Miehet, mitä mieltä olette jos nainen elää suht pienillä tuloilla?
Oon 24 ja opiskelen, joten paljon muita tuloja ei juuri ole kun opintotuki. Tosin aina välillä teen jotain töitä, niin että saan vähän säästöjä, ettei tartte pelkällä opintotuella elää. Hävettää kuitenkin kertoa tilanteesta kellekään miehelle, on niin noloa tehdä jotain koululaisten hommia ja saada siitä 7-9 euroo tuntipalkkaa. Pakko kuitenkin jotain töitä tehdä ja toistaseks en oo onnistunu saamaan ku muutamaks kuukaudeks oman alan töitä. Vuoden sisään pitäis valmistua ja pelottaa jos sittenkään ei saa kunnon töitä viel. Alkaa kaduttaa koko homma miks meni yliopistoon eikä ammattikouluun, nyt vois olla ihan hyvissä töissä ja miesten silmissäkin pikkasen korkeemmalla.
Oon 24 ja opiskelen, joten paljon muita tuloja ei juuri ole kun opintotuki. Tosin aina välillä teen jotain töitä, niin että saan vähän säästöjä, ettei tartte pelkällä opintotuella elää. Hävettää kuitenkin kertoa tilanteesta kellekään miehelle, on niin noloa tehdä jotain koululaisten hommia ja saada siitä 7-9 euroo tuntipalkkaa. Pakko kuitenkin jotain töitä tehdä ja toistaseks en oo onnistunu saamaan ku muutamaks kuukaudeks oman alan töitä. Vuoden sisään pitäis valmistua ja pelottaa jos sittenkään ei saa kunnon töitä viel. Alkaa kaduttaa koko homma miks meni yliopistoon eikä ammattikouluun, nyt vois olla ihan hyvissä töissä ja miesten silmissäkin pikkasen korkeemmalla.
Vastaukset 22
Vanhimmat
mitä mieltä he ovat tämän hetken tulotasostasi. Se ei heille kuulu. Ole se ylpeä ,itsenäinen, reipas ja kaunis nuori nainen kuka nyt olet ja arvosta itseäsi. Mies " se oikea" kyllä rakastaa siniua vaikka sinulla olisi 20000 euroa opintolainaa selvitettävänä. JOS ei niin heitä hukkaan se urpo, se ei ole mikään Mies vaan Mikki Hiiri.
ammatti tärkeempi kun jotkut ukot.Mitä sitä kertomaan tulojaan jollekkin sanoo oon opiskelija.Itseään sitä pitää ajatella eikä sitä et nyt mulla ei rahaa johki suhteeeseenkaan..höh..Ukot joilla rahaa on kusipäitä.Kerkee katsella rikasta sit kun perheen perustamisaika.Niin kuka mitäkin katsella tahtookaan..
Siis miten ne tulot nyt ekana mieleen tulee? Tuloilla ei oo hitonkaan väliä sit kuitenkaan, jos ymmärtää mitään elämän päälle. Sulla on mielyttäjä-asenne. Vaikka kyllä se itse kullakin mielessä käy tietty tuollaisessa tilanteessa. Jätä sen miehen huoleksi sen omat valintansa naisen suhteen ja keskity sä siihen, että onko se mies sulle oikea. 50-luvulla naitettiin luokkien mukaan, että kuka oli duunari ja kuka seurapiirieläjä. Hiukan vanhoillista, kun enää ei ole sillai kyse elannosta. Tasoero vaikkapa opiskelijatuloista johonkin paperimiehen tuloihin on toki suuri, mutta sittenkin kumpikin selviää ja ei se oikeasti kiinnosta ainakaan mua.
Sitten kun asutaan yhdessä ja kamppailla elossa eteen päin niin silloin mennään niillä vahvuuksilla joita kummallakin on. Raha on aika pieni osio kuitenkin. Rahalla maksetaan laskut ja sit näytetään hyvältä kun ostetaan jotain vaatteita ja muita... Joo-o. Muutahan raha ei oikeasti olekkaan. Esineitä ja jotain palveluja. Ei siis oikeastaan mitään sellaista mikä sais arjen tuntumaan mahtavalta eikä mitään sellaista mikä saa silmät hehkumaan toisen huomaavaisuudesta ja läheisyydestä.
