Pitäisikö polkupyörille säätää lakiin pakollinen vuosittainen katsastus nyt kun näitä kuolemantapauksia on alkanut kertyä? Ihmisiä on kuollut runkojen katkeamisiin, ohjainkannattimen pettämiseen (Turkulainen aivokirurgi kuoli joitakin vuosia sitten kun ohjainkannatin napsahti poikki ajossa) sekä etuhaarukan katkeamisiin.
Vai olisiko keino estää tällaiset turhat kuolemat lainsäädäntö, joka kieltää halvan pään joustokeulat ja säätökannattimet? Joka tapauksessa pyörien turvallisuudelle on tehtävä jotakin. Ei voi olla oikein, että markkinavoimien voitontavoittelun takia ihmisille saa laillisesti myydä sellaisia pyöriä, jotka sitten koituvat kuolemaksi kun pyörän runko tai haarukka pettää alta. Tämä ongelma pitäisi saattaa liikenneturvan ja eduskunnan tietoisuuteen, koska ihmiset tänäkin keväänä ostavat halpoja pyöriä, joissa sitten on se halpa joustokeula ja tai halpa säätökannatin. Yosemiteissa ja muissa ihan roskaluokan pyörissä on sitten vielä hengenvaarallisen heikko runkokin, joka voi katketa ajossa.
Jotenkin näppituntumalta tuntuu siltä, että pyörän pettämisestä johtuvat kuolemat ovat nimenomaan suomalainen ilmiö. Muualla EU-maissa ihmisiä ei ilmeisesti kuole samalla lailla siihen, että halvalla hankittu pyörä katkeaa alta tai sen haarukka pettää ajossa. Vain suomalainen haluaa halvimman mahdollisen pyörän, koska ajatellaan, että pyörä ei saa maksaa mitään ja sen täytyy silti olla varustettu kaikilla kalliimpien pyörien herkuilla. Muissa EU-maissa ymmärretään, että kunnon pyörä maksaa kunnollisen hinnan, mutta myös on vastineeksi rahalle turvallinen ja luotettava kulkupeli.
Vai olisiko keino estää tällaiset turhat kuolemat lainsäädäntö, joka kieltää halvan pään joustokeulat ja säätökannattimet? Joka tapauksessa pyörien turvallisuudelle on tehtävä jotakin. Ei voi olla oikein, että markkinavoimien voitontavoittelun takia ihmisille saa laillisesti myydä sellaisia pyöriä, jotka sitten koituvat kuolemaksi kun pyörän runko tai haarukka pettää alta. Tämä ongelma pitäisi saattaa liikenneturvan ja eduskunnan tietoisuuteen, koska ihmiset tänäkin keväänä ostavat halpoja pyöriä, joissa sitten on se halpa joustokeula ja tai halpa säätökannatin. Yosemiteissa ja muissa ihan roskaluokan pyörissä on sitten vielä hengenvaarallisen heikko runkokin, joka voi katketa ajossa.
Jotenkin näppituntumalta tuntuu siltä, että pyörän pettämisestä johtuvat kuolemat ovat nimenomaan suomalainen ilmiö. Muualla EU-maissa ihmisiä ei ilmeisesti kuole samalla lailla siihen, että halvalla hankittu pyörä katkeaa alta tai sen haarukka pettää ajossa. Vain suomalainen haluaa halvimman mahdollisen pyörän, koska ajatellaan, että pyörä ei saa maksaa mitään ja sen täytyy silti olla varustettu kaikilla kalliimpien pyörien herkuilla. Muissa EU-maissa ymmärretään, että kunnon pyörä maksaa kunnollisen hinnan, mutta myös on vastineeksi rahalle turvallinen ja luotettava kulkupeli.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Varmaan pitäisi, mutta ei ole mahdollista käytännössä. Samoin kuin pyöräilijöille pitäisi olla ajokortti, jos ajaa yleisillä teillä muun liikenteen seassa.
