Mitä tekisitte tälläisessä tilanteessa,jättäisittekö vai jäisittekö??
Elikkä olen seurustellut kihlattuni kanssa 1,5vuotta ja suhteemme alkoi hyvin, kihlattuni on aina ollut hyvin rakastavainen ja oli täysin onneissaan kun suostuin kihlaukseen n.8kk sitten.
kaikki meni hyvin kunnes hän meni armeijaan sen jälkeen hän muuttui esim. alkoi haukkua minua,haastoi riitaa,mustasukkainen,ja käyttäytyi huonosti. ja nyt sitten n.2kk sitten hänestä on tullut vieläkin pahempi esim.Haukkuu vieläkin rumemmin(ämmä,lutka,lehmä,paska)ja riitelemme koko ajan,kaverit ja alkoholi yms.
Olen aivan vitun rikki,sillä tiedän etten ole tehnyt mitään väärää mistä kihlattuni saisi syytä käyttäytyä näin, annan hänelle vain kaiken loppujenlopuksi anteeksi, sillä hän itse aina riitojen jälkeen matelee minulle ja pyytää anteeksi ja sanoo ettei todellakaan tarkoita ja että rakastaa minua oikeasti jne.
Olen koittanut keskustella hänen kanssaan tästä hänen käyttäytymisestää, olen yrittänyt ymmärtää häntä sillä hänellä on kova stressi ja suoriutumis paineita. mutta kun koitan ystävällisesti selvittää että mikä on ongelma/hätänä,hän vain sekoo lisää ja huutaa ettei kanssani voi keskustella, väittää että kaikki on minun vikani!
Vaikka olen kovasti rakastanut/koitanut rakastaa häntä ilkeydestäänsä huolimatta.
Moni ystäväni on sanonut että minun pitäisi jättää hänet sillä en ansaitse tuollaista käytöstä ilman syyttä, mutta en vain pysty rakastan häntä vain niiin paljon että vaikka olen itsekkin tullut siihen tulokseen että hänen jättäminen olisi aivan oikein,niin en vain pysty! Mitä vittua teen???onko kokemusta?
Elikkä olen seurustellut kihlattuni kanssa 1,5vuotta ja suhteemme alkoi hyvin, kihlattuni on aina ollut hyvin rakastavainen ja oli täysin onneissaan kun suostuin kihlaukseen n.8kk sitten.
kaikki meni hyvin kunnes hän meni armeijaan sen jälkeen hän muuttui esim. alkoi haukkua minua,haastoi riitaa,mustasukkainen,ja käyttäytyi huonosti. ja nyt sitten n.2kk sitten hänestä on tullut vieläkin pahempi esim.Haukkuu vieläkin rumemmin(ämmä,lutka,lehmä,paska)ja riitelemme koko ajan,kaverit ja alkoholi yms.
Olen aivan vitun rikki,sillä tiedän etten ole tehnyt mitään väärää mistä kihlattuni saisi syytä käyttäytyä näin, annan hänelle vain kaiken loppujenlopuksi anteeksi, sillä hän itse aina riitojen jälkeen matelee minulle ja pyytää anteeksi ja sanoo ettei todellakaan tarkoita ja että rakastaa minua oikeasti jne.
Olen koittanut keskustella hänen kanssaan tästä hänen käyttäytymisestää, olen yrittänyt ymmärtää häntä sillä hänellä on kova stressi ja suoriutumis paineita. mutta kun koitan ystävällisesti selvittää että mikä on ongelma/hätänä,hän vain sekoo lisää ja huutaa ettei kanssani voi keskustella, väittää että kaikki on minun vikani!
Vaikka olen kovasti rakastanut/koitanut rakastaa häntä ilkeydestäänsä huolimatta.
Moni ystäväni on sanonut että minun pitäisi jättää hänet sillä en ansaitse tuollaista käytöstä ilman syyttä, mutta en vain pysty rakastan häntä vain niiin paljon että vaikka olen itsekkin tullut siihen tulokseen että hänen jättäminen olisi aivan oikein,niin en vain pysty! Mitä vittua teen???onko kokemusta?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jos todellaki kuulet tollasta kuraa KIHLATULTASI, kannattaisiko heittää sormukset mäkee ja jatkaa eri teit kummakki eriksee? Toi ei todellakaa oo oikee ketää kohtaa eikä toi oo oikeet rakkaut. Jos et uskal jättää päi naamaa ni heit sormus jonneki ja lähetä vaikka kirje tai tekstari.
mie olin samalaasessa suhteessa tossa parise vuotta sitte, ja jätin miehee ku se rupes minnuu haukkumaan. vaikeeta se oli mutta pakko mikä pakko. kenekää ei piä eikä kuulu kestää tollaasta. nyt oon päässy yli siitä suhteesta ja elämä on makiaa uuen kollin kanssa, muutetaa ensi kuussa yhytee. voimii siulle!
