en oikein tiedä kuuluuko tämä tänne, mutta nyt apua !
mitä tämä on!! ollaan seurusteltu 3 vuotta ja niistä 2 ensimmäistä meni minun taisteluuni anoreksiasta irtipääsemiseen. Nyt kun anoreksian jälkeen en ole saanut lihottua niin helposti kun ennen. Eli nyt kun on kaikenmaailman imeytymishäiriöitä ja keho vasta totuttelee normaaliin syömiseen.
Olin yhdessä vaiheessa melkein masentunut, kun en ruvennut lihoa vaan paino huiteli siellä 46 kilon tuntumassa. Sitten kolmee viikkoa sitten sain lääkkeet joiden kanssa painon piti ruveta nousemaan ja nousihan se. olen ollut tosi onnellinen ja tyytyväinen kun mittani nykyään ovat 166cm / 53 kg. Unelmapaino tavoitteeni on siis ehkä 56-60 kg.
Ja nyt mies on ruvennut huomauttelemaan käsistäni ja mahasta kuinka ne ovat kasvaneet. Hymyilee muka iloisesti, mutta silti hyssyttelee kaupassa kun olen hakemassa suklaapatukkaa tai limpparia. En todellakaan ole lihava. En edes roikkuva, eikä bmi:nni ole kuin 19,5 ja tää kehtaa tulla siitä valittaa.
Ukon oma bmi on 24.7 !
en tiiä miks tän kirjotin. kai haluan vaan tukea, koska oma usko siihen, että en ole lihava alkaa horjua. Mietin taas mitä pistän suuhuni. En jaksa enää alkaa laihduttaa ja menettää elämääni sille pirupaholaiselle anoreksialle, johan siitä 6 vuotta kärsin.
Milloin saan elää?
Miksi mieheni käyttäytyy noin?
Onko tämä suhde nyt sairas? onko miehelläni sairaat kauneus ihanteet? onko parempi että eroamme, koska en usko jaksavani kauaa kuulla olevani lihava kun EN OLE ! :/
vai olenko :/ ent tiedä enää...
mitä tämä on!! ollaan seurusteltu 3 vuotta ja niistä 2 ensimmäistä meni minun taisteluuni anoreksiasta irtipääsemiseen. Nyt kun anoreksian jälkeen en ole saanut lihottua niin helposti kun ennen. Eli nyt kun on kaikenmaailman imeytymishäiriöitä ja keho vasta totuttelee normaaliin syömiseen.
Olin yhdessä vaiheessa melkein masentunut, kun en ruvennut lihoa vaan paino huiteli siellä 46 kilon tuntumassa. Sitten kolmee viikkoa sitten sain lääkkeet joiden kanssa painon piti ruveta nousemaan ja nousihan se. olen ollut tosi onnellinen ja tyytyväinen kun mittani nykyään ovat 166cm / 53 kg. Unelmapaino tavoitteeni on siis ehkä 56-60 kg.
Ja nyt mies on ruvennut huomauttelemaan käsistäni ja mahasta kuinka ne ovat kasvaneet. Hymyilee muka iloisesti, mutta silti hyssyttelee kaupassa kun olen hakemassa suklaapatukkaa tai limpparia. En todellakaan ole lihava. En edes roikkuva, eikä bmi:nni ole kuin 19,5 ja tää kehtaa tulla siitä valittaa.
Ukon oma bmi on 24.7 !
en tiiä miks tän kirjotin. kai haluan vaan tukea, koska oma usko siihen, että en ole lihava alkaa horjua. Mietin taas mitä pistän suuhuni. En jaksa enää alkaa laihduttaa ja menettää elämääni sille pirupaholaiselle anoreksialle, johan siitä 6 vuotta kärsin.
Milloin saan elää?
Miksi mieheni käyttäytyy noin?
Onko tämä suhde nyt sairas? onko miehelläni sairaat kauneus ihanteet? onko parempi että eroamme, koska en usko jaksavani kauaa kuulla olevani lihava kun EN OLE ! :/
vai olenko :/ ent tiedä enää...
Vastaukset 22
Vanhimmat
LAPIKASTA SILLE LÄSKISIALLE!!!
Eihän kukaan normaalivartaloista naista haluava seurustelisi anorektikon kanssa. Miehesi ei ole sopivaa seuraa sinulle joka olet paranemassa. Mittasi ovat hyvät, löydät varmasti paremman miehen, itseasiassa turhaa roikut yhdessä luurangonihailijassa kun ottajia varmasti riittää kun painosi nousee ja saat normaalit naisen muodot!
