Hei! Minä hieman hölmöjä tiedustelen, mutta onko avioero mahdollista suorittaa ilman minkäänlaisia juristeja ja kauheita härdellejä? Entä ilman kuluja? Jos nyt myydään asunto ja maksetaan velat pois ja jaetaan loput mitä jää jäljelle, niin onko näin pätevä ositus? Esim. että mun auto jää mulle miehen suostumuksella ilman, että mun tarvii sille siitä puolta maksaa? Siis vaatiiko joku laki mua sille siitä maksamaan? Mies ei vaadi. Onnistuuko velkojen maksaminen pankkiin noin vaan, eli ovatko jotain vailla menetetyistä korkotuloista?
Lapset menevät myös tasan ja elatusmaksuja emme maksaisi kumpikaan. Ihan sovussa emme ole, mutta yritämme silti sovussa erota ja tiedän, että tyydyn vähempään kuin minulle kuuluisi, koska itse hyvin pitkälle eron aiheutinkin.
Varmaan vähän sekavaa mun teksti, mutta sekava on tilannekin....
Lapset menevät myös tasan ja elatusmaksuja emme maksaisi kumpikaan. Ihan sovussa emme ole, mutta yritämme silti sovussa erota ja tiedän, että tyydyn vähempään kuin minulle kuuluisi, koska itse hyvin pitkälle eron aiheutinkin.
Varmaan vähän sekavaa mun teksti, mutta sekava on tilannekin....
Vastaukset 9
Vanhimmat
Avioerossa ei ole muita pakollisia kuluja kuin se mitä käräjäoikeus papereista velottaa. Osituksen voi ihan hyvin hoitaa keskenään ilman kolmatta osapuolta. Toki siitäkin kannattaa paperi tehdä jossa on kaksi todistajaa allekirjoittaneena teidän lisäksi. Hienoa jos noin riitelemättä voitte asian hoitaa.
...mutta pakko yrittää ja suostua ehtoihin, ettei tarvitse alkaa riitelemään. Ja kyllä mieskin tuntuu ihan oikeudenmukaisesti vielä suhtautuvan omaisuuden jakoon, mutta katsotaan miten sitten tosipaikan tullen käy. Omaisuutta meillä on enemmän ku velkaa ja kaikki ollaan yhdessä hankittu, joten eiköhän silloin kaikki kuulukin mennä puoliksi. Palkat meillä suurinpiirtein samoissa ( ja mulla ollu välillä huomattavasti parempikin ), mutta nurisee tietty siitä, et mä olen ollu äitiyslomilla välillä ja jopa opiskellutkin ja hän muka vaan elättänyt. Toivotaan että kaikki sujuu ongelmitta...
Tottakai voitte sopia kaiken aivan keskenänne, ja omaisuudestaan tai osuuksistaan lupuminen on täysin laillista... Onneksi tämä holhousyhteiskunta ei ole mennyt vielä siihen, että ihmisten pakotetaan ottamaan heille kuuluva omaisuus avioerossa. Jotenkin minusta tuntuu, että olet sekottanut "sovun" ja syyllistämisellä aiheutettavan oikeuksistaan luopumisen ... tietenkin miehesi painostaa sua sopimaan "ilman juristeja" koska tietää että vedättää sua mennen tullen. Mutta omahan on asiasi, jos oikeuksista luopumalla saat paremman olon, niin senkun ... mutta sitten täällä luetaan narinoita kuinka "tyhmä olin kun ..."
Niin tai näin, kannattaa kuitenkin laatia yhdessä ositussopimus, jossa kirjataan mitä ja miten on jaettu. Tähän ei välttämättä juristia tarvita, mutta tulevia mahdollisia sotkuja varten kannattaa muotoseikoissa olla tarkkana (voitte nyt olla sovussa, oletko varma että 10 vuoden päästä?) ... pienimmän riesan tie on käyttää ammatilaista tässäkin -- mutta pakko ei tietenkään ole.
Autojen jakaminen tietenkin yksinkertaista, jos ne maksettu (ei osamaksusopimusta) ... luovariin vaan uusi omistaja tai toisen omistajan poistaminen. Jos on osamaksusopimus, rahoitusyhtiö yleensä vaatii uuden luototuspäätöksen, jos heidän kannaltaan riskit kasvavat liikaa ... eivät luotota.
