Hallituskoalition hajomisen vuoksi Hollannissa pidetään kesäkuussa ennenaikaiset parlamenttivaalit. Niiden menestyjäksi saattaa nousta populistijohtaja Geert Wildersin islaminvastainen Vapauspuolue. Tuoreiden kyselyjen mukaan se kilpailisi kesällä suurimman puolueen asemasta kristillisdemokraattien eli hajonneen hallituksen päävoiman kanssa.
Vapauspuolue sai Hollannissa jo viime vuoden eurovaaleissa toiseksi eniten ääniä. Kuun alun kunnallisvaaleissa se nousi Haagissa toiseksi suurimmaksi ja keskisuuressa Almeren kaupungissa suurimmaksi puolueeksi. Puolue asetti ehdokkaita vain näissä kahdessa kaupungissa, joissa mielipidekyselyt lupasivat sille hyvän tuloksen.
Uudet poliittiset puolueet syntyvät harvoin spontaaneina versoina yhteiskunnan ruohonjuurista. Ne saavat alkunsa vallan tavoittelusta, poliittisesta kokemuksesta ja tietoisesta suunnittelusta.
Entinen liberaalipoliitikko Wilders edustaa muukalaisvastaisen eurooppalaisen populismin toista aaltoa ja on selvästi ottanut opikseen Hollannin edellisen islaminvastaisen puolueen kohtalosta. Sen johtaja Pim Fortuyn haali puolueensa kokoon kovalla kiireellä ennen vuoden 2002 vaaleja. Fortuynin jouduttua murhatuksi puolue pirstoutui nopeasti johtajien riitelyn ja epäpätevyyden takia.
Wilders taas on käyttänyt vuonna 2006 perustamansa puolueen rakentamiseen paljon aikaa. Hän on keskittänyt puolueen johtamisen rautaisesti itselleen ja valvonut tarkasti vaaliehdokkaiden tasoa.
Vapauspuolueen ohjelmassa on sekä talousliberaaleja että kansallista itsenäisyyttä korostavia aineksia. Pääosassa on kuitenkin islaminvastaisuus, ja sitä Wilders ajaa hätkähdyttävän jyrkästi. Väistääkseen syytökset muslimien syrjimisestä hän on nostanut näennäisesti päävihollisekseen ihmisten sijasta heidän uskontonsa. Wilders nimittää Koraania fasistiseksi ja väittää islamin ajan mittaan tappavan demokratian ja länsimaiset arvot.
Vapauspuolue hakee kannatuksensa ihmisten turvallisuudentunteen järkkymisestä ja järkyttämisestä. Hollannin muslimit ovat erilaisuudessaan näkyvä mutta koko maan mitassa pieni kansanosa, viitisen prosenttia väestöstä.
Wildersin nousussa näkyy myös perinteisen politiikan kriisi. Vapauspuolue saa suuren osan äänistään ihmisiltä, jotka muuten eivät äänestäisi lainkaan, koska he pitävät vakiintuneita puolueita omalta kannaltaan hyödyttöminä. Hollanti on usean puolueen koalitiohallitusten maa, jossa monet äänestäjät helposti turhautuvat, kun kompromissit näyttävät samentavan politiikasta selkeät vaihtoehdot.
Vapauspuolue sai Hollannissa jo viime vuoden eurovaaleissa toiseksi eniten ääniä. Kuun alun kunnallisvaaleissa se nousi Haagissa toiseksi suurimmaksi ja keskisuuressa Almeren kaupungissa suurimmaksi puolueeksi. Puolue asetti ehdokkaita vain näissä kahdessa kaupungissa, joissa mielipidekyselyt lupasivat sille hyvän tuloksen.
Uudet poliittiset puolueet syntyvät harvoin spontaaneina versoina yhteiskunnan ruohonjuurista. Ne saavat alkunsa vallan tavoittelusta, poliittisesta kokemuksesta ja tietoisesta suunnittelusta.
Entinen liberaalipoliitikko Wilders edustaa muukalaisvastaisen eurooppalaisen populismin toista aaltoa ja on selvästi ottanut opikseen Hollannin edellisen islaminvastaisen puolueen kohtalosta. Sen johtaja Pim Fortuyn haali puolueensa kokoon kovalla kiireellä ennen vuoden 2002 vaaleja. Fortuynin jouduttua murhatuksi puolue pirstoutui nopeasti johtajien riitelyn ja epäpätevyyden takia.
Wilders taas on käyttänyt vuonna 2006 perustamansa puolueen rakentamiseen paljon aikaa. Hän on keskittänyt puolueen johtamisen rautaisesti itselleen ja valvonut tarkasti vaaliehdokkaiden tasoa.
Vapauspuolueen ohjelmassa on sekä talousliberaaleja että kansallista itsenäisyyttä korostavia aineksia. Pääosassa on kuitenkin islaminvastaisuus, ja sitä Wilders ajaa hätkähdyttävän jyrkästi. Väistääkseen syytökset muslimien syrjimisestä hän on nostanut näennäisesti päävihollisekseen ihmisten sijasta heidän uskontonsa. Wilders nimittää Koraania fasistiseksi ja väittää islamin ajan mittaan tappavan demokratian ja länsimaiset arvot.
Vapauspuolue hakee kannatuksensa ihmisten turvallisuudentunteen järkkymisestä ja järkyttämisestä. Hollannin muslimit ovat erilaisuudessaan näkyvä mutta koko maan mitassa pieni kansanosa, viitisen prosenttia väestöstä.
Wildersin nousussa näkyy myös perinteisen politiikan kriisi. Vapauspuolue saa suuren osan äänistään ihmisiltä, jotka muuten eivät äänestäisi lainkaan, koska he pitävät vakiintuneita puolueita omalta kannaltaan hyödyttöminä. Hollanti on usean puolueen koalitiohallitusten maa, jossa monet äänestäjät helposti turhautuvat, kun kompromissit näyttävät samentavan politiikasta selkeät vaihtoehdot.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomessakin toivoisi järjen voittavan ja kaikki väkivaltaisuuteen suuntautuneet tulisi koota ja passittaa Siperian vankileireille.
väkivaltaan suomalaista enemmistöä vastaan kiihottavat ääri-islamistit ja heidän nuoleskelijansa kuuluisi
lähettää Suomesta mahdollisimman kauas.