Et todellakaan mikään lihava , vaan tulossa terveisiin mittoihin ! Ehkä miehelläsi on sairaat kauneusihanteet tai hän on tottunut sinuun laihana ja ehkä pelkää sinun lihovan huomattavasti ? Toisen ajatuksia on mahdoton tietää , kannattaa asiasta keskustella jos jatkat suhdetta . Hyvän kokoinen olisit vaikka minulle !!
Et ole lihava. Miksi ihmeessä olet tuollaisen miehen kanssa, joka ei arvosta sinua terveenä ja hyvinvoivana itsenäsi? Hänellähän sitä läskiä löytyy, kun BMI hipoo ylipainoa!!!
18,5 - 24,9 normaali paino
25 - 29,9 lievä lihavuus
30 - 34,9 merkittävä lihavuus
35 - 39,9 vaikea lihavuus
40 tai yli sairaalloinen lihavuus
Sen verran pitää kommentoida, että ei miehellä 24,7 BMI:llä mitään läskiä ole. Itse asiassa, jos jättää pois luvuista maratoonarit ja suunnistajat, urheilijan on aika lailla mahdotonta pitää painoindeksinsä alle tuon lievästi ylipainoisen rajan. Lihas painaa, kato.
Terveisin, kilpailukauden painoindeksi 24,5.
Aloittajan viestistä olen kyllä sitä mieltä, että kannattaisi ehkä harkita moisen urpon pihalle potkimista. Olkoonkin, että pidän hiukan kummallisena tuota keskinäistä painoindeksien vertailua myös hänen osaltaan.
Mainitsiko aloittaja miehensä olevan erityisen urheilullinen? Tavismiehellä on kyllä lähes 25:n painoindeksillä ylimääräistä.
Ei herranjumala. Et todellakaan ole liian lihava, päinvastoin sinulla olisi tosiaan varaa nostaakin painoasi (niinkuin tuossa itsekin tuumailit).
"Miksi mieheni käyttäytyy noin?"
Koska miehesi on idiootti. Sinuna jättäisin hänet heti, mieti nyt itsekin kumman valitset, oman elämäsi ja terveytesi vai yhden juntin. Elämiä sinulla ei ole kuin tämä yksi, mutta miehiä tulee varmasti useampiakin ja varmasti sellaisiakin, jotka osaavat arvostaa naistaan.
Koska minulle ainakin yksi tärkeimmistä asioista parisuhteessa on se, että toiseen voi luottaa ja tukeutua vaikeiden asioiden edessä ja varmasti kaveri saisi huutia, jos itselläni olisi vakava sairaus ja sitten kun siitä vihdoin voisi olla mahdollisuus päästä eroon, niin kannustamisen sijasta mies koittaakin työntää takaisin siihen paskaan jamaan.
"kai haluan vaan tukea, koska oma usko siihen, että en ole lihava alkaa horjua."
Tukea todellakin olisit oikeutettu saamaan, aivan kuin varmasti sinäkin tukisit, jos poikaystäväsi sairastuisi. Mutta älä anna periksi ajatukselle, että olisit muka lihava, koska tosiaan vain nippa nappa normaalipainon puolella.
Oma toki on päätöksesi, mutta sinuna lähtisin tuollaisesta suhteen irvikuvasta. Toki puhumista asiasta kannattaa yrittää (ellei sitä ole jo koitettukin), mutta jos se ei tuota tulosta, niin vaihtoehdot ovat uhrata oma terveys tai lähteä etsimään parempaa elämää ja juu, tuo jälkimmäinen kuulostaa ehkä miljoona kertaa paremmalta vaihtoehdolta.
omat painotavoitteesi kuulostavat ihan terveellisille. Toivottavasti jaksat uskoa itseesi ja elää
siten, ettei tarvitsisi aina surra painoasi ja ulkonäköäsi.
Ihmiset ovat joskus niin kärkkäitä neuvomaan eroamista.
jos miehesi on sellainen, että teidän on hyvä yhdessä, anna mennä ajattelemattomuuden
piikkiin. Tai voihan hän olla terveysintoilija, joka noin ylipäätään ei pidä limsaa tai karkkia
terveellisenä, vaan jotain oikeaa ruokaa parempana.
Omista ongelmistani oppineena tiedän, että on asioita, joiden suhteen on niin herkkä, mutta
toinen ei koskaan voi tajuta tai ymmärtää.
voi olla, että niiden kanssa joutuu painimaan aika yksinkin.
Jaksamista sulle ja nauti vain elämästäsi.
"jos miehesi on sellainen, että teidän on hyvä yhdessä,"
Miten ihmeessä voi olla hyvä olo sellaisen kanssa, joka ei ollenkaan iloitse kumppaninsa paranemista sairaudesta, vaan tekee juuri niitä asioita, jotka monessa tapauksessa suistavat ex-anorektikon takaisin sairauskierteeseen.