Asunnon kanssa myös melko simppeli systeemi, myyntiin ja lainat maksuun, erotus kahteen kasaan. Pankit eivät enää saa ottaa kuluja siitä kun laina maksetaan pois (sen vuoksi pankin vaihtaminen on nykyään helppoa ... ja marginaalit pudonneet lähes murto-osaan entisistä ajoista). Ongelmia tulee, ellei mene kaupaksi tai ette pääse yhteiseen ymmärrykseen siitä hyväksytäänkö jätetty tarjous ... entäpä jos mies tarjoutuu ostamaan torpan ... voit vain kuvitella mitkä riidan siemenet tähän kuvioon on kylvetty ... mutta, toivotaan että asuntonne Eirassa ja menee kuin kuumille kiville.
Kuinka niin lapset menevät "tasan", kyllä toisen syytä olla ns. lähivanhempi ja toinen etä-. Kun laaditte tapaamis- ja elatussopimuksen, kertomasi perusteella oletan että lapset luonasi 50% ajasta, ja miehelläsi 50% ... samoin kai sitten jaatte vaate, harrastus, hoito/koulu, matka yms. kulut tasan ... onneksi olkoon jos siinä onnistutte ... moni ei ole.
Riitelette tai ette ... silti ... sun kannattaa olla yhteydessä (vaikka salaa) vaikka kunnan/kaupungin oikeusaputoimistoon, eikä pirautus lastenvalvojallekaan ole hullumpi ajatus ...
Lasten jaolla tarkoitin että kaksi lasta jää isälle ja kaksi mulle. Lapset itse haluavat näin myös...
...pieni vinkki.
Jos auto miehesi nimissä niin siirtäkää sinun nimille auto vakuutus bonuksineen, ennen kuin muutatte eri talouksiin. Itselle ja X:lle melkein kävi niin, että 70% bonus hävisi taivaan tuuliin.
ei ne bonukset kuitenkaan taivaan tuuliin häviä vaan säilyvät sulla 5 vuotta vaikka et uutta autoa rekisteröisikään...(5 vuoden päästä vasta katoavat)
Olkaahan kuitenkin osituksen suhteen tarkkana. Oman eroni yhteydessä asia hoidettiin asianajajan kautta, vaikka ns. sopuero olikin. Mutta...mutta... se sopu osituksen suhteen meinaskin olla liikaa. Asianajajan mukaan emme olisi saaneet hoitaa asiaa siten kuten hoidimme. Hänen mukaansa verottaja voi puuttua asiaan, että kyseessä olisi lahja toiselle, kun ositus ei ihan tasan mennyt virallisesti laskien. No asiaa sit mietittiin ja päädyttiin ratkaisuun, että ositussopimuksessa ei näkynyt markkamääriä ollenkaan. Eli näinkin voi käydä.
herkästi menee jälleen tuolle "lakiosastolle" ... mutta sorkitaan sen verran, että täällä olen kuullut vastaavasta "uhasta" (lahjavero, ellei 50/50 jakoon päädytä sovittelussa) ... verottajan kannan arvaattekin, mutta ei mene kuulemma läpi jos riitautetaan ja valiteaan moinen "mätky".
Samoin, jos "ostat" (ja samalla saat velatkin) exän osuuden ensiasunnostasi VOIT yhden tulkinnan mukaan päästä maksammaan uudesta osuudestasi varainsiirtoveron.
Eli, osituksessa maininta "ei käytetä pesän ulkopuolia varoja" voi säästää tuhansien eurojen veroilta ... mm. TÄMÄN vuoksi kannattaa niitä juristeja käyttää.
Kiinnitin huomioita sanoihisi "kaikki yhdessä hankittu, joten eiköhän kaiken kuulukin mennä puoleksi" Käytännön mukaan jos avioliittoa kestänyt 5 vuotta, ei merkitystä sillä kumpi osapuoli mitäkin hankkinut vai onko hankittu yhdessä. Kaikki siis puolittuu....