Mutta... Tietty jos raha on sulle kovin tärkeä asia, niin silloinhan oot aivan oikeassa ja oot nyt köyhimys ja et ollenkaan hyvä sillä saralla. Ja mitäs sun pitäis sit tehdä... Empä tiiä eikä oikeastaan kiinnostakkaa. Mee jollein sikarikkaalle yli viiskymppiselle rakastajattareks. Kyllä ne voi maksaa hyvinkin. Niillehän ei tartte olla rikas, niille riittää että on nuori ja nätti. Saatat saada vaikka duunin, niin ei olis ihan niin huono fiilis asiasta sit. En kyl voi enkä halua edes ymmärtää ajatusmaailmaasi, jos tuolle linjalle lähtisit.
Ei ainakaan tarkoitukseni ole elää naisen tuloilla. Muutenkin meistä opiskelijoista harvat kauheasti tienaavat. Ja yleisesti ei työ ainakaan minulla ole mikään kriteeri: ihan samantekevää minulle onko nainen roskakuski vai joku lääkäri, jos muuten kolahtaa.
Oikeassa olet muuten korkeakoulutettujen työtilanteesta: suosittelen kaikkia tätä mahdollisesti lukevia nuoria välttämään yliopistoja kuin ruttoa!
Terveisin
22v opiskelija mies
Höpö höpö. Ei korkeasta koulutuksesta koskaan haittaa ole. Voi olla, että töitä ei ole nyt, mutta kyllä niitä tulee tulevaisuudessa. Kukaan ei estä menemästä amikseen yliopiston jälkeen jos sieltä löytyy jotain mielekkäämpää työtä, jota riittää.
Nii voihan sitä tosiaan mennä ammattikouluun, mutta onhan se aika masentavaa jos käy 5 vuotta yliopistoo eikä saa mitään töitä. Onhan se yleissivistävää ja on saanu kokea mukavan opiskelunuoruuden, mutta ei paljon lohduta, kun huomaa miten oman ikäset ammattikoulun käyneet naiset ostelee jo asuntoja ym...
Itse ei raaski kunnol edes kampaajalla käydä.
Nojoo oli aika masentava puheenvuoro, mut ottaa päähän tilanne, jossa oikeesti koko ajan yrittää tosi paljon, tekee niitä huonompiakin hommia, opiskelee ahkerasti ja miettii saako tästä ikinä mitään palkintoa. Ja sit tuntuu että miehet haluaa niitä menestyviä naisia.
Minun mittarillani amiksen käynyt asuntoa hankkiva nainen ei ole menestyvä. Mielestäni ihan normaalia, ei kadehdittavaa tai säälittävää.
Itse pärjään opintotuella ihan hyvin. Omista rahoista ei mene kovinkaan paljoa ja töitä teen vain kesäisin.
Sama työllisyystilanne se on ammattikoulun käynneilläkin. Ei nyt ole heillekkään töitä. Mieluummin minä opiskelen kuin olen työttömänä ja odotan työtä opintojeni arvon kokoajan alentuessa.
Itse en ajattele opiskelua niin, että se menisi hukkaan vaikka en työtä saisikaan. Ihan sama mitä työtä teen niin siitä tuskin on haittaa. Ja tutkinto takataskussa voi aina hakea oman alan töitä jos hanttihommat eivät enää kiinnosta. Paljon isompi kynnys lähteä 5 vuoden liukuhihnahomman jälkeen opiskelemaan.
Joo, ei niin mitään väliä. Naiset kylläkin vahtii tarkkaan miesten tuloja, ja siksi Kostuttaja aina valehtelee olevansa massimies, kun käy metsästämässä naisia.
