käyvät everstit ja kenraalit jääneet toisiksi.

Lue lisää

Puhutko nyt tykistön laukauksista vai onko mukana myöskin KRH:n ampumat kranaatit?

Laitahan lähteesi esiin noille väittämillesi:

"maaliskuussa kaikkiaan 178 100 kpl. Siis lähes 15 00 ls/pv. Tästä pääosa ammuttiin Kannaksella"


Täällä on aivan eri lukemat:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8885193#comment-42837598

Summasta kirjoitti:

" kuka olisi vastannut rintamasta, jos Kuhmon joukot olisi siirretty Summaan? "

En siihen pysty otamaan kantaa. Mutta Summa olisi saattanut kestää. Tästähän on koko ajan ollut kysymys "Kuhmon kranaateissa".

Lue lisää

torjunnan onnistumiseksi suuri määrä panssarintorjunta-aseita ja ilmatorjuntapattereita. Lisäksi ehkä 5-10 raskasta patteristoa ja joku 100 000 300 000 kranaattia. Sitten vielä ainakin yksi divisioona vaihtojoukoksi. Näitä ei ollut olemassa.

On aivan lapsellista kuvitella, että Kuhmosta raijatut muutama pataljoona, yksi patteristo ja ehkä 10 000 kranaattia olisivat jotain merkinneet. Jos Summa ei olisi murtunut, olisi murtunut Taipale, Tali tai Viipurinlahti. Puna-armeijan voima oli sellainen, että vain aika pelasti. Sodan lopputulosta ei mikään temppuilu olisi muuttanut.

Korohoro kirjoitti:

Puhutko nyt tykistön laukauksista vai onko mukana myöskin KRH:n ampumat kranaatit?

Laitahan lähteesi esiin noille väittämillesi:

"maaliskuussa kaikkiaan 178 100 kpl. Siis lähes 15 00 ls/pv. Tästä pääosa ammuttiin Kannaksella"


Täällä on aivan eri lukemat:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8885193#comment-42837598

Lue lisää

Koko kulutus oli maaliskuussa 178 100. Siitä oli krh-laukauksia 65 300 ja kvkanuunan 85 800. Todellinen pula oli raskaan tykistön laukauksista, joita oli vain 5 600. Niitä olisi tarvittu kaivautuneen vihollisen ja panssarivaunujen tuoamiseen. On aivan lapsellista kuvitella, että kvkan laukausten lisääminen jollain 10 %, olisi merkinnyt jotain ratkaisevaa sodan kannalta. Muutahan ei olltu saatavilla Kuhmostakaan.

Lähteeni on koko ajan Talvisodan Historia 4 ss 297-307. Muut lähteet voit panna omaan arvoonsa.

Keskustelussa on taas kerran kuvitelmat ja faktat vastakkain. Höpöttäjiin ei faktat uppoa. Se tiedetään.

Summasta kirjoitti:

" kuka olisi vastannut rintamasta, jos Kuhmon joukot olisi siirretty Summaan? "

En siihen pysty otamaan kantaa. Mutta Summa olisi saattanut kestää. Tästähän on koko ajan ollut kysymys "Kuhmon kranaateissa".

Lue lisää

kaikki kentätykistö ja jv-joukot pohjoisesta Kannakselle, niin mitä meidän pitäisi tehdä venäläisten maaliskuussa Suomussalmi- Kuusamo- Sallalinjalle keskitetyille 5-6 uudelle divisioonalle.
Jätettäisiinkö ne vaikka ”herran haltuun”.

tarvittu kirjoitti:

torjunnan onnistumiseksi suuri määrä panssarintorjunta-aseita ja ilmatorjuntapattereita. Lisäksi ehkä 5-10 raskasta patteristoa ja joku 100 000 300 000 kranaattia. Sitten vielä ainakin yksi divisioona vaihtojoukoksi. Näitä ei ollut olemassa.

On aivan lapsellista kuvitella, että Kuhmosta raijatut muutama pataljoona, yksi patteristo ja ehkä 10 000 kranaattia olisivat jotain merkinneet. Jos Summa ei olisi murtunut, olisi murtunut Taipale, Tali tai Viipurinlahti. Puna-armeijan voima oli sellainen, että vain aika pelasti. Sodan lopputulosta ei mikään temppuilu olisi muuttanut.

Lue lisää

Mannerheim-linja murtui helmikuussa 1940 ja hyökkäys eteni tätä samaa tietä pitkin. BT-panssarivaunut oli suunniteltu juuri tällaista käyttöä varten, niillä oli tarkoitus murtautua linjojen läpi ja sitten tehdä tuhoa linjojen takana.