Vähän tähän liittyen ajattelin kysyä onko aihetta pelätä että iän myötä metalli tai hitsaussaumat alkaisi väsyä. Itse kun ajelen n.15 vuoden ikäisellä pyörällä välillä rytyyttäen routivalla kuoppaisella tiellä niin että paikat lähtee hampaista niin joskus alamäessä vauhdissa tulee mieleen että mitä jos toi keula pettääkin alta kesken kaiken. Hengen lähtö on varmaan silloin aika lähellä. Eli voiko suoraan pyörän ikää pitää kestävyysmielessä turvallisuusriskinä. Myös kiekot ovat alkuperäiset, eikä pinnoja ole uusittu.
Pyörä on keskihintainen jäykkä maastopyörä melko tunnetulta merkiltä.
Maastopyörän rungon elinikä on normaalisti noin 4-5 vuotta, riippuu tietenkin miten ja missä pyörällä ajetaan. Teräsrunko kuitenkin on pitkäikäisempi kuin alurunko, niinpä vanhemman pään teräsrunko on normaaliajossa turvallinen. Toki jokainen runko alkaa jossain vaiheessa väsyä, se on metallille ihan normaali ominaisuus. Tunturin vanhat plasmahitsatut maastopyörän kromoteräsrungot ovat erittäin hyviä edelleen.
vetäsit tuon runkojen eliniän? Jos ajat 10 000 km rankkaa maastoajoa vuodessa, niin jotenkin voisi nuo sun luvut täsmätä. Paljonko maasturilla keskimäärin ajetaan rankkaa maastoa vuodessa?
Laadukas teräsrunko on käytännössä ikuinen ja alumiininenkin kestää kauemmin kuin moni jaksaa saman pyörän omistaa.
Rungon ohjeellinen elinikä sitten löytyy yleensä maastopyörän mukana tulevasta manuskasta, mutta olen ihan alan ammattilaiselta saanut tiedon, että rungon elinikä on 4-5 vuotta. Sen ajan se on _taatusti turvallinen_. Tämä nyt on tietysti todella paljon kiinni siitä miten ja missä pyöräyksilön kanssa ajetaan. Teräsrunko on paljon pitkäikäisempi kuin alurunko.
Sinäkin varmaan myönnät metallin väsymisen olevan ihan metallille ominainen asia, joka alkaa vuosien mittaan myös tuntumaan rungossa. Alumiini eroaa metallurgisilta ominaisuuksiltaan teräksestä, niinpä alumiinirunko myös väsyy paljon nopeammin kuin teräsrunko. Myös iskunkestävyydessä on eroja teräsrungon ja alun välillä. Teräsrungon voi myös hitsata jos se katkeaa jostakin kohtaa.
Haluaisin väittää hieman toista metallien väsymisestä. Itse uskoisin että väsyminen on aina kuitenkin verrannollinen metalliin kohdistuvaan rasitukseen. Jos rasitus ylittää metallin kestokyvyn, alkaa ns. väsyminen eli venyminen ja halkeamien syntyminen.
Ratkaisevaa on siis se, onko runko suunniteltu niin että mihinkään kohtaan ei pääse muodostumaan liian suuria rasituksia. Sekä alumiinirunko että teräsrunko voidaan suunnitella oiken tai väärin. Teräsrungot ovat ehkä keskimäärin tehty hieman suuremmilla turvamarginaaleilla koska alurungoissa tavoitellaan yleensä juuri keveyttä. Mutta on olemassa laadukkaita alurunkoja joihin annetaan jopa elinikäinen takuu. Ainakin omassa pyörässäni on. Nopea väsyminen ei siis ole mikään "automaatti" alurungoissa.
En usko, että vuosittainen katsastus menee läpi lainsäädännössä. Sen sijaan tuotevastuun tiukentamisesta EU:ssa on puhuttu joskus pyörien osalta. Sillä saattaisi olla tulevaisuutta. Markkinoilta saataisiin karsittua kaikkein hengenvaarallisimmat vekottimet.
Hiilikuituosien kuvaus on sitten toinen juttu. Tiedän pari röntgeniä Suomessa, mutta niitä käytetään vain teollisuuden tarpeisiin. Onko täällä osaamista kuvata kolaroitu hiilaripyörä?
Ja höpön pöpön pöppö !
Ei vika ole meissä vaan valmistajissa jotka paskoja pyöriä tekee ja heissä jotka huonolaatuisia pyöriä ostaa !