mutta en muista koskaan ajatelleeni tuolla tavalla, että siinä olisi ollut mitään noloa. Pienillä tuloilla pärjää vallan mainiosti. Minua ei raha tai sen puute oikeastaan koskaan rajoittanut. Olen ollut ylpeä siitä että olen voinut opiskella yliopistossa alaa, joka minua oikeasti kiinnosti - ja kiinnostaa yhä nyt, kymmenen vuotta myöhemmin. Opiskelun ohella tein satunnaisesti ei-niin hohdokkaita töitä viikonloppuisin ja tietysti kesäduuneista sai rahaa ja pääsi pikku hiljaa lähemmäs oman alan töitä. Aloitin oman alan töissä opintojen loppusuoralla, 24-vuotiaana, ja siitä asti olen ollut työelämässä. Palkka on vähitellen noussut, samoin kuin työn haasteellisuus. Yhtäkkiä huomasin, että olen ihan aikuinen, aikuisten maailmassa. Olisin hyvin voinut opiskella pidempäänkin, mikä kiire sitä on valmistua ja päästä työelämään. Nuoruus menee nopeasti. Opiskelijaelämä on aikaa, jolloin voi tehdä mitä haluaa milloin haluaa. Siinä on jotain hyvin kadehdittavaa.
Kiitos oli kannustava kommentti. Pitäisi tosiaan osata nauttia tästä hetkestä, koska varmaan näitä aikoja joskus vielä tulee kaipaamaan. Ainoa, minkä vuoksi on kiire sinne työelämään on se, että saisi säännölliset tulot. Muutama vuosi sitten jaksoi hyvin elää pienillä tuloilla ja se oli jopa hauskaa. Nyt kun opinnot ovat loppusuoralla tavallaan se opiskelijaelämäkin alkaa olla jo hieman takana. Haluaisin tehdä aikuisten asioita ja jollain tavalla menestyä elämässä ja saada jotain omaisuutta. Tuntee itsensä huonommaksi kuin muut omanikäiset, jotka jo tienaavat hyvin.
ehkä tässä on se ongelma, että olen tällaisessa vaiheessa, en enää kunnolla opiskelija, koska asun jo eri kaupungissa ja teen enää gradua, mutta en ole kunnolla vielä päässyt työelämäänkään. Tunnen itseni aikuiseksi, mutta tulojen perusteella edelleen opiskelijaksi.
Saat tuelvaisuudessa töitä tod.näköisesti. tuo on hieno juttu, että olet opiskellut, ole ylpeä siitä. kyllä järkevä ihminen tajuaa. Itse en voinut opiskella ja olen taas sitä hävennyt kun tiedän, että älyä olisi ollut, mutta ei mahdollisuutta.
Siis kyllä kaikki voi opiskella jos vaan motivaatiota riittää, jos ei muuten niin työn ohella. Itse opiskelin vuosia raskaan työn ohella, josta sitten kyllä lopun vuorotteluvapaan ansiolla mutta kuitenkin. Ja lähtötiedot ja taidot oli mitä oli, eli ensin piti ottaa muut kiinni ja sitten pysyä mukana.
Se on totta että se melkein masokistin hommaa se oli ja varsinkin kun sitä sinkkuna suoritti ja ikääkin oli melkein 30v. Nyt jälkeenpäin en kadu muuta kuin että sosiaaliset suhteet siinä kärsi, mutta tavoite tuli saavutettua. Sosiaaalisia suhteita on sitten kerennyt kursia kasaan nyt jälkeenpäinkin.
Hattua mä kyllä nostan kaikille jotka on jaksanut opiskella, mutta kyllä niitä tekijöitä löytyy sieltä kouluttamattomienkin joukosta.
Ja sulle ap., niin en näe mitään syytä miksi sun pitäisi asiaa hävetä, toihan on niin upee juttu että jaksaa painaa vaikka pieniä taloudellisia vaikeuksia olisikin.
Siis jos asiat ovat muuten kunnossa.
Olen minäkin ollut joskus köyhä opiskelija. Ja valmistuin aikana jolloin työpaikat olivat aika vähissä.
Miksi häpeät sitä, että teet työtä? Minä ainakin olen ylpeä kaikesta työstä, mitä teen, sekä oman alan töistä että hanttihommista. Jos mies on joskus itse opiskellut, ymmärtää hän varmasti tilanteesi aivan täysin. En usko, että miehet tuollaisesta välittävät, kunhan et ole tunkemassa kättäsi miehen taskuun jatkuvasti. Ylipäätään naisen varallisuus on miehelle jokseenkin samantekevää. Ei miestä etsi elättäjää ja päinvastoin monet miehet ajattelevat, että heillä on viime kädessä vastuu perheen elättämisestä.
