Olen 25-vuotias naisimmeinen ja kaksi vuotta työttömyyttä takana. Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen avulla olen pärjäillyt kutakuinkin hyvin. Kaikki muuten hyvin, mutta toimettomuus rassaa, ja olenkin ottanut itseäni nyt niskasta kiinni ja hain kouluun. Iso kynnys lähteä työmarkkinatuelta toimeentulotuelta opintotuelle, mutta uskon opiskelusta olevan minulle enemmän hyötyä kuin sohvalla makaamisesta. Nyt vain harmittaa että annoin kulua pari vuotta "hukkaan", senkin ajan olisi voinut opiskella.
Mutta parempi viisastua myöhään kuin ei milloinkaan.
Mutta parempi viisastua myöhään kuin ei milloinkaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mutta ei mene läpi. Sorry.
Tein. Valmistun nyt keväällä. Sanoisinko että macciosaamista rikkaampana.
Ainakin minä arvostan sitä kitutuloilla saatua oppia...
Jos se ei takaa työtä, niin laajuutta työnhakuun. Ja eipä ole hukkaaan mennyt!
Uusia tuttujakin tullut, ja ainakin minusta parempi kuin "kellunta" tyhjän päällä...
Vaan ei ne vuodet hukkaan mene, ne on elettyjä vuosia ja ne ovat kartuttaneet elämänkokemusta ja viisautta. Tsemppiä sulle =)!
Minä olen 27 - vuotias ja opiskellut nyt kaksi vuotta, kun sitä ennen olin kouluttamaton sossupummi, joka itki toimeentulotuen pienuutta.
Aion opiskella pitkälle ja saavuttaa korkean elintason. Korkea koulutus on tässä ikäryhmässä aika hyvä ase köyhyyttä ja työttömyyttä vastaan.
Toivotan onnea ja menestystä opinnoillesi!
Itse viivyttelin aivan liian kauan satunnaisten pätkätöiden varassa, ennenkuin uskoin etten saisi koulutustani vastaavaa työtä.
Tosin nykyinen työni ei ole täysin uutta tutkintoani vastaava, mutta paikan sain siitä firmasta, jossa suoritin työssäoppimisjaksoni. Parempi kuitenkin työssä kuin työttömänä.
Onhan mahdollista, että tulevaisuudessa pääsen siirtymään toisiin tehtäviin.