Saatte lukea AT-naisen tarinan.. Olen luultavasti jopa rakastunut mieheen joka ei tunne minua kohtaan mitään, hän on sanonut sen. Nykyään sattuu niin paljon että hänen kylmyytensä näkyy aivan selvästi ulospäinkin jo. Hän löytää minusta koko ajan vikoja, joita yritän ja yritän korjata..
Olen muuttunut puheliaammasta ja ulospäinsuuntautuneemmasta luonteesta hiljaiseksi jotta miellyttäisin.
Olen muuttanut ulkonäköäni ja huolehdin itsestäni yhä enemmän. Silti saan aina epäsuorasti haukut pinnallisuudesta..
Olen lopettanut epäterveelliset elämäntavat, tupakan ja herkkujen syömisen koska hän ei pidä sellaisista naisista.
Hän paheksuu naisia jotka lihottavat itseään, mutta toisaalta väheksyy minua koska olen hoikka.
En kuulemma syö tarpeeksi. Vaikka olen syönyt kunnon annoksia ruokaa hänen edessään ja jopa roskaruokaakin, hänen kantansa pysyy vain samana. Syömisistä kysely loppui kyllä siihen kun tiuskaisin vain "miksi" kun hän kysyi olenko syönyt hyvin ja aloin itkemään.
Itken vain päivittäin koska en voi unohtaa. Olen laittanut välit poikki kavereihin/ystäviin koska he sanovat juuri ne kipeimmät sanat. Toistelevat vain sitä samaa mantraa että "unohda se". Ei voi unohtaa jos oikeasti välittää.. Ehkä olen sitten niitä säälittäviä teinejä jotka lopettavat itsensä miehen vuoksi, itsetuhoisia ajatuksia on ollut ja olen yrittänyt hahmotella hänelle viestiä jossa kerron että hän oli minulle tärkeintä tässä maailmassa, mutta kipu on niin kova etten pysty jatkamaan.
Pahinta on ettei edes minun apuni kelpaa. Hän oli onnettomuudessa aika vasta ja huolii vain entisen tyttöystävänsä avun.. Minä en saisi edes lohduttaa, jos hänellä on paha olo. Nykyään hän on kieltänyt minua puhumasta enää omasta pahasta olostani, keskitytään juttelemaan kaikenlaista muuta.
Hankalaa kuitenkin keskittyä, koska itken päivittäin niin paljon että saatan jopa oksentaa pahaan olooni..
Hän on myös mestari olemaan puhumatta asioista suoraan. Joka kerta hän suostuu tapaamiseen kanssani ja esittää suht innostunutta. En voi koskaan tietää totuutta.
Olen muuttunut puheliaammasta ja ulospäinsuuntautuneemmasta luonteesta hiljaiseksi jotta miellyttäisin.
Olen muuttanut ulkonäköäni ja huolehdin itsestäni yhä enemmän. Silti saan aina epäsuorasti haukut pinnallisuudesta..
Olen lopettanut epäterveelliset elämäntavat, tupakan ja herkkujen syömisen koska hän ei pidä sellaisista naisista.
Hän paheksuu naisia jotka lihottavat itseään, mutta toisaalta väheksyy minua koska olen hoikka.
En kuulemma syö tarpeeksi. Vaikka olen syönyt kunnon annoksia ruokaa hänen edessään ja jopa roskaruokaakin, hänen kantansa pysyy vain samana. Syömisistä kysely loppui kyllä siihen kun tiuskaisin vain "miksi" kun hän kysyi olenko syönyt hyvin ja aloin itkemään.
Itken vain päivittäin koska en voi unohtaa. Olen laittanut välit poikki kavereihin/ystäviin koska he sanovat juuri ne kipeimmät sanat. Toistelevat vain sitä samaa mantraa että "unohda se". Ei voi unohtaa jos oikeasti välittää.. Ehkä olen sitten niitä säälittäviä teinejä jotka lopettavat itsensä miehen vuoksi, itsetuhoisia ajatuksia on ollut ja olen yrittänyt hahmotella hänelle viestiä jossa kerron että hän oli minulle tärkeintä tässä maailmassa, mutta kipu on niin kova etten pysty jatkamaan.
Pahinta on ettei edes minun apuni kelpaa. Hän oli onnettomuudessa aika vasta ja huolii vain entisen tyttöystävänsä avun.. Minä en saisi edes lohduttaa, jos hänellä on paha olo. Nykyään hän on kieltänyt minua puhumasta enää omasta pahasta olostani, keskitytään juttelemaan kaikenlaista muuta.
Hankalaa kuitenkin keskittyä, koska itken päivittäin niin paljon että saatan jopa oksentaa pahaan olooni..
Hän on myös mestari olemaan puhumatta asioista suoraan. Joka kerta hän suostuu tapaamiseen kanssani ja esittää suht innostunutta. En voi koskaan tietää totuutta.