Ehdotan että annat hänelle tarpeeksi usein, niin eiköhän se siitä. No ei, teet niinkuin itse parhaaksi näet ja pidät ystävät lähellä!
hah,Kyllä hän saa ihan tarpeeksi :D että ei meillä mitään seksi ongelmia ole ollut, jos ei nyt sitten lasketa sitä että tässä lähi aiikoina häntä ei ole kuulemman enää panettanut.Ja tietysti ajattelin heti että ahaa sillä on joku toinen "pillu" mutta toisinaan en ikinä voisi uskoa hänestä.
Se huomas intissä että miehet kiinnostaakin enemmän. Näin käy monelle, että todellinen herääminen tapahtuu vasta siellä.
vaikka kyse olisikin stressistä, voitko kuvitella, että joka kerta kun hänellä on stressiä, kykenet ottamaan kaikki nuo haukut niskaasi sen takia koska hänellä on stressiä? mielestäni sellaisen kanssa ei kannata olla jos ei osaa stressitilanteissa käyttäytyä, nimittäin jos ei osaa nyt, niin ei sitä varmasti osaa myöhemminkään.
Tosiaan hänellä on niitä hyviäkin päiviä (aivanihanasillon) mutta NAPS! jokin olematon asia tapahtuu/käy mielessä/joku sanoo yms niin se sekoo ja alkaa haukkuu aivan vitusti! Ja tottakai tiedostan sen että olen itse ihan vituntyhmä kun olen tässä suhteessa vielä, mutta kamalinta on kun ei vain pysty eroamaan vaan sen takia että rakastan häntä niiin paljon, eikä tietenkään ennen niiin ihanasta/unelma miehestä voisi ikinä uskoa tuollaista hirviötä mikä hänestä on tullut. Ja meillä on aina ollut tasa-arvoinen suhde,mitä nyt joskus olen saanut periksi jotain pikkujuttuja:D Mutta tosiaan nykyään aina kun hän muuttuu hirviöksi niin Minä olen kaiken syy,vaikka jokin työ asia yms ottaisi häntä päähän niin heti alkaa vittuilu minulle niin kun hänen työ asiat niin minun vika muka olisi, ja pahimmissa tapauksissa hän laukoo suustaan niin kamalia asioita etten oikeasti viitsi tähän edes kirjoittaa, esim. perheestäni,lemmikeistäni,ystävistäni,minusta,MINUSTA,minusta,ja MINUSTA, niin että lopuksi saa minut itkemään silmäni päästä ulos koska se mitä hän sanoo/uhkaa sattuu aivan helvetisti.
Ja aina uudestaan hän vain pyytää anteeksi ja lupaa ettei enää ikinä huuda minulle tai mitään vastaavaa, ja tyhmä kun olen niiin uskon sen koska rakastan häntä.
Toisinaan olen ajatellut että onko tämä henkistäväkivaltaa?
Olipa nyt sit oikeesti syy sussa tai missä, niin selkeästi syyllistäminen ei oo oikea asia miten pitäisi käyttäytyä. Haukkuminen on henkistä väkivaltaa ja usein sitä käyttävät pyrkivätkin tilanteeseen, jossa lopulta itsetunto on nollassa, eikä siitä enää pääsekkään pois. Anteeksipyyntö ei poista sanottuja asioita.
Joo, oot tyhmä kun siinä vielä jatkat. Joskaan tunteet ei olekkaan mitenkään järjellä selitettävissä. Siltikin... Joskus pitää järjellä tehdä se eroaminen, jos kerran et ole onnellinen sen miehen kanssa. Vaikka olisikin joskus ihana. Kaikki maailman miehet ovat joskus ihania. Valitse mies, joka arvostaa sua kuten sä arvostat sitä. Rakkaus kasvaa, jos se on molemmin puolista ja jos sen ilmaiseminen on positiivista. Ei se tuosta paremmaksi muutu, jollet sitä pakota. Pahenee vaan. Ja kun ei ole keskusteluyhteyttäkään, niin oikeastaan aika arvoton suhde. Keskustelulla tarkoitan sitä, että voisit avoimesti kertoa miltä susta tuntuu, kun se sanoo noin ilman, että heti mies kääntäisi sen sun syyksi.
Puolustelee omaa käytöstään, vai? Kuule... Nyt teet mitä tarvitseekin ja ainakin jonkin pituinen ero ja jollei oikeeasti tee muutosta ja jos susta yhtään epäilyttää uskallatko sille olla avoin, niin turhaa sitä on eron jälkeenkään jatkaa.
Plussat ja miinukset paperille ja jos plussat on yleismallisia, joita löytyy joka miehestä, niin älä selitä sitä miestä itselles hyväksi. Tarkoitus loukata ei ole ikinä mikään hyvä juttu eikä kuulu parisuhteeseen normaalisti.
okei olet sanonut asiasta, ei tepsinyt. Seuraavaxi sormus pois sormesta (vaikka vaan väliaikasesti, "miettimisajaksi", ja sitten asia puheexi. Ehkä menee paremmin perille.
puhuminen puhuminen ja lisäpuhuminen ja lisälisäpuhuminen ei riitä jos kerran puhuminen ei riitä. Sitä pitää tehostaa teoilla. Jos sekään ei vie signaalia perille, äijä mäkeen!
Tietysti kyse voi olla ohimeneävstä nuaren raccauden sekopäisyydestä... joskushan raccauden secapäisyydessä voi päätyä ilmaisemaan raccautta oudoilla taavoilla kuten tölvimällä.. vetäähän ne koulu pojatkin tyttöjä letistä... rakastuneet heterot on hulluja! Niin se vain on. Joten ehkä juttu ei ole edes vaka... miten sitä voisi tietää parin suoli24-rivin presusteella!
"Moni ystäväni on sanonut että minun pitäisi jättää hänet sillä en ansaitse tuollaista käytöstä ilman syyttä"---- Miksi et usko ystäviäsi ja jätä sitä? Ystäväsi on varmasti sun puolellasi tässä jutussa ja tukevat sinua. Mielestäni sinä olet vain typerä kun tuhlaat aikaasi tuollaiseen luuseriin vaikka tiedät että ystäväsi tukisivat sinua eron tullessa. Ja huomaan että kihlattusi on aika munaton, kun täytyy isotella omalle muijalleen. Tuollainen ansaitsisi saada turpaan niin paljon, että näkisi miltä paha olo tuntuu. Munat pois vain, mikäli niitä edes on, ja sitä epäilen hyvin vahvasti.
Olet tosiaan oikeessa, erota varmaan pitäisi....siitä tulee vaan niin helvetillisen vaikeata! Tämä on jo kolmas suhteeni ja kaikkeista mieleen jäävin sillä meillä on tosiaan ollut ensimmäiset 7-8kk niin mahtava suhde ja rakastimme toisiamme erittäin paljon kunnes hänestä tuli tuollainen ja 2 edellistä exää oli sellaisia suht yhdentekeviä ja tosiaan vihaan exääni sillä hän petti minua parhaan ystäväni kanssa, ja toinen oli vain niin omistushaluinen ja kontrollifriikki minusta. Joten olen mielestäni "kärsinyt" jo tarpeeksi miehistä,siis en todellakaan väitä että kaikki miehet olisivat tälläisiä, on tietenkin hyviäkin yksilöitä mutta nykyään niitä löytää vain harvemmin. Alkaa niinko usko loppumaan että löytäisi joskus jonkun Oikeasti ihananmiehen. Ei vaan jaksa käydä läpi taas eron tuottamaa surua, eikä vaan jaksa etsiä "uutta miestä" siksi niin mieluusti toivoisin että kaikki kääntyisi parhain päin ja kihlattuni muuttuisi takaisin ihanaksi niinkuin hän ennen oli.
Totta kai sinä toivot ja haluat uskoa, että kaikki kääntyisi parhain päin. Niinhän me ihmiset aina toivomme.
Olet kuitenkin jo nähnyt tuon pimeän puolen kihlatustasi eikä se katoa minnekään.
Tuollainen on henkistä väkivaltaa ja valitettavasti mukaan astuu usein jossain vaiheessa myös fyysinen väkivalta. Sinun ei todellakaan kannata jäädä odottamaan sitä. Mitä pitempään siedät tuollaista, sitä vaikeampi sinun on lähteä. Kannattaa toimia heti.
Ero tuo aina surua mukanaan, mutta niin tuo tuollaisen suhteen jatkaminenkin. Uuden miehen etsimistä ei kannata edes miettiä nyt. Toivut rauhassa ja käyt surusi läpi. Tutustut samalla itseesi ja opettelet elämään itsesi kanssa. On ihan hyvä oppia pärjäämään ihan itsekseen. Uusi rakkaus tulee kyllä aikanaan eteen ihan etsimättäkin.