Luepas muuten tämä artikkeli. Sen mukaan kun on noloa ja häpeällistä, jos saa vanhemmiltaan rahaa. Hanttihommia tekevät opiskelijat taas esitetään hyvin sankarillisessa valossa. Minusta myöskään se ei ole noloa, jos saa vanhemmiltaan apua. Olen itse saanut vanhemmiltani apua ja saan tarvittaessa vieläkin, vaikka en tietenkään pyydä kuin äärimmäisessä hädässä. Vastaavasti aion auttaa vanhempiani tulevaisuudessa, jos/kun he apua tarvitsevat.
http://ainolehti.wordpress.com/toimitus/uusimmat/aino-22010/viikkoraha-voi-olla-veropetos/
Olemme muuten aika samanlaisessa tilanteessa. Olen 25-vuotias, suunnilleen vuoden kuluttua pitäisi olla gradu valmis, hanttihommia olen pääasiassa tehnyt, oman alan työkokemusta 6 kk ja pelottaa pirusti, että valmistun kortistoon. Että onnea vain meille elon tielle!
No en minä sitä varsinaisesti häpeä että teen työtä. Tuntuu vain että muut hieman ihmettelevät, miksi teen sellaisia töitä edelleen. Suurin osa ystävistäni ja tutuistani on käynyt ammattikoulun/ammattikorkeakoulun, eivät he oikein tunnu ymmärtävän että yliopistossa opiskelevien (ainakin meidän alalla) on hankala löytää oman alan töitä opiskelujen ohessa. Niiden löytäminen valmistumisen jälkeenkin voi olla hankalaa.
Jep onnea vaan meille! No eiköhän sieltä lopulta joskus jotain töitä saa kun valmistuu ja ollaanhan sentään molemmat jo vähän saatu oman alan kokemusta, itsekin 6kk.
tarvitsetko todella toisten hyväksyntää/paheksuntaa? eikö ole parempi hyväksyy ite ittens.
--se on kyllä Suomes perseellään että opiskelijoitten asemasta ei välitetä!
Välitetään, mutta se 90-luvulla aloitettu ihmisten tunkeminen korkeakouluihin alkaa nyt kostautua. Minulla ei ole osoittaa mitään tilastoja, mutta omakohtaisen empiirisen havainnoin perusteella tilanne on lääkäreitä lukuun ottamatta tiukka joka alalla. Näin siis ainakin omassa kaveripiirissäni. Muutama kaveri on ihan hyvissä hommissa, mutta he ovat poikkeuksia. Ja useimmat kaverini sekä allekirjoittanut itse eivät opiskele edes mitään "harvinaisempaa" alaa vaan näitä perus "hyvinä pidettyjä" aloja.
Maisterin tutkinnossa mitään vikaa ole, mutta kannattaa selvittää että valittu aineyhdistelmä myös työllistää. Itse en ole kouluja kamalasti käynyt. Työtä on riittänyt hyvin tosin keikkatyönä ja ansiotasooni olen tyytyväinen ottaen huomioon koulutukseni. Yllättävän paljon on päteviä maistereita samoissa töissä kuin minäkin koska eivät työllisty oman alansa hommiin.
Ikävä kyllä 7-9 euron tuntipalkka on normaali monelle valmistuneellekin. Tsemppiä kumminkn !
Vastaus kysymykseesi "Miehet, mitä mieltä olette jos nainen elää suht pienillä tuloilla?". Ei haittaa ainakaan minua. Pääasia on, että nainen on söötti ja kiltti :-)
Eipä sillä oo mulle ainakaan kovinkaan suurta merkitystä minkälainen taloudellinen tilanne
naisella on. Ei vaikuta hirveästi siihen, että olenko kiinnostunut vai en ko. naisesta.
En kuitenkaan haluaisi että nainen asuisi mun "siivellä".
100 kertaa mieluummin hyvännäköinen ja mukava pienituloinen opiskelija naikkonen, kuin
joku kohtuu mukava ja kohtuu hyvännäköinen varakkaampi tapaus.
neiti ei oo ajatellut sitä tosiasiaa että istuu pankkinsa päällä ;)
mietipä asiaa! varsinkin jos olet sinkku :D