Vastaukset 25
Vanhimmat
LOPETA!!!
a) Ole oma itsesi, jos et sellaisena kelpaa niin mies ei ole sinun arvoisesi.
b) Älä jätä koskaan kavereitasi ja omaa elämääsi kenenkään miehen takia.
Kuulostaa siltä ettei mies ole täysin normaali tai sitten sinussa on vikaa.
Unohda miehet hetkeksi ja palaa asiaan taas vaikka kesän jälkeen tai kun tapaat jokun toisen keneen ihastut.
Mistä ihmeestä sinulla niitä tunteita riittää? Olet kenties masokisti ja nautit kun sinua nöyryytetään? Enemmän kuulostaa itsetunto-ongelmalta, et arvosta itseäsi ja kuvittelet olemattomia tunteita.
"Olen muuttunut puheliaammasta ja ulospäinsuuntautuneemmasta luonteesta hiljaiseksi jotta miellyttäisin."
Älä tee sitä virhettä. Minun exä teki juuri noin mutta ei minua hänen puheliaisuutensa sinällään häirinnyt vaan asenne siinä taustalla. Olisi vain puhunut vähemmän tungettelevaan sävyyn niin olisi saanut puolestani papattaa vaikka koko ajan. Itsekään en osannut ilmaista itseäni kunnolla.
Ole vikana, vaan se että kun olen hermostuksissani ja puhun, mies ei saa minulta suunvuoroa.
Ja se kun joku kysyi mistä minulla tunteita riittää, niin ei voi olla ketään joka ymmärtäisi ja olisi kuunnellut niin hyvin kuin tämä mies. Hän ei myöskään ole sellainen kännääjä ja kaikkea vastaan kapinoiva kuten ns. renttumiehet jotka aina ovat minua yrittäneet, vaan kunnolliset elämäntavat omaava mies. Pikemminkin on niin että minä en ole hänen arvoisensa, jos näin ajatellaan. Jos jostain ihmisestä välittää ja tahtoo olla hänen kanssaan, ei niitä tunteita heitetä niin vaan roskakoriin.
Sinäkin huomaat, ettei suhteesta tule yhtään mitään ellei molemmat hyväksy toisiaan juuri sellaisina kuin ovat. Voit roikkua tuossa epätoivossa vaikka kuinka pitkään tai sitten hyväksyä tosiasiat ja hakea sellaisen joka ansaitsee juuri sinut. Tuollainen on täyttä puppua ettet olisi hänen arvoisensa.
...rakkauttasi tarvitse romukoppaan heittää. Sun rakkautesi on nyt itsekästä, koska haluat omia miehen itsellesi. Rakkaus on sitä, että haluaa toisen hyvää, ja onnea. Mies on syystä tai toisesta tullut siihen tulokseen, että teidän juttunne ei toimi, sun pitää kunnioittaa sitä. Mutta jos mies vaatii, että sun pitää muuttua, ja pitää tahallaan avoinna suhteen mahdollisuutta niin sitten mies on typerys.
Mieskö typerys? En ole samaa mieltä. Miehellä luultavasti on hyvä intuitiivinen käsitys siitä, miten käsitellä tätä naista, eikä hän häikäile sen intuitionsa mukaan toimia. Jos minä oikein ymmärrän, niin yliolkaisesti viskottujen julmuuksien ja kylmän asenteen seassa hän viljelee ajoittaisia armopaloja, joita nainen sitten kontrastin vuoksi arvostaa yli kaiken, ja koko ruljanssiin syntyy jonkinlainen addiktio.
Ihan taitavaa peliä miehen puolelta minun nähdäkseni. Ei varmaan ole ollenkaan tyhmä yksilö.
Minusta AP:n olisi syytä katsoa peiliin vähän uusin silmin.
"Mieskö typerys?"
No totta kai. Sinunko mielestäsi viisas ja fiksu ihminen tahallaan piinaa ja kiduttaa toisen itsemurhan partaalle?
...tuskin on tuollaisesta manipulaatiosta kysymys.
Tarkoituksellisuus ei tietenkään viestistä selviä, joiltakin tällainen onnistuu vaistomaisesti. Kuvio on kuitenkin päivän selvä ja aloittaja voi muuttua muuttumiseltaan eikä tule koskaan olemaan mukamas riittävän "hyvä". Parempi katkaista kierre heti eikä katua jälkeenpäin omaa tyhmyyttään.
Hyväntahtoinen voi olla älykäs tai typerys samoin kuin pahantahtoinen voi olla älykäs tai typerys, mutta älykäs ja pahantahtoinen ei ole typerys.
että tämä piirre hänessä joka saa minut tuntemaan itseni kelvottomaksi, muuttamaan itseäni jne. on aika tiedostamatonta häneltä.
Tiedän että hänellä on huono itsetunto ja hän voi purkaa asioita joskus minuun, on myös myöntänyt joskus "testaavansa" minua ja hakemalla jonkunlaista huomiota ymmärtämällä jotain asioita väärin.
