Eli kuten otsikko jo kertoo,toistan samat virheet uudestaan ja uudestaan.Oon pian kolmekymppinen mies ja aiheutan meidän suhteen riidat toistuvasti tekemällä asioita kuten ennenkin vaikka yritän tehdä toisin.
Ja joissain asiossa olen onnistunutkin,ne tosin on ollut vähäpätöisiä asioita.
Aina kun alamme riitelemään,minä olen hiljaa,sitten kun itsellä kärähtää hermo,niin alan laukoa suustani asioita joita en mieti saati edes tarkoita.Onko se sitten valehtelua? Tiedän että pitäisi miettiä ennen kuin sanoo,mutta silloin kun ne hermot menee niin ei välttämättä kovin paljon mieti sanomisia.
En osaa paineen alla toimia hyvin ja riitely on asia joka minulle teettää paljolti paineita.Riitelyä haluan välttää aina jos vain mahdollista.Mutta se lienee jo kotona opittua kun perheen kesken on aina jokin riita joillain sisaruksista menossa.Tosin perhepiirissä ne riidat aina lopulta selviää jossain vaiheessa.
Parisuhteen riidat ovat monimutkaisempia mielestäni,etenkin kun molemmilla on eriävät mielipiteet monista asioista joita suhteessa tapahtuu.Kuten se että arvostan Vaimoani enemmän kuin mitään muuta,mutta kun yritän osoittaa sitä,pilaan sen.Yritän auttaa edes silloin tällöin kotitöissä ja loppujen lopuksi ne kotityöt joihin otan osaa teenkin sitten väärin.Se siitä auttamisesta kun toinen tekee saman asian uudestaan.
Ja joissain asiossa olen onnistunutkin,ne tosin on ollut vähäpätöisiä asioita.
Aina kun alamme riitelemään,minä olen hiljaa,sitten kun itsellä kärähtää hermo,niin alan laukoa suustani asioita joita en mieti saati edes tarkoita.Onko se sitten valehtelua? Tiedän että pitäisi miettiä ennen kuin sanoo,mutta silloin kun ne hermot menee niin ei välttämättä kovin paljon mieti sanomisia.
En osaa paineen alla toimia hyvin ja riitely on asia joka minulle teettää paljolti paineita.Riitelyä haluan välttää aina jos vain mahdollista.Mutta se lienee jo kotona opittua kun perheen kesken on aina jokin riita joillain sisaruksista menossa.Tosin perhepiirissä ne riidat aina lopulta selviää jossain vaiheessa.
Parisuhteen riidat ovat monimutkaisempia mielestäni,etenkin kun molemmilla on eriävät mielipiteet monista asioista joita suhteessa tapahtuu.Kuten se että arvostan Vaimoani enemmän kuin mitään muuta,mutta kun yritän osoittaa sitä,pilaan sen.Yritän auttaa edes silloin tällöin kotitöissä ja loppujen lopuksi ne kotityöt joihin otan osaa teenkin sitten väärin.Se siitä auttamisesta kun toinen tekee saman asian uudestaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ihan normaalia...teidän vaan pitää opetella teidän yhteiset tavat ja säännöt asioiden tekemiselle. Pelkästään sinun tai pelkästään hänen tapansa tai säänetösnsä eivät ole oikeita. yhteiselon yhteisiin sääntöihin ja tapohin valitettavasti tarvitaan keskustelua ja usein ristiriitoja, jotta ne muodostuisivat yhteisiksi. Tehkää kompromisseja helpoissa tai ei-niin-tärkeissä asioissa, ja muokatkaa muuten ne yhteiset tavat elää.Ei kannata niitä tappeluja ja riitoja ottaa niin tosissaan, vaan muistaa että siinähän hiotte kulmijanne yhteen ja parempaan yhteensopivuuteen. Muuten erimielisyyksistä tulee tahtojen taistoja ja suhteenne saattaa tuhoutua siihen.
on naimisissa jäkätin ja mäkätin,jatkakaa niin kauan kuin jaksatte.
Ihan tosissaan jos sanon mitä ajattelen ni mitä ihmettä! Jos kyseinen vaimo ei arvosta että toinen yrittää niin ei ihme että mies kyllästyy yrittämään ja syntyy niitä riitoja.
ESIM. Eräs ihana nainen kertoi miehensä aina joskus vahanneen asunnon lattiat. Mies tosin vahasin niin että maton kohdat jäi ilman vahaa. Tämä ihana nainen ei koskaan siitä sanonut miehelleen vaan mietti mielessään "ihana kun rakas halusi auttaa".
Uskon siihen että toista voi rakastaa aina. Onko se sitten rakkautta ja arvostusta kun marmatetaan kotitöistä! Haloo naiset! En minäkään marmata omalle miehelle kun ei sitä tarvitse marmattaa! En ihmettele että teillä on riitoja, mutta minusta syy on naisen ei sinun.
No woi h-i ! Ihan selvä järki käteen nyt: jos mieäs on niin tyhmä, että "maton kohdat jää ilman vahaa" niin nainen on vielä tyhmempi, kun ei mainitse asiasta vaan hymisee ja hyväksyy tyytyväisenä. "Rakkautta ja arvostusta" on kunnioittaa omaa järkevää ajatteluaan eikä tehdä itseään ääliöksi sen takia, että / jos toinen on sitä. 'Rakkautta' on tehdä ja toteuttaa asiat hyvin toisen mieliksi. Se mikä on hyvä, mikä ei, tulee 'rakastavissa' suhteissa yhdessä päättää.
Hei,
Kuten itsekin olet varmasti oikein havannoinut, on riitelemistapasi todennäköisesti opittu lapsuuden kodissasi. Nyt kun olet tiedostanut tapasi ja sen syntyperän, sinulla on kaikki mahdollisuudet muuttaa tietoisesti tapojasi. Olet huomannut, että asioiden sisällä pitäminen johtaa vain räjähdykseen. Miksi siis et opettelisi keskustelemaan asioista ennen kuin paine kasvaa liian suureksi/hermo kärähtää??
Vaimollasikin on varmasti opeteltavaa ainakin siinä, että antaa jonkinmoisen arvon tekemisellesi ja yrittämisellesi. Ja jos et jotain osaa, niin aina voi kauniisti kertoa miten voisi tehdä paremmin. Se, että tekee uudelleen (mahdollisesti vielä mielenosoitukseksi) on toisen yläpuolelle asettumista.
Mutta sitähän se parisuhde parhaimmillaan on -kasvamista ihmisenä. Kasvu ei onnistu pitemmän päälle jos molemmat eivät yritä. Koskaa ei ole sellaista tilannetta, että toinen olisi täydellinen ja vain toisen pitäisi muuttaa käyttäytymis- ja ajatustapojaan.
Huomaako tai tiedostaako vaimosi, että todella yrität tehdä asoita toisella tavalla? Pitäisikö asiasta jutella?
Kaikkea hyvää parisuhteeseenne toivottaen.