Ja sitä paitsi, jo valmiiksi erittäin hoikan ihmisen haukkuminen läskiksi ei ole ajattelemattomuutta vaan silkkaa ilkeyttä.
Tuo on nyt muutenkin väärin, mutta etenkin jos miehesi tietää sairaudestasi! Saako hän jotain sairasta tyydytystä tuosta vai onko niin taukki, että ei tajua! Todellakaan anoreksiaa sairastaneelle ei kannata mennä moisia sanomaan. Yksi vaihtoehto on, että hän ei ole tyytyväinen ulkonäköönsä ja on sinulle kateellinen. Ja jotenkin hänelle tulee parempi mieli, kun mollaa sinua?! Miehelläsi voi olla myös sairas naisihanne. Jotkut miehet tykkää todella laihoista naisista. Ja hämmästyttää, kun joku sanoo jotain lihavaksi. Vaikka ei olisi lähimaillakaan muiden mielestä.
Olet nytkin hoikka! Mun painoindeksi on 20,3 ja minua kehutaan hoikaksi jopa laihaksi. Vaatteet päällä ei ehkä niin huomaakaan, että reisissä ja käsissä on kyllä selluliittiä. Ja hieman vatsamakkaraa tietyssä asennossa ollessani. Mutta lihava en todellakaan mielestäni ole. Enkä kenenkään muunkaan mielestä. Ja aika harva on kovin timmissä kunnossa. Painoindeksini on joskus ollut 18,4 - 18,8 ja olin mielestäni liian hoikka. Olen kyllä siro rakenteeltani.
Oletko kertonut miehellesi miltä sinusta tuntuu? Kannattaisi ehdottomasti puhua asiasta.
Olisiko niin, että miehelläsi on anorektikko-fetissi. On sellaisia miehiä jotka lihottavat naisensa sairaalloisen lihaviksi, niin etteivät nämä pääse liikkumaan. Sitten on sellaisia jotka kiihottuvat luukasoista eli ihan sairaalloisen laihoista naisista. Normaali mies ei tunne vetoa sairaalloisen lihaviin tai laihoihin (siis seksuaalisesti, tietysti ihmisenä voi olla kiintynyt, rakastunut yms.). Surullista tosiaan, koska tuollaisia epänormaaleja fantasioita ja mieltymyksiä on varmasti aika hankala muuttaa. Itse en voisi olla miehen kanssa joka toivoisi että olisin tosi lihava tai tosi laiha. On tärkeää että mies himoitsee naistaan (ja toisinpäin) sellaisena kuin tämä terveenä on.
oli miten oli. Eipä vaikuta siltä, että tässä välitettäisiin toisen terveydestä. Tulee henk.koht. ikävästi mieleen, että olisi kyse jostain kierosta naisvihasta ja tällainen yrittäisi saada valtaa naisesta kontrolloimalla tämän syömisiä ja painoa. Voi myös olla niin, että kun kumppani rupeaa tervehtymään, tilanne koetetaan taannuttaa, jottei toinen sitten jättäisi, kun ehkä koetaan, että ollaan kelvattu vain jostain tietystä syystä. Tosiaan sairaalloinen ihanne vaatia toiselta alipainoa, jotta tuntisi itse pätevänsä miehenä ja/tai muiden silmissä. En sitten tiedä, mutta en kyllä kattelisi. Syö sinä vain ihan niin kuin sinulle hyvä on ja itse päätät ja lopeta huomauttelut lyhyeen.
En tahdo myrkyttää mieltäsi - kertokoot nämä sepustukseni vain omasta mielenlaadustani - mutta on tullut mieleen, että kun miehet niin kovasti haluavat esim. malleja kumppaneikseen, niin välittämättä siitä, miten paljon kärsimystä työn vuoksi itsensä näännyttäminen aiheuttaa, he pitävät sitä vähämerkityksisempänä kuin sitä, että ammatinvalinta (tai vaikka syömishäiriö itsessään) varmistaisi sen, ettei nainen vain koskaan liho (edes normaalipainoiseksi). Hyi. Onneksi olen täysin lihamarkkinoiden ulottumattomissa...
kaikissa viesteissä oli suunnilleen samanlainen sanoma ja nyt mietittyäni näinhän se on, että jos toisesta välittää haluaa myös, että hän on terve ja voi hyvin.
Tunsimme kun olin sairas ja silloin hän oli suurin tukeni ja paras ystäväni.
Puhuahan meidän täytyi ja puhuimmekin.
