Padas ja pudas?

Pata ja joki vaakunassa tosiaan näyttävät olevan. Jotenkin tuntuu, että pata on valittu vaakunaan lähinnä padas-sanasta syntyvän mielikuvan takia.

Minusta vaakunaan sopisi paremminkin pato ja joki, mutta kukapa näistä niin varmasti aina tietäisi.

Nivalassa Keski-Pohjanmaalla on taas Pidisjärvi, jonka nimen alkuperää olen joskus ihmetellyt.

Vanhat paikannimet avautuvat joskus yllättäen: Esimerkiksi Vuolijoella Kainuussa on Salinsuo, joka kuuluu vanhaan hämäläisten eräalueeseen. Kun nyt ottaa huomioon hämäläismurteiden käytännöt, niin paikannimi muuttuu tunnistettavaksi Sadinsuoksi. Sadin - niille tiedoksi, jotka eivät sanaa tunne, on metsäkanalinnuille tarkoitettu loukkupyydys.

Padasjoen nimellä on joku "tarina", ikävä kyllä en nyt saa päähäni mitään muistikuvaa.
Laitan infoa, kun seuraavan kerran käyn jututtamassa paikallisia.. :)

Padasjoki on paras joki... :)

lunttu kirjoitti:

Padasjoen nimellä on joku "tarina", ikävä kyllä en nyt saa päähäni mitään muistikuvaa.
Laitan infoa, kun seuraavan kerran käyn jututtamassa paikallisia.. :)

Padasjoki on paras joki... :)

Lue lisää

Minäkin muistelisin, että jokin "juttu" Padasjoen nimeen liittyi, oliko ehkä joessa "patamainen" pyörre, tms.???

Kysyisitkö samalla myös, mistä Kullasvuori tulee? Se on minusta aina kuullostanut jotenkin taianomaiselta.

Padasjoella ei ole paikkakunnan nimessä eikä muutenkaan d-kirjainta. Palasjoel viännetiän, taikka ennen o viännetty, ällän piälle.

Padasjoen vaakuna taitaa olla viime sotien jälkeinen luomus. Taiteilija on ollut näkevinään Padas-Joen patana ja jokena. Samalla tavalla pitäjän kirkonkylän läpi virtaavan puron pyörteissä on oltu näkevinään jotain padaksia. Sitten keksitty että siitähän pitäjäkin on saanut nimensä.

Timo Hännikäisen runossa (Valo syttyy) mainitaan Arrakoski. Sekin on Padasjoella. Pirjoliisa Tuomisen runossa (Telakoiden valtamerilaivoja) esiintyy Kullasvuori. Runollinen paikkakunta. Ja varastossa on vielä esimerkiksi Majua ja Mainiemi

Ällän piälle kirjoitti:

Padasjoella ei ole paikkakunnan nimessä eikä muutenkaan d-kirjainta. Palasjoel viännetiän, taikka ennen o viännetty, ällän piälle.

Padasjoen vaakuna taitaa olla viime sotien jälkeinen luomus. Taiteilija on ollut näkevinään Padas-Joen patana ja jokena. Samalla tavalla pitäjän kirkonkylän läpi virtaavan puron pyörteissä on oltu näkevinään jotain padaksia. Sitten keksitty että siitähän pitäjäkin on saanut nimensä.

Timo Hännikäisen runossa (Valo syttyy) mainitaan Arrakoski. Sekin on Padasjoella. Pirjoliisa Tuomisen runossa (Telakoiden valtamerilaivoja) esiintyy Kullasvuori. Runollinen paikkakunta. Ja varastossa on vielä esimerkiksi Majua ja Mainiemi

Lue lisää

Palas sanan alkuperästä löytyy jotain vihiä seuraavalla sivulla jossa paljon muidenkin satakuntalaisren lappalaisperäisten sanojen taustoja selvitellään.
http://www.parkano.fi/satakunnanlappi/satlappi/lappi_nim.htm
Eli Palas (josta siis sana Padas) näyttäisi olevan metsästykseen liittyva ja tarkoittaa siis jäniksen tai hirven polkua. Muistettava kuitenkin on että ei ole olemassa yhtä totuutta tässäkään asiassa.

Oivavarjonimi kirjoitti:

Palas sanan alkuperästä löytyy jotain vihiä seuraavalla sivulla jossa paljon muidenkin satakuntalaisren lappalaisperäisten sanojen taustoja selvitellään.
http://www.parkano.fi/satakunnanlappi/satlappi/lappi_nim.htm
Eli Palas (josta siis sana Padas) näyttäisi olevan metsästykseen liittyva ja tarkoittaa siis jäniksen tai hirven polkua. Muistettava kuitenkin on että ei ole olemassa yhtä totuutta tässäkään asiassa.

