Kun maasta hyvällä säällä voi nähdä muutaman tuhat (oisko n.3000) tähteä, niin näkevätkö esim. ISS:llä olijat ikkunasta tähtiä paljon enemmän, ja näkevätkö he sieltä kokoajan linnunradan muodon?
Miten kun tähtiä pitäisi olla, niin monissa kuvissa avaruudesta ei tähtiä näy juuri ollenkaan tai ollenkaan, kuten linkin kuvassa:
http://static.howstuffworks.com/gif/hubble-deploy2a.jpg
Miten kun tähtiä pitäisi olla, niin monissa kuvissa avaruudesta ei tähtiä näy juuri ollenkaan tai ollenkaan, kuten linkin kuvassa:
http://static.howstuffworks.com/gif/hubble-deploy2a.jpg
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei Maan kiertoradalta näe tähtiä mitenkään dramaattisesti enemmän kuin Maan merenpinnan tasosta. Kiertoradalla samoin kuin maanpinnallakin, isot kirkkaat kohteet estävät etenkin kameraa näkemästä kaukaisten tähtien tapaisia himmeitä pisteitä.
Joo, mutta eikö merenpinnan tasostakin pitäis joka yö näkyä paljon tähtiä jos on poissa valosaasteesta, eli näkeekö noi ISS:llä olijat "saman" määrän tähtiä joka hetki kun ei ole pilviä edessä ja valosaastekin taitaa pysyä aika samana yöaikaan, tai kun matkaavat maapallon takana aurinkoon nähden.
Toki he hämärässä omilla silmillään näkevät tähtiä aina ikkunoista ulos katsoessaan, ellei näkökentässä ole mitään huomattavasti kirkkaampaa kohdetta, jonka mukaan silmän iiriksen koko määräytyisi. Kameroillahan tuo jämähtäminen siihen kirkkaimpaan objektiin on vielä ilmeisempää, mutta kyllä ihmisenkin silmän näkökyky nähdä himmeitä objekteja kärsii huomattavasti kirkkaamman objektin ollessa näköpiirissä.
Ilmakehä on pilvettömällä säällä lähes täysin läpinäkyvä. Se heikentää tähtien kirkkautta vain muutaman prosentin, ja sekin lähinnä ilmansaasteiden ja pölyn takia. Pilvettömänä ja valosaasteettomana yönä näkee siis tähdet maan pinnalta käytännössä ihan samalla tavalla kuin Maan yöpuolella kulkevalta avaruusasemalta.
Päivällä tähtiä ei näe runsaan "valosaasteen" takia, ei maan pinnalta eikä sen paremmin avaruusasemaltakaan.
Kiertoradalla valokuvataan yleensä auringon paistaessa, eli kamerassa on "päiväsäädöt" eli epäherkkä filmi/kenno, pieni aukko ja lyhyt valotusaika. Tähtien saaminen kuvaan edellyttäisi herkkää filmiä/kennoa, isoa aukkoa ja pitkää valotusaikaa.
Kokemuksesta puhuen sisältä katsoessa vähäinenkin katuvalo tai sisällä lukulamppu häiritsee pahasti tähtien katselua.
Avaruusasemalla lähellä on kennoja ja rakenteita, joiden ei tarvitse kuin vähän heijastaa kirkasta auringonvaloa sisäseinälle tai edes siihen ikkunaan sivulta.. niin ei näy tähtiä.
..imevät valoa a)lasi imee b) heijastukset varsinkin monikerroksisessa vievät tehoa valosta.