Olen vähän tässä selaillut näitä palstoja ja törmännyt sellaiseen asiaan, että jotkut miehet kuvittelevat, kun nainen kertoo olevansa onnellisessa parisuhteessa, että mies tässä parisuhteessa on täysi tossu ja kohtelee naista kuin prinsessaa ja muuta diipadaapaa. Onko tämmöinen ajattelu kuinka yleistä?
Itseni puolesta voin sanoa, etten olisi onnellinen tossun miehen kanssa, joka mielistelisi minua mennen tullen omaamatta omia ajatuksia.
Itseni puolesta voin sanoa, etten olisi onnellinen tossun miehen kanssa, joka mielistelisi minua mennen tullen omaamatta omia ajatuksia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
meillä ainakin akka purskahti onnesta itkuun kun olin sille tänäaamuna vääntäny aamupala sämpylät valmiiksi jääkaappiin.
Niin...mitäs sä kysyitkään...
mikään tossun merkki. Tuohan on toisen huomioonottamista. Vai teetkö sä sen aamupalan joka aamu, koska naisesin on sulle niin sanonut?
emmä tee ikinä mitään mitä se käskee mun tehdä. Tai kyllä mä mankelin nostan paikoilleen ja suihkussa käyn silloku se käskee.
Huh! Luulin jo olevani pahakin tossu.
No worry. Ja sun nainen on varmasti sitä mieltä, että hän on onnellisessa parisuhteessa.
musta onnellisen parisuhteen tunnistaa siitä että
1. on se onnellisuus joka tulee siitä rakastamisesta ja siitä että on se "tunne"..sitten kun se sohvalla makoilu toisen kanssa käy kuitenkin jossain vaiheessa tylsäksi vaikka se alussa niin kivaa onkin niin
2. tarvitaan sopivaa toiminnallisuutta mikä pitää toisen onnellisena. Se voi tarkoittaa sitä, että pysyy poissa silmistä välillä et toinen saa tilaa tehdä omia juttujaan ja tavata omia kavereitaan. Se voi tarkoittaa sitä, että toinen OMA-ALOITTEISESTI tekee tehtävät jutut, huomioi toista, keksii yhteistä tekemistä, pitää yllä romantiikkaa, vie koiran ulos, lähtee hiihtämään...mitä vain..
Mä en ainakaan kauaa katselis sohvaperunaa, nettiriippuvaista tai muuten vain saamatonta koomapotilasta!! Olis aika edukasta valita kumppani jonka toiminnan aktiivisuus vastaa omaa - as simple as that!
pystyis olemaan miehen kanssa, jota voisin pyörittää ihan miten päin haluan.
Tylsistyisin alle viikossa varmaan sellaiseen jo. Muutenkaan, mussa ei ole johtaja-ainesta, eikä musta ole ottamaan vastuuta parisuhteestamme yksin. Jos mulle parisuhtessa annettaisiin liikaa valtaa, en sitä osaisi käyttää.
Mä tarvin kyllä miehen, joka pitää ne palikat kasassa, enkä edes häpeä sitä tunnustaa.
"en kanssa pystyis olemaan miehen kanssa, jota voisin pyörittää ihan miten päin haluan."
Miksi yrittäisit pyörittää miestä miten haluat, jos et kuitenkaan sellaisessa suhteessa edes haluaisi elää? En ymmärrä. Haluatko, että mies sanoo vastaan sinulle sinun yrittäessäsi häntä määräillä, vai haluatko aloittaa riitoja tai kenties sitä että mies osoittaa sinulle olevansa pomosi?
miehellä, jota voi pyörittää miten tahtoo ei ole omaa tahtoa eikä mielipidettä mistään, vaan tekee vain sen, mitä nainen käskee. Tuollaisen miehen kanssa minäkin kokisin seurustelun erittäin raskaaksi.
haluan ettei edes edetä siihen pisteeseen asti, jossa mä alkaisin sanelemaan miehelle mitä sen kuuluu tehdä ja mitä ei. Sit oltais meinaan jo sen suhteen loppusuoralla.