Lue lisää

Vihdissä on Palojärvi nimimen järvi. Se oli virallisesti Palajärvi vielä muutama vuosikymmen sitten. (Paikalle muutti maisteri Palojärvi ja hän sai puoliväkisin muutettua nimen paremmin itselleen sopivaksi). Olen jostakin paikallishistoriakirjasta lukenut että vielä vanhempi nimi olisi Palasjärvi. Nimi Palas viittaa siihen että järven rantaa pitkin on kulkenut polku (tie) jota pitkin aikoinaan on päästy suomenlahdelta lohjanharjulle. Lohjanharjua (Salpausselän jatke) pitkin on päästy kuivin jaloin pitkälle sisämaahan.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=339&map.y=334&e=354191&n=6686142&scale=40000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi

Kiantajärviä löytyy maastamme ainakin Suomussalmelta ja Sotkamosta. Jälkimmäisen rantamilla on niemi, jonka nimestä olen kuullut käytettävän kahta muotoa: Padasniemi ja Patasniemi. Kansalaisen karttapaikka tuntee jälkimmäisen version:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=567623&n=7105822&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi

Olen käynyt Sotkamon Padasniemessä/Patasniemessä useampiakin kertoja, mutta viime käynnistäni on kulunut aikaa noin puoli vuosisataa.

Suomessa järjestetään nykyisin jos jonkinlaisia kesätapahtumia; Padasjoen antia on vuosittainen Nakukymppi-juoksu, jossa käytettävä kilpailuasu käynee ilmi tapahtuman nimestä. Omat vierailuni tuolla Päijänteen länsirannan Padasjoella ovat kuitenkin rajoittuneet läpiajoon autolla ja tekstiileissä sittenkin.

Harmaantuva kirjoitti:

Kiantajärviä löytyy maastamme ainakin Suomussalmelta ja Sotkamosta. Jälkimmäisen rantamilla on niemi, jonka nimestä olen kuullut käytettävän kahta muotoa: Padasniemi ja Patasniemi. Kansalaisen karttapaikka tuntee jälkimmäisen version:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=567623&n=7105822&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi

Olen käynyt Sotkamon Padasniemessä/Patasniemessä useampiakin kertoja, mutta viime käynnistäni on kulunut aikaa noin puoli vuosisataa.

Suomessa järjestetään nykyisin jos jonkinlaisia kesätapahtumia; Padasjoen antia on vuosittainen Nakukymppi-juoksu, jossa käytettävä kilpailuasu käynee ilmi tapahtuman nimestä. Omat vierailuni tuolla Päijänteen länsirannan Padasjoella ovat kuitenkin rajoittuneet läpiajoon autolla ja tekstiileissä sittenkin.

Lue lisää

Kun d ei murteissa esiinny, ehkä lähelläolevaa soinnillista dentaalispiranttia lukuuottamatta, niin miksi se on nimiin joskus ujutettu? Jonkinlaista hienostelun tarvetta? Mikä on kulloinkin paikallinrn murreasu?
Palas on muuten suksen osa, ja luulen, että Padasjoen nimi mielluummin lliittyy siihen kuin pataan. Varsinkin kun d ääännetään l:nä paikallisessa murteessa.

Ratsun-autoilija kirjoitti:

Kun d ei murteissa esiinny, ehkä lähelläolevaa soinnillista dentaalispiranttia lukuuottamatta, niin miksi se on nimiin joskus ujutettu? Jonkinlaista hienostelun tarvetta? Mikä on kulloinkin paikallinrn murreasu?
Palas on muuten suksen osa, ja luulen, että Padasjoen nimi mielluummin lliittyy siihen kuin pataan. Varsinkin kun d ääännetään l:nä paikallisessa murteessa.

Lue lisää

Jospa sentään oltaisiin vähän tarkempia: päläs vaatii a-kirjainten päälle pikku tarkkeet käydäkseen suksen osasta. Skandit löytynevät koneestasi?

”Myös kalhun päläs eli suksen keskikohta, johon nahkainen mäystin sidottiin, on päällystetty nahalla.”

http://www.nba.fi/fi/kansatieteelliset_sukset

Taivuttaako sitten päläkset vai pälkäät? Olen muistelevinani, että isäni leikkeli suksiini päläkset kumisista auton sisärenkaista joskus 50 vuotta sitten. Ne naulattiin suksiin lievästi jännityksiin siten, että kumi painui hiihtokengän alla suksea vasten mutta nousi vapautettuna hieman ”kuprulle”, jolloin nuoskalumi irtosi kumin pinnalta ekä jäänyt paakkuuntumaan kengän ja suksen väliin.

Nykyinen kotikyläni Padasjoki sai, mitä ilmeisimmin, nimensä ruotsalaisen kirjurin kirjoitusvirheen vuoksi.

Alun perin nimi oli [Pudasjoki]. pudas-nimisiä paikkoja on Suomi pullollansa. Tarkoittaen kahden järven välistä lyhyehköä vuolasta jokea tms.
Niitähän Suomessa piisaa Pudasjärvi, Pihtipudas jne.

Siispä - kirjurin piti kirjoittaa Pudasjoki, mutta hän vahingossa ”sulki” {u} kirjaimen, jolloin siitä tuli {a} – Pudasjoesta tuli Padasjoki. Paikannimi, joka ei tarkoita, kuin oikein hyvällä tahdolla ja riitelyn jälkeen, oikeastaan yhtään mitään.

– Edes sanaa Pata ei oikein voi taivuttaa lopussa olevalla S – kirjaimella miksikään järkeväksi sanaksi.
Ja sanaa Pada, ei suomen kielessä tietääkseni ole, kun niinikään {D} ei murteissa esiinny, ehkä tätä mainittua lähellä olevaa soinnillista dentaalispiranttia lukuun ottamatta.
Muistettava kuitenkin on että ei ole olemassa yhtä totuutta tässäkään asiassa.