Moi
Olipa säälittävä otsikko. Mutta olen aika hyvän näköinen nainen, jos haluan. Miehet kyllä katsovat minua huomaan, mutta olen kiltti ;)
Meillä ei ole ollut seksiä pariin vuoteen. Yksi 3 vuotias lapsi. Siksi ei olla vielä erottu.
Mies ei halua minua, en saa suukkoja kuin poskelle. Mies katsoo pornoa ja masturboi.
On töissä pitkään yms yms... ei ole minusta kiinnostunut mitenkään.. huono suhteemme on hänen mukaansa minun vika ja paranee ehkä kun minä käyn terapiassa.
Haluisin lisää lapisa ja tavallisen miehen jonka kainaloon saa käpertyä joskus iltaisin ja seksiä pari kertaa viikossa. Taitaa jäädä unelmaksi?
Otanko jo jalat alle ja elän loppuelämäni yksinhuoltajana joka toinen vkl? Etsinkö rakastajan ja tyydyn tähän elämään? En usko että pystyisin pettämään kuitenkaan
Olipa säälittävä otsikko. Mutta olen aika hyvän näköinen nainen, jos haluan. Miehet kyllä katsovat minua huomaan, mutta olen kiltti ;)
Meillä ei ole ollut seksiä pariin vuoteen. Yksi 3 vuotias lapsi. Siksi ei olla vielä erottu.
Mies ei halua minua, en saa suukkoja kuin poskelle. Mies katsoo pornoa ja masturboi.
On töissä pitkään yms yms... ei ole minusta kiinnostunut mitenkään.. huono suhteemme on hänen mukaansa minun vika ja paranee ehkä kun minä käyn terapiassa.
Haluisin lisää lapisa ja tavallisen miehen jonka kainaloon saa käpertyä joskus iltaisin ja seksiä pari kertaa viikossa. Taitaa jäädä unelmaksi?
Otanko jo jalat alle ja elän loppuelämäni yksinhuoltajana joka toinen vkl? Etsinkö rakastajan ja tyydyn tähän elämään? En usko että pystyisin pettämään kuitenkaan
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mies mukaan sinne terapeutille.
Me ollaan käyty pariterapiassa 2,5 vuotta ja sielunhoidossa pari kertaa, ei ne oiken auta, kun mies niin filmaattinen siellä eikä kerro totuutta, esittää vaan säälittävää hylättyä miestä jota vaimo inhoo, kun minä innostun istunnoissa puhumaan tunteitani ja mies on hiljaa, minä taidan vaikuttaa hirviöltä?
Minust siis tuntuu, että terapeutit (monet missä ollaa käyty) ei usko minua, vaan miestäni enemmän
typerää käytöstä mieheltä, jos kuitenkin oletetaan, että mieskin tietää suhteen olevan solmussa, eikä tee mitään aukaistakseen solmua.
.
sun kysymystä..
Ei kukaan voi tollaista neuvoa. Vähän se särähti, kun sä kerroit, että terapeutti on ollu äijäs puolella? Onko ne jonkun puolella? Odotitko sä ehkä sitä, että ne olisi tuominnut äijäs ja kertonu sulle, että kaikki on sen syytä? Jos sitten niin olisikin käynyt, niin mitä kummaa se olisi auttanut? Ketään ei voi vaatia rakastaan toista, sen voi vaan ansaita.
Ainoo mitä sä voit muuttaa on oma käyttäytymisesi ja sitä kautta voit yrittää muuttaa äijääsi. Jos sä et siinä onnistu, niin tehän erootte.
En mä sitten sua syytä, kerron vaan miten asiat on. Jos vika on sun äijäs mielestä sussa, se on sille todellisuutta yhtä lailla, kun sulle on se todellisuutta, että kaikki on miehesi vikaa.
Toi on kyllä ihan totta että se on molemmilel todellisuutta mitä itse ajettelee. Sitä vaan mietin, että onko se miehelle todellisuutta, vai eikö hän vain halua myöntää ja haluaa kääntää asiat minun syykksi, että onko jotain narsismia hänessä?
Mikä vaikutelma minulle tuli, niin eiköhän lie se perinteinen taas kyseessä jotta mies on turhautunut suhteenne tilaan ja aivan varmasti sitä kautta myöskin omaan saamattomuuteensa (mikäli ei ole tähän jälkimmäiseen, niin silloin lie jotain muutakin taustalla). Suhteessa kai kun kuitenkin noin pääpiirteittäin voinee olla toisen vikaa/ansiota vain puolet, itse on aina jotenkin ollut vaikuttamassa siihen mitä nyt on - pois lukien tapapettäjät ja tällaiset.