Suurhyökkäys alkoi 1. helmikuuta 1940, jolloin jalkaväkijoukot hyökkäsivät lukuisten panssarivaunujen tukemina. Aiemmin panssarivaunujen tuhoaminen oli ollut mahdollista kasapanoksin ja polttopulloin, mutta nyt niitä suojasi oma jalkaväki. Panssareiden liikkeet olivat nyt riippuvaisia jalkaväen etenemisestä. Tästä syystä hyökkäyksestä tuli hidas ja junnaava. Neuvostoliittolaiset eivät edelleenkään käyttäneet mitään erityistä oveluutta He luottivat pelkästään ylivoimaansa ja ehtymättömään materiaaliinsa sekä noudattivat kaavamaisesti ohjesääntöjään. Tämä aiheutti heille erityisen tuntuvia tappioita

Mannerheim-linja murtui helmikuussa 1940 ja hyökkäys eteni tätä samaa tietä pitkin. BT-panssarivaunut oli suunniteltu juuri tällaista käyttöä varten, niillä oli tarkoitus murtautua linjojen läpi ja sitten tehdä tuhoa linjojen takana.


Kymmenen päivän ajan suomalaisten onnistui torjua iskut, mutta lopulta puolustajien voimat alkoivat ehtyä. Materiaalin puute oli sietämätöntä. Suomalaisten tykistöllä ei ollut ammuksia jäljellä. Mannerheim-linja murtui Summajärven lohkolla ylivoimaisen vihollisen edessä 11. helmikuuta 1940. Summan puolustajat olivat kestäneet yli kaksi kuukautta äärimmäisiä olosuhteita ja herkeämätöntä painetta. Neuvostojoukot saivat lopulta murrettua loppuun kuluneet ja -väsyneet Summan puolustajat Lähteen tien suunnassa 11.2.1940

http://fi.wikipedia.org/wiki/Summan_taistelu

Kaksi päivää läpimurron tapahduttua saatiin avuksi 5. Divisioona, mutta tällä ei ollut enää tilanteen kannalta merkitystä.

Summassa ei kirjoitti:

Mannerheim-linja murtui helmikuussa 1940 ja hyökkäys eteni tätä samaa tietä pitkin. BT-panssarivaunut oli suunniteltu juuri tällaista käyttöä varten, niillä oli tarkoitus murtautua linjojen läpi ja sitten tehdä tuhoa linjojen takana.

Suurhyökkäys alkoi 1. helmikuuta 1940, jolloin jalkaväkijoukot hyökkäsivät lukuisten panssarivaunujen tukemina. Aiemmin panssarivaunujen tuhoaminen oli ollut mahdollista kasapanoksin ja polttopulloin, mutta nyt niitä suojasi oma jalkaväki. Panssareiden liikkeet olivat nyt riippuvaisia jalkaväen etenemisestä. Tästä syystä hyökkäyksestä tuli hidas ja junnaava. Neuvostoliittolaiset eivät edelleenkään käyttäneet mitään erityistä oveluutta He luottivat pelkästään ylivoimaansa ja ehtymättömään materiaaliinsa sekä noudattivat kaavamaisesti ohjesääntöjään. Tämä aiheutti heille erityisen tuntuvia tappioita

Mannerheim-linja murtui helmikuussa 1940 ja hyökkäys eteni tätä samaa tietä pitkin. BT-panssarivaunut oli suunniteltu juuri tällaista käyttöä varten, niillä oli tarkoitus murtautua linjojen läpi ja sitten tehdä tuhoa linjojen takana.


Kymmenen päivän ajan suomalaisten onnistui torjua iskut, mutta lopulta puolustajien voimat alkoivat ehtyä. Materiaalin puute oli sietämätöntä. Suomalaisten tykistöllä ei ollut ammuksia jäljellä. Mannerheim-linja murtui Summajärven lohkolla ylivoimaisen vihollisen edessä 11. helmikuuta 1940. Summan puolustajat olivat kestäneet yli kaksi kuukautta äärimmäisiä olosuhteita ja herkeämätöntä painetta. Neuvostojoukot saivat lopulta murrettua loppuun kuluneet ja -väsyneet Summan puolustajat Lähteen tien suunnassa 11.2.1940

http://fi.wikipedia.org/wiki/Summan_taistelu

Kaksi päivää läpimurron tapahduttua saatiin avuksi 5. Divisioona, mutta tällä ei ollut enää tilanteen kannalta merkitystä.

Lue lisää

Stalin lopetti sotansa 13.3.1940. Miksi hän ei jatkanut päämääräänsä Helsinkiin, vaan käski joukkonsa lopettamaan hyökkäyksen jo ennen Viipuria?

" Mannerheim-linja murtui Summajärven lohkolla ylivoimaisen vihollisen edessä 11. helmikuuta 1940. "

Reilu kuukausi Summan tapahtumista, Viipuri oli vielä suomalaisten hallussa. Eihän Summasta ole kuin muutama kymmenen kilometriä Viipuriin. Mistähän mahtoi johtua noin hidas eteneminen. Ei kuukaudessa Summasta Viipuriin. Summan murtuminen on myytti.

Hölynpölyä.

Kannaksella ammuttiin helmikuussa keskimäärin 6000 - 7000 ls/päivä ja niistä pääosa Summassa,jossa oli ainakin viisi patteristoa.

Kuhmossa ammuttiin yhdessä taistelussa noin 7 000 ls eri aseilla uupuneen jalkaväen tukemiseksi.
Ei niillä olisi Summan torjuntaa ratkaistu.

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä.

Kannaksella ammuttiin helmikuussa keskimäärin 6000 - 7000 ls/päivä ja niistä pääosa Summassa,jossa oli ainakin viisi patteristoa.

Kuhmossa ammuttiin yhdessä taistelussa noin 7 000 ls eri aseilla uupuneen jalkaväen tukemiseksi.
Ei niillä olisi Summan torjuntaa ratkaistu.

Lue lisää

》》Kuhmossa ammuttiin yhdessä taistelussa noin 7 000 ls eri aseilla uupuneen jalkaväen tukemiseksi.《《

Eiköhän ne useita viikkoja motissa olleet venäläiset liene olleet uupuneenpia.

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä.

Kannaksella ammuttiin helmikuussa keskimäärin 6000 - 7000 ls/päivä ja niistä pääosa Summassa,jossa oli ainakin viisi patteristoa.

Kuhmossa ammuttiin yhdessä taistelussa noin 7 000 ls eri aseilla uupuneen jalkaväen tukemiseksi.
Ei niillä olisi Summan torjuntaa ratkaistu.

Lue lisää

Eli siis patteria kohti Kuhmossa kuitenkin ammuttiin enemmän?

Kannaksella oli yksin Summassa kuusi patteristoa.

Siellä ammuttiin joka päivä enemmän kranaatteja kuin tässä Kuhmon keskityksessä,joka oli paikallisen tykistöpäällikön keino auttaa uupunutta jalkaväkeä pienmmillä tappioilla.

Kannaksen tykistöllä oli koko ajan kranaatteja välttämättömien torjuntojen ampumiseen.

Konekiväärien kaaritulta kokeiltiin,koska sitä oli käytetty 1. Maailmansodassa ja meilläkin rauhan aikana harjoiteltu. Sen teho jäi merkityksettömäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kannaksella oli yksin Summassa kuusi patteristoa.

Siellä ammuttiin joka päivä enemmän kranaatteja kuin tässä Kuhmon keskityksessä,joka oli paikallisen tykistöpäällikön keino auttaa uupunutta jalkaväkeä pienmmillä tappioilla.

Kannaksen tykistöllä oli koko ajan kranaatteja välttämättömien torjuntojen ampumiseen.

Konekiväärien kaaritulta kokeiltiin,koska sitä oli käytetty 1. Maailmansodassa ja meilläkin rauhan aikana harjoiteltu. Sen teho jäi merkityksettömäksi.

Lue lisää

§----Kannaksen tykistöllä oli koko ajan kranaatteja välttämättömien torjuntojen ampumiseen.-----

Kumma kun niin monet mukanaolleet ovat päättäneet yksissä tuumin ruveta valehtelemaan, että ei muka olisi ollut. Mihinkähän nuo mahtaa sillä pyrkiä ?

Anonyymi kirjoitti:

§----Kannaksen tykistöllä oli koko ajan kranaatteja välttämättömien torjuntojen ampumiseen.-----

Kumma kun niin monet mukanaolleet ovat päättäneet yksissä tuumin ruveta valehtelemaan, että ei muka olisi ollut. Mihinkähän nuo mahtaa sillä pyrkiä ?

Lue lisää

Jokainen ammuttu kranaatti merkittiin tulikomentopöytäkirjoihin ja kulutusilmoituksiin.
Ne ovat edelleen tutkittavissa valtionarkistossa.

Toinen juttu on se, että kranaatteja olisi saanut olla paljon enemmän.Ja putkiakin.
Nyt tulitus jouduttiin kiivaidenkin taistelujen aikana rajoittamaan vain välttämättömien torjuntojen ampumisiin.Lisäksi tykistön pääosa oli kevyttä,vanhanaikaista ja lyhytkantamaista.

Tuki perkele turpas ! Hävittäjät ovat tarpeen ja niiden lisäksi tulee vielä risteilyohjuksia. Osa koneista on rynnäkkökoneita. Suomi on ostanut myös raskaan kranaatinheittimen tykistökrnaatteja.

Onneksi et ole asioista päättämässä.