Unohda tunteet ja mieti ongelmiasi pelkästään järjellä. Et sinä halua tulevaisuutta väkivaltaisen ihmisen kanssa.
Kiitos:) saako kysyä että kun sinulla lukee tossa että saman kokenut,niin miten/millai kokenut?
Oletkin jo nyt kirjoittanut pariin eri osioon ongelmistanne kihlattusi kanssa. Kumpaankin olet myös saanut vastauksiksi varoituksen sanoja mahdollisista yhteisen elämän ongelmista. Ihanko oikeasti ajattelit onnistuvasi rakastamaan toisen kunnolliseksi ja ihanaksi? Sen virheen on moni muukin tehnyt ja katunut.
On sinun vallassasi mitä tulevaisuudellasi teet, mutta arvostusta et ainakaan vaikuta nauttivan parisuhdepelissänne. Tuohon esittämääsi kysymykseen vastaan, että hae ihan oikeasti itsellesi apua ennen kuin olet täysin selkä seinää vasten.
Miksi sinä hakemalla haet ongelmia elämääsi?
Ostä kunnon lattiamatto Anttilasta niin sinun itse ei tarvitse ryhtyä sellaiseksi.
On hyvin yllättävää että edeshaaveilet tuon tason ihmisen kanssa yhteiselämää. Halutessasi ongelmia elämääsi, voit valita hiukan älykkäämpiä! Kuten esimerkiksi miten päästä korkeamman tason oppilaitokseen, kuinka parantaa kielitaitosi jo niistä useasta joita jo osaat hiukan jne jne
Alä edes käytä sanaa "rakastaa" tuonlaisten ihmisten yhteydessä. Sinä vedät arvokkaan sanan aivan liian alhaalle lokaan!
Olen kasvattanut kolme lasta, ja omalla elämänkokemuksellanikin sanon, että älä tyttörukka mene moisen miehen mukaan! Jos oma lapseni olisi vastaavassa tilanteessa, olisin estänyt tämän jo, sillä tuosta ei seuraa mitään. Olisin käskenyt jättää ja etsiä paremman, ja paljonkin paremman, sillä tuota paremman löytää mistä vain. Ystävät vain tueksi ja onnea matkaan!
niin sitä ei nimitellä tuolla tavoin.
Eli mies ei rakasta sinua kun puhuu sinusta tuohon sävyyn.
itse lähtisin suhteesta heti jos toinen haukkuis mua huoraksi, lutkaksi, lehmäksi, paskaks ym.
tartte sietää tollasta! Ja varsinkaan kun sanoit,että et ole itse tehnyt mitään mikä aiheuttais sen roikaleen käytöksen. EI KUKAAN terve ja itseään kunnioittava nainen ansaitse tuollaista. Sinuna alkaisin jo pelätä miestäsi...Heitä sormus vaikka keittiön pöydälle, pakkaa tavarasi (jos asutte saman katon alla) ja lähde huitelemaan. Älä tee itsellesi enempää vahinkoa ja tuhlaa aikaasi moiseen ronttiin, HÄN EI TODELLAKAAN OSAA ARVOSTAA SINUA.
Ota tukea ystävistäsi ja lähde tuosta kuolleesta suhteesta.
Voimia sinulle kovasti ja aurinkoista kevättä!
Minusta tuntuu että miestäsi painaa nyt jokin asia jota hän ei pysty sinulle kertomaan. Mielestäni olisi tyhmää nyt jättää hänet kun hänellä on vaikeaa. Mieti omalta kannaltasi: Sinulla on jokin elämänkriisi menossa tai jokin muu suru etkä oikein pysty puhumaan siitä vaan huudat rakkaimmillesi (suomalaisten miesten tyypillistä käyttäytymistä) ja sitten sinut jätetään. Loogista kylläkin, eihän kukaan haukkuja siedä kauaa mutta tuntuu että hän ei pysty nyt jostain syystä avautumaan sinulle asiasta, jos armeijassa tapahtui jotain, poikaporukassa lomalla flirttaili, tai petti (toivottavasti ei!) ja nyt potee kauheaa syyllisyydentuntoa asiasta mutta ei pysty puhumaan. Jospa lähestyisit miestäsi, yrittäisit saada häntä puhumaan, kerrot samalla kuinka paljon häntä rakastat ja kaikesta selvitään yhdessä. Tsemppiä!