Ehkä voi olla narsistisia piirteitä, mutta niitähän on minussakin kuten jokaisessa.
Kyllä osittain siis testailee ja "kiusaa", mutta ei todellakaan ole tarkoituksella minua mihinkään itsetuhoisiin ajatuksiin ajanut. Ne ajatukset on tulleet ihan minun omasta päästäni.
niin että sinulla se huono itsetunto on ei hänellä, tai voi se olla hänelläkin.
Sanoit alotus viestissä että hän on sanonut ettei ole sinusta kiinostunut,,,,, Mitä kohtaa nyt et ymmärrä tässä asiassa? Yritä nyt kultapieni hyväksyä ettet häntä tule tässä elämässä ikinä saamaan.
Tyhmintä mitä voit tehdä on alkaa kiristää häntä itsemurhalla.
Neuvon että varaat ajan psykiatrille heti huomenna.
Tuo teidän juttunne kuulostaa suoraan sanottuna melko...sairaalta. Sinä yrität muuttaa jopa omaa perusluonnettasi (puhelias, ulospäinsuuntautunut) sellaisen miehen takia, joka ei ilmeisesti edes sinua halua. Laitat jopa välit poikki omiin ystäviisi, ajat itsesi yksinäisyyteen. Ei yksikään, siis yksikään mies ole tuon arvoinen.
Sanot että olet muuttanut ja muuttanut itseäsi vain miestä miellyttääksesi. Mitä järkeä tuollaisessa on, varsinkin kun mies vain keksii uusia ja uusia "vikoja"? Kannattaako ihmisen muka muuttaa itsensä joksikin ihan muuksi vain jonkun miehen tai naisen takia? Ei kannata. Etkö sinä halua kumppania, joka pitää sinusta sellaisena kuin oikeasti olet? Kuinka kauan luulet voivasi vain näytellä jotain muuta pitääksesi jonkun tyytyväisenä, ilman että itse ahdistut?
Mikä siinä miehessä muka on niiiiiin ihmeellistä, että tuollainen kannattaa? Jos hän onkin hyvä kuuntelija, niin kyllä on moni muukin mies. Mies, joka ei jatkuvasti kritisoi ja alista sinua.
Sitähän tuo on, alistamista. Mies purkaa omia turhaumiaan sinuun, käyttää sinua jonkinlaisena negatiivisten tunteidensa likakaivona. Et sinä tuollaista kohtelua ansaitse, mutta et tule mitään muuta saamaankaan, jos et itse kunnioita itseäsi ja vaadi parempaa kohtelua.
Älä nyt hyvä nainen asetu toisen ihmisen kynnysmatoksi. Opettele pitämään puolesi, arvostamaan itseäsi ja sanomaan takaisin. Jos sinä vain myötäilet ja otat kaiken paskan niskaasi, niin tulet saamaan sitä kohtelua osaksesi aina uudestaan ja uudestaan.
Mies jopa myöntää että "testailee" sinua yms. Hän siis tiedostaa tekevänsä väärin, mutta silti vain jatkaa ja jatkaa. Minä en suoraan sanottuna ymmärrä, että miksi edes haluasit tuollaisen ihmisen seuraa.
Ja niistä itsetuhoisista ajatuksista. Kukaan ei ole sellaisen arvoinen. Ei kukaan. Etkä sinä sellaisella teolla saavuttaisi yhtään mitään. Ei tuollainen ihminen jäisi sinun perääsi itkemään, tai toisi haudallesi ruusuja. Unohda noin järjettömät ajatukset.
Ihan ensimmäiseksi lopetat sen miehen käytöksen puolustelemisen. Vika ei ole sinussa, vaan hänen käytöksessään. Älä yritä hakea käytökselle mitään oikeutusta itsestäsi. Sano hänelle suoraan, että jos hänellä on paska olo tai huono itsetunto, niin hänen täytyy käsitellä ne ihan itse, eikä kaataa niitä toisen ihmisen niskaan. Älä suostu toisen tunteiden kaatopaikaksi.
Mitä nopeammin katkaiset kaikki välit mieheen, sitä nopeammin toivut ja olet valmis tapaamaan ihmisiä jotka arvostavat sinua. Sinua, eikä jotain mielikuvaa jollaiseksi sinun muka täytyisi muuttua.
En tosiaankaan ole puhunut hänelle mistään itsemurha-aikeista, tai syytellyt.
Se on sairainta mitä jollekin voi tehdä, tiedän siitä että minua itseäni on kiristetty siihen malliin.
Ei oikea rakkaus ole mitään kiristämisiä ja syyttelyitä.
Minulla on masennuslääkitys ja olen hakenut apua, käyn puhumassa viikottain.
no et vielä, mutta kun sanoit että olet suunitellut sellaista viestiä hänelle jättäväsi.
Tässä ote: Ehkä olen sitten niitä säälittäviä teinejä jotka lopettavat itsensä miehen vuoksi, itsetuhoