elämässä, että voi ruveta lepäämään laakereillaan ja lopettaa työn etsimisen tyystin?
Mitkä ovat sellaisia kohtia
Vaihtoehtoja
22205
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
mitkä itsestään tuntuvat oikeilta.
nostaa korvauksia, vaikka lopettaa työnhaun?
makseta työttömyyskovauksia jos lopettaa työnhaun. Myökin jos jää eläkkeelle/saa eläkepäätöksen työttömyyskorvaus lakkaa. Sairauslomaltakaan ei makseta kuin Kelan sairaupäivärahaa.
sitä kukaan valvo, etsiikö töitä vai ei.
Mutta on silti ilmoittauduttavva työkkärissä säännöllisesti ja sieltä voidaan tarjota jopa töitäkin joskus.
et olisi ensimmäinen etkä viimeinen.
Sinänsä jo alta puolen vuoden sinua ohjataan työvoimapoliittiselle kurssille tai työharjoitteluun.
Mikäli kieltäydyt, pääset karenssiin ja sossun jonoon.
lapsen ekat elinvuodet, sairastuminen, lottovoitto.. Nuo nyt ainakin mun kohdalla ois sellasia tilanteita, joissa työnhaku nyt tuskin ois päällimmäisenä mielessä. Ei noissa missään kyllä vaan laakereillaan silti saisi levätä, koska paljon on elämässä muutakin tehtävää, ihan arjessa, jota pitää tehdä.
ollessa käydä töissä...?
tulee raskaaksi, silloin käydään loppuun asti töissä, mut harva varmaan pääsee enää töihin, jos on työttömänä ollessaan tullut raskaaksi ja koittaa saada töitä, ellei sit jätä koko raskautta kertomatta (mikä nyt ei oo kovin pitkäaikainen helpotus)...
Sää-Liisa Rintaniemi näkyisi olevan raskaana töissä. Sanoi muuten tänään jäävänsä perhevapaalle.
täysin raskaudesta. Joku on vuodelevossa koko raskauden tai pää vessan pöntössä, toisesta ei muuta eroa huomaa kuin hieman pyöristyneen vatsan. Jos lapsen ja/tai äidin henki on vaarassa nainen yleensä valitsee töistä pois jäämisen.
Minä kuvittelin lääkärin tekevän nuo päätökset, mutta kai niitä on naisia, joilla on varaa tehdä nuo päätökset itsenäisesti...
että kiirettä pitää.
jotka eivät ole töissä sen vuoksi että se olisi taloudellisesi pakollista. Silloin on helpompi vähän töistä vaikka joustaakin ja jäädä töistä pois ennenaikaisesti.
on pyöritettävä kuitenkin. Ja yleensä se arki ei ole pelkkää sohvalla makaamista, lapsiperheissä etenkään,mutta tuskin muillakaan ihmisillä.
ei ole työttömänä ollessani koskaan ainakaan ollut tekemisen puutetta. Tekemistä ois vaikka kuinka, ja jos muka ylimääräistä aikaa jää, ainahan voi aloittaa vaikka uuden harrastuksen tms. Se on ihan itsestä kiinni. Ja omasta asennoitumisesta.
lapsilla on huomattava työllistävä vaikutus.
ei ole enää velkoja. Oisko se hyvä sauma tai voittas lotossa.
ketään kuitenkaan ruoki eikä sillä makseta asumiskuluja.
se kuitenkin näkyy joiltakin luonnistuvan. Mistä lie saavat ruokansa. :)
....
Mitä tarkoitat työn etsimisellä?
Minusta siinä vaiheessa kun on hakenut itselleen ja koulutukselleen sopivia töitä toistuvasti, alentanut rimaansa työttömyyden jatkuessa ja todennut että työn saantia edistäviä asioita ei ole ja yksikään hakemuksista ei ole aiheuttanut mitään jatkotoimenpiteitä on todettava että töitä ei ole.
Silloin pitää pohtia : "Olenko työkykyinen? Olenko työhaluinen?". Jos vastaus on KYLLÄ ja KYLLÄ voidaan alkaa pohtia yhteisön roolia työllistäjänä. "Onko työkyvyssäni puutteita?". Jos vastaus on EI pitää kysyä : "Onko kyse siitä että taitoni eivät kohtaa työmarkkinoiden kysyntää?" - Vastaus "EHKÄ/KYLLÄ" johtavat kysymykseen : "Mitkä ovat mahdollisuuteni oppia taitoja joita tarvitaan?" - sitten selataan koulutustarjonta : "Löytyikö jotain asiallista?". jos vastaus on "EI"...
... johtopäätös on että "Koska olen valmis tekemään osani yhteiskunnassa ja olen työkykyinen mutta kykyjäni vastaavaa työtä - tai työtä kohtuullisin ehdoin - ei ole saavutettavissa - eikä harjaantumista korkeampiin vaatimukseen ole tavoitettavissa ei ongelma oikeastaan ole enää minun - vaan yhteisön joka ei pysty hyödyntämään tarjoamaani työpanosta jostain syystä."
Tällöin on täysin realistista lopettaa työn aktiivietsiminen ja todeta että koska olen kirjoilla työvoimatoimistolla ja siihen sisältyy työvelvoite "Ottakaa yhteyttä kun siltä tuntuu." - silloin on aika keskittyä opettelemaan elämää työttömänä ja siitä huolimatta olla onnellinen ja pitää ihmisarvonsa ja tyytyväisyytensä elämään.
En ymmärrä ihmisiä joiden mielestä työnetsimisen pitää olla koiranpentumaista kaikkien mahdollisten virikkeiden - riippumatta niiden laatua tai todellista hyötyä - perässä pomppimista. Miksi aikuinen ihminen muka ei saa arvostaa jo hankittua työkokemustaan ja osaamistaan ja ymmärtää että niitä tarjoamalla hänestä on yhteisölle eniten hyötyä ja yhteisön todellakin kannattaisi niitä hyödyntää? - Tai - mikäli hän tarvii ammatillista uudelleenkoulutusta tai taitojensa kohentamista - miksi aikuinen järkevä ihminen ei "saa" ymmärtää itse mikä hänelle on hyödyllistä ja mikä ei - ja kieltäytyä sellaisista toimista jotka eivät hänen oikeaa etuaan - ja työllistymistään parhaaseen mahdolliseen paikkaan oman osaamisensa kannalta - edistä?
Oikeasti normaali työtön tarvii työtä tai asiallista koulutusta uudelle uralle. Mikäli näitä kahta ei ole tarjolla on silloin yhteisön asenteissa ja järjestelmissä vikaa. Silloin on täysin oikein jäädä sivuun ja olla onnellinen siitä mikä on vielä mahdollista.
Työttömien syyttely ei toimi niin kauan kuin työtä tai työhön johtavaa vakavaa ja hyvin panostettua koulutusta ei ole tarjolla. Niin kauan kuin nuo ehdot eivät täyty on työttömän täysin ok olla työtön ja sivussa myös työnhakemisesta joka on reaalisesti tuloksetonta.
Minun mielestäni pitää kysyä että milloin tulee yhteisölle työllistämisvelvoite niin että kaikki haluavat saadaan mukaan? Työvelvoite on jo olemassa, mutta sitä ei käytetä. On selvää miksi ei käytetä: Työtä ei ole.
Se että työtä ei ole on kuitenkin valhe, työtä on - mutta se on sektoroitu itsekkäille omaa etuaan ajaville työntekijöille jotka haluavat syyttää työttömiä vaikka itseasiassa itse eivät ole valmiita tekemään työmarkkinoille tilaa työttömille niin että jokainen voisi kantaa oman elämänsä työtä tekemällä. Tosin sanoen, nykyiset työtätekevät polkevat todellisen työn arvoa eivätkä noteeraa niitä töitä joihin ihmisiä voitaisiin työllistää - tai jos ajatellaan että nuo työt eivät ole "työn arvoisia" niin silloin ihmisten päästäminen niihin koulutuksiin jotka tekevät heistä "työn arvoisia" on suljettu ja siihen ei anneta tarpeeksi suurta panostusta.
Pohjimmiltaan koko paska toimii sellaisessa järjettömässä oletuksessa että "työtön muuttuu taianomaisesti omaksi työkseen" ilman että prosessiin liittyy mitään mitä muut ulkoiset tekijät - esim. työnantajat - tekevät.