Hän sanoi, että "kuvittelin sen kannustavan sinua kun niin kovasti odotit, että paino rupeaa nousemaan"
Silti mietityttää, kun hän ohitti kysymyksiä kuten "miksi sitten huomauttelet karkin syömisestä" tms. Minä liikun ja syön viikolla terveellisesti. En ole mikään sohvaperuna aina karkkipussi kädessä. äh..miesten mieli on kummallinen vaan niin taitaa olla meidän naistenkin ;)
Hän ei ole mikään himourheilia ja terveysintoilia.
hmm..voisikohan yksi syy olla, että häntä pelottaa kun en enää ole sellainen langanlaiha ällötys. Sairaana tuin aina häneen ja olin hänestä todella riippuvainen. Ehkä häntä pelottaa kun yhtäkkiä olenkin terve yksin pärjäävä itsestään huolta pitävä ja hänellä ei ole enää ketään ketä pitäisi hoitaa ja tukea koko ajan.
tietysti tunnet parhaiten ja voit tehdä pikkuhiljaa havaintojesi ja pohdintojesi perusteella johtopäätöksiä. Ehkä saat hänet vielä kertomaan todellisenkin syyn, joskin siihen voidaan tarvita aikamoista painostusta, koska se hävettää. Aina kun hän ohittaa kysymyksiä, palaa niihin niin monta kertaa, että vastaus tulee. Joka tapauksessa mikään mitä hän sanoisi, ei muuttaisi asiaa. Väärässä, mikä väärässä. Hänen on vain nyt selvitettävä päänsä ja korjattava tapansa, jotta suhde toimisi. Esitä konkreettisia ehtoja (eipä voi syyttää sinua siitä, että odotat hänen lukevan ajatuksiasi), että mies luopuu huomauttelusta ja syömisiisi puuttumisesta. Sano, että et kuuntele mitään epäasiallisia kommentteja eivätkä ne merkitse sinulle mitään, vaan saavat vain ihmettelemään motiiveja.
Sinä lihavako? No et todellakaan! Itse olen 164/50 (eli melkein samat mitat) ja itse olen todella hoikka. Ettäs ukko kehtaa. Ärsyttää tuollaiset tyypit.
Oletko varma, että mies ei nimenomaan halua puuttua epäterveellisiin ruokailutottumuuksiisi eikä ole passittamassa sinua laihdutuskuurille. Itse ainakin huomauttelen tyttöystävälleni karkkien syömisestä toisinaan, vaikka hän ei ole todellakaan ylipainoinen.
Jos maha on kasvanut niin maha on kasvanut. Ei siitä huomauttaminen mielestäni mikään huono asia ole. Minä en ainakaan panisi pahakseni jos minulle kerrottaisiin vartaloni muutoksista joita en ole itse välttämättä huomannut. Sittenhän niille voi jotain tehdä.
Kyllä sinunkin painoindeksilläsi mahaa voi olla. Riippuu täysin siitä paljonkon kehossa on lihasta ja paljonkon rasvaa. Eli oli tilanne mikä oli niin terveemmällä ruokavaliolla ja liikunnalla siitä aina selviää.
Hyi saatana mikä mies. Minä heivaisin heti ulos.
Sano sille että ite on läski ja minähän ostan sen suklaapatukan kun haluan.
Et todellakaan ole lihava. Itse painan 62-64 kg ja olen 171,5 cm eikä kukaan jätkä viel lihavaks tullut sanoo. Päinvastoin. Enhän minä laihakaan ole, mutta olen normaali ja henkisesti mahtavassa kunnossa!
Ja sunki pitää viel kehittää tota itsetuntoasi kunnolla, kehitä kova pinta. Et anna uudestaan tollasten idioottien pilata elämääs. Ne ei oo sen arvosii.
Rupeeppa painostaa sitä laihduttamaan, katotaa mitä se sanoo. ;) Yök.
Laihduta.
Tuttu tilanne, mulla oli mitat 164cm/55kg kun ex alkoi sanomaan että alan lihoa vauhdilla ja alkoi vahtimaan syömisiäni, sitä ennen kyllä oikein mielellään työnsi mulle hampurilaisia, ranskalaisia, suklaata yms eteen.... Pointtini siis on että miehes on täysin sairas yksilö josta sun pitää hankkiutua eroon mahdollisimman pian. Tilanne EI parane itsestään, miehes EI muutu. Jooh, häneltä kysyttäessä varmaan saisit paljon kehuja ja vakuutteluita että hän on vaan huolissaan susta. Mutta tilanne EI muutu parempaan. Lemppaa se ja anna tilaa parantumisellesi. Tsemppiä!
jooh, sattui kirj virhe edelliseen, eli mittani olivat siis 164cm/45kg...