Porno, runkkaaminen ja pitkät työpäivät minusta tukevat tuota, kaksi ekaa voisi olla jonkinlaisia pakokeinoja siitä teidän arjestanne ja kun ei sitäkään seksiä ole. No ei varmaan ole jos katsoo pornoa ja runkkaa vähätkin mahdolliset halunsa. Myös töihin voi kätevästi paeta. Pitkistä työpäivistä taasen voi helposti seurata uupumista, eikä sitä kautta enää vain yksinkertaisesti ole virtaa yrittää. On helpompaa kääntyä sisäänpäin. Ja jos sinä haluat lisää lapsia, ja mies ei, niin voi vielä enemmän ahdistaa.
Mutta lie sinullakin peiliin katsomisen paikka, ainakin varmuuden vuoksi.
Jos haluaa muuttaa toisen käytöstä, niin pitäisi olla valmis muuttamaan omaansakin, tai ainakin osata tarkastella sitä ja sen ongelmakohtia. Jos toinen ei osaa tulla vastaan, tai vaikka osaisikin mutta mitään siedettävää muutosta ei tule, niin eikö tuo lie jo sama sitten eroilla.
Pariterapiajuttu ja miehen käytös siellä kuulostaa muuten harvinaisen typerältä.
Olen yrittänytkin muuttua. MM nyt nukun päivisin kun lapsi hoidossa ja yritä iltasin esittää virkeetä. Olen alkanyt käymään salilla ja käyttää seksikkäitä vaatteita, mutta ei mies ees huomaa niitä. Usein riisuudun vieressä kun hän tietokoneella tai lehtee lukee ja kävelen uusissa alusvaatteissa... Ei mitään regtiota.
Olen alkanut leipoo lämpimäisiä, toki tykkää niistä ja ahmasee kaikki heti, no viimeksi sanoi kiitos.
Olen alkanut siivoo kotia ja ehdottelen parissuhdeaikaa, mutta ei hän oikee raaski olla lapsesta erossa. oOle yrittänyt käydä töissä apuna, mutta on vihjaillut että minusta enemmän haittaa, no voihan se ollakin koska aikansa menee että oppii ne hommat.
Erosta; olen miettinyt sitä tosi tosi paljon ja kauheeta se olisi lapsen kannalta. Mutta miten tässä minä jaksan muuten? Miehellä on näköjään omat keinonsa.
Minule tekisi varmaan se ulkopuolinen rakastaja hyvää. Luulen että näkisin sen jälkeen asiat eri tavalla, tosi naiiivi ajatus, tiedän. Vai mitä miehet ajattele naisesta joka haaveilee avioliiton ulkop elämästä?
En minä tiedä millainen maailma nykyään on, kun ulkona käyn tosi harvoin, olen kristitty niin arvomaailma vähän erilainen ollut muutenkin , tosi tiukka siis, siksi pohdin äärimmäisyyksiä.
Meillä on ollut aina vähän tahmee seksielämä, sellasta räpelystä. Mies ollut niin kokematon naisten suhteen ja häntä taas ei saanut juurikaan koskettaa kuin tietyllä tapaa, jota minä en sitten osannutkaan. Vauvan jälkeen se kuihtui kokonaan. Sitten kun aloin haluta niin mies ei enään. Ja nyt on pattitilanne.
Siis se vauva ja ihanneperhe, miehen kainalo, seksiä 2 x viikossa yms ovat vain haaveita tällä hetkellä.
halua muutosta, tässä tapauksessa ilmeisesti miehesi, ei sitä silloin tulekaan. No tulee, jos otat ja erot, tai otat ja hommaat sen sivusuhteen, mutta noin muutoin.
Minä taas olen sen verran naiivi noiden lapsi parisuhteessa-asioiden kanssa, että vaikka varmasti on omat hankaluutensa siinäkin ja voihan joskus olla niinkin, ettei lasta vain saa minnekään pois jaloista, niin JOS on sitä halua olla sen toisen aikuisen kanssa, niin kyllä siihen ne keinot keksitään. Väitänpä pokkana että lastenhoitoon keskittymällä ja lasten hoitamisen varjolla on helppo vältellä omia aikuisen velvollisuuksiaan suhteen toista osapuolta kohtaan etenkin jos ei oikein ole sitä kipinää vaikkapa juuri siihen seksiin.
Olet kuitenkin muistanut koittaa puhuakin asiasta miehesi kanssa, ihan silleen kahden ja painottaen kenties sitä, miten tärkeää asiaa koitat hälle kertoa ja miten kiva olisi jos jokin positiivinen muutos saataisiin aikaan?
kirjoitusvirheitä. Nyt kukaan ei tajua tuotakaan.