Pitkään aikaan ei ole tullut täällä käytyä, varmaan yli kuukauteen. Meikäläiselle kävi hieman ohraisesti ja nyt makaan sairaalassa jalka amputoituna.
Vahvan luonteeni ja positiivisen persoonani vuoksi aion kuitenkin selvitä tästä ja mikä tän viestin suurin sanoma lienee on se, että poikaystävä on pysynyt rinnalla vaikka en olekaan enää kokonainen. Eli vaikka teillä kellä olisi mitä tahansa vajaavuuksia (ottamatta huomioon sitä miten käyttäytyy koska siihen voi itse vaikuttaa), kaikilla on mahdollisuus onneen, kunhan se ihminen on oikeanlainen. Kaikki muut ihmiset ovat turhia, eikä niiden perään kannata itkeä.
Tsemppiä kaikille.
Vahvan luonteeni ja positiivisen persoonani vuoksi aion kuitenkin selvitä tästä ja mikä tän viestin suurin sanoma lienee on se, että poikaystävä on pysynyt rinnalla vaikka en olekaan enää kokonainen. Eli vaikka teillä kellä olisi mitä tahansa vajaavuuksia (ottamatta huomioon sitä miten käyttäytyy koska siihen voi itse vaikuttaa), kaikilla on mahdollisuus onneen, kunhan se ihminen on oikeanlainen. Kaikki muut ihmiset ovat turhia, eikä niiden perään kannata itkeä.
Tsemppiä kaikille.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jaksamisia sulle! Sun fiksuja juttuja onkin ollut ikävä. Oot kyllä urhea typy!
Pohdinpa vähän. Ensiksi kiinnostaisi ihan vain kuriositeettina tietää että miksi jalkasi amputoitiin?
"poikaystävä on pysynyt rinnalla vaikka en olekaan enää kokonainen."
Amputointi taitaa olla vielä aika tuore tapaus, eli vaikea sanoa kuinka kauan tuo lupaus kestää. Älä ainakaan anna itsesi lihoa liikuntakyvyn heikkenemisestä huolimatta.
Tsemppiä!!!!!
PS. Ainakaan minä en edes muistanut sinua, eli eivät nämä nettifoorumit niin merkityksellisiä ole.
"Älä ainakaan anna itsesi lihoa liikuntakyvyn heikkenemisestä huolimatta."
Kyllä huomaa mikset löydä itsellesi seuraa, sulla ei taida olla yhtä inhimillistä solua kehossasi.
Mähän toivotin sille tsemppiä. Eikö se muka ole myötätuntoista?
Ei varmaan kukaan tulkitse sitä sun tapauksessa niin. Ensin olet vain utelias, ei kiinnostanut ensisijaisesti muu, kun oman uteliaisuuden tyydyttäminen. Toiseksi huolestut ulkonäöstä ja käyt heti epäilemään suhteenkin kestävyyttä. Että sen jälkeen kun sanoo tsemppiä, niin teeskentelyähän se vaan on, niinkun kaikki muukin sussa vissiin on. Ja oikein vielä mainitset erikseen, että et todellakaan muista, kuin haluaisit vielä esittää, että "eihän sua kukaan muista" jne. Että enpä usko, että kukaan näkee juuri mitään hyvää sunkaan tsempeissäs, onneksi niitä ei kukaan kaipaakaan. Ironista tavallaan... Tääkin kommentti osoittaa miksei sua kukaan kaipaa, ja kommentti johtuu siitä. Mutta hei: tsemppiä yksinäiseen elämääsi.
"Tsemppiä kaikille. "
Samoin sinne.
Mäkin muistin sut kyllä, vaikka käyn täällä todella harvoin!
Otan osaa jalan menetyksestä. Mutta. Monella on vamma tai muu, iso juttu eikä se todella ole syy jättää: uskon että suhteenne kestää, jos se on oikealla pohjalla. Miksei kestäisi? Minun ystäväni mies halvaantui ja siitä huolimatta heidän suhteensa on jo jatkunut: vuosia. Vahva suhde selviää kyllä. Juttuja tapahtuu, isoja asioita, muutoksia, kriisejä, sairastumisia jne. mutta ne suhteet, missä on rakkautta, ja taistelutahtoa, kyllä kestävät. Tietty kaikki ei: mutta niitten ei sitten kuulukaan.
Kyllä sä selviät! Anna itsesi käydä kaikki läpi, vaika oletkin vahva ja positiivinen. Anna itsellesi lupa surra menetystä ja kirota paskaa säkään ja nauraa sen älyttömyydelle. Melkein kaikille kaikki tunteet tulee, tuo on iso asia. Mutta sä selviät tottakai! Sä olet fiksu ja ajatteleva tyyppi, yksi jalka ei vielä vie sun mahdollisuuksiasi lähes mihin vaan, hidastaa ehkä hieman, mutta ei pysäytä.
Toivotan sulle jaksamista paljon, ja tsemppiä ja hyvää mieltä kaikesta huolimatta!
Mukava kuulla, että taistelutahtoa on :) Liian monelta sitä puuttuu pienemmissäkin asioissa!
Jaksamista!
Kiitos kaikille viesteistä. Arasvillelle tiedoksi kyselyistä, jalka tulehtui luuhun asti joten sitä ei voinut enää pelastaa.
Jalka amputoitiin noin 10-15cm polven alapuolelta.
Saan kyllä sellaisen proteesin piakkoin jonka on tarkoitus toimia kuten oikea jalka eli mua ei estä mikään, kunhan se valmistuu ja entinen elämä jatkuu. Kukaan ei tule huomaamaan että kävelen proteesin kanssa, sen avulla elämä normalisoituu sellaiseksi kuin se oli ennen tätä amputaatiota.
Turha pelätä Arasville lihomista kun liikkuu, proteesin kanssa voi tehdä ihan samoja liikuntamuotoja kuin oikeallakin jalalla. No ei ehkä taistelulajeja, saattais vastustajaa sattua kun naamaan tulee titaania :D
Pärjäät kyllä, olet vahva nainen jolla on henkinen puoli kunnossa.
Rakkaus kestää kaikki vaikeudet, sitä nämä pinnalliset poikaset ei vain tunnu näillä palstoilla ymmärtävän, heille kun on tärkeämpää mitä nainen painaa ja miltä nainen näyttää. Ne tulee oleen elämänsä yksin, mutta mitäs me siitä. Rakastetaan me niidenkin puolesta ja otetaan vastarakkaus vastaan syli avoinna! :)
Hyvää kevättä Sinulle Glammie! Ei sua niin vaan unohdeta :)
Auh! Olen pahoillani menetyksestäsi.
Minäkin muistan sinut.
Toivon sinulle hyvää kuntoutumista!
Tsemppiä!