Jos ei olisi perhettä olisin huomenaamulla mennyt työpaikalle ja hirttänyt itseni katosta avokonttorin kattoon. Keskivaikea masennus päällä, ja potkuilla uhataan. Ovat kyllä tietoisia masennuksestani, mutta silti katsoivat parhaaksi kiristää ruuvia.
Hiukan kyllästynyt
entinen_tunnollinen
3408
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ne nauttii kun kärsit. Kokevat saavasa hyvitystä jostain heille arkaluontoisesta asiasta. Sellaisia raukkoja ne on. Liika valta tekee pahaksi kun ajanhampaassa huomaavat, että saakin tehdä ihan mitä vain. Eikä siinä vielä kaikki, vaan hiljaa vallan valtikka lankeaa värillisille ja sinulta viedään loputkin työn mahdollisuudet. Noo, kehitystä kai se seki? Tällä maalla ei ole huomista ja jos on, on se musta.
Aamulla töihin tullessani, katsoin haikeana kattoon noita kahta putkea joihin olisin paksun vapauttavan hamppuköyden sitonut. Sopivasti kohdassa, josta mustaan pukuun pukeutunut ruumiini olisi koko konttorin nähtävillä. Musta huppu päässä, johon viestiksi valkoisella maalattu "levästi hymyilevä hymiö".
Asioilla on aina tapana järjestyä... (olen kokenut keskivaikeaa masennusta 3 kertaa elämäni aikana)
Olen taas siinä tilanteessa. Olen kyllästynyt työhöni ja mietin joka ikinen päivä tätä kurjuutta ja ahdistusta, olen jättänyt sosiaalisen elämän ja arkirutiinit, mutta kenenkään tietämättä, käytän useita tunteja työpäivästäni uuden työn etsimiseen ja hakemusten lähettämiseen. Omassa paskassa märehtiminen ei auta, vaan asioille täytyy tehdä jotain!
Kukaan ei voi ikinä sanoa ettenkö olisi yrittänyt parastani tilanteen helpottamiseksi. Olen puolen vuoden aikana lähettänyt yli 70 työhakemusta, ja yritän edelleen.
Voimia!