osuneen kohdalleen?
Koetko ammatinvalintasi
Valintoja.
25269
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
laiskuus on parasta.
valitsemallesi tielle koulun jälkeen? Opastiko koulu, vanhemmat vai itsekö päädyit ratkaisuusi?
eli yhteiskunta.
Ajatella, 1.4 alkaa työt, kiirastorstaina.
Aprillipäivänä?? Ehkä kannattaa vielä tarkistaa asia. ;))
alkoi myös viimevuonna.
Tosin silloin pomo (joka ennen töiden alkua otti loparit ja muutti Moskovaan) uskotteli, että työt alkaa kello 06.00.
Sinänsä meni siinä pieleen, että päästiin lähtemään 14.30 ja he, jotka tuli klo 7.00 lähtivät 15.30.
jo kerenny kyllästyä. Onneks on viel aikaa opiskella uus ammatti, jos rupee tosissaan tökkimään.
Ihan ok valinta, sillon aikanaan, mutta mieli muuttuu matkalla. Aion kattoa josko vanha rakki oppis uusia temppuja...
olevani nyt työtehtävässä, joka voisi olla eläketyö.
jos voisin, mutta toisaalta nykyinenkin on oma valinta, jossa olen aikani viihtynyt. Osaan sen mitä teen ja teen sitä mitä osaan. Kyllä se on kohdalleen osunut sikäli, että kumpikaan noista ei toteutuisi jos en olisi "luonnostani hyvä" tässä mitä teen.
Aikoinaan faija väitti mulle että osaaminen tuo tyydytyksen työnteossa. Väitin silloin vastaan, ajattelin, että työn tuloksen merkittävyys on tyydytyksen ainoa sallittu lähde :-). Nykyään olen samaa mieltä kuin faija aikoinaan.
Osaaminen myös muuttaa suhdetta omaan ammattiin, eli se tekeminen myös muuttuu, etsii uusia väyliä. Siitä saa uutta haastetta ja intressiä aina toviksi kerrallaan
valmiiksi saatu työ tuo tyydytyksen.
Sinänsä, jos tekee samaa päivästä toiseen. Ajatus on yli hilseen.
*
sittenkään vaikka pidän siitä.
kun on tarpeeksi oppinut, loppuu mielenkiinto.
Vai menikö se päinvastoin. Ei, noin se taisi mennä. Mutta koska siinä sivussa aikaa ehti kulua paljon ja siinä sivussa itsekin tuli availtua rähmäisiä silmiään, niin onhan sitä tullut mietittyä jotta onko elämän tarkoitus olla tätä/sitä, vai voisiko elämä mennä toisin.
Mutta eipä jossitella tämän enempää!
poromiehiä. Aslakki!
kerralla ei ollut edes tarkoitus tehdä muuta kuin viettää hauskaa opiskeluaikaa, mutta toisella kerralla valitsin alan taipumusteni mukaan. Katson olevani omalla alallani. Tällä koulutuksella saa monia ovia auki ja uralla pääsee eteenpäin, jos tahtoo päästä eteenpäin.
kun en ole päivääkään tehnyt koulutustani vastaavaa duunia.
Nykyinen homma on kyllä erittäin miellyttävä, niin sisällöltään kuin ympäristöltään.
.
saa sekä visioida että myös itse toteuttaa visionsa kenenkään ylimääräisen häiritsemättä
.
kyllä mua muutkin alat kiinnostas, pitäs vaan olla mahdollisuus lähtee joskus opiskelee. Ja se into ja motivaatio alottaa. Vaikkapa opparina, oppisopimuksella. Eihän sitä viellä tiiä, maailman ovet on avoinna mulle. :)
olis avoinna, jos sä vaan nousisit siltä perseeltäs ja lähtisit jotain yrittämään
voi mennä asioiden edelle..joskus tarttee vaan malttaa varttua oikeaa ajankohtaa. :)
ihan täysin nappii meni.
Mä olen kuitenkin harkinnut tätä niin pitkään että pakko olla tyytyväinen. Saan tehdä työtä omana itsenäni, jossakin määrin suunnitella vapaasti töitäni, saan - oikeastaan pitääkin - olla rohkea. Saan olla kannustamassa ja rohkaisemassa ihmisiä. Töitä on vähän epätasaisesti mutta se pitää mielenkiintoa yllä. Tykkään olla esillä ja työssäni minun pitää olla esillä. Varjopuoli on, että kun pitää olla koko ajan luomassa sisältöä, se on rankkaakin, koska itseä on ladattava ja kehitettävä jatkuvasti.
Jep.
olenko mä mitään valinnut. Ammatti on ehkä valinnut mut. Haaveilen, että saisin taas laajentaa tekemistäni alani muihin osa-alueisiin, mutta elämäntilanne ei anna juuri nyt myöden, ainakaan omasta mielestäni. Painopisteitä voisin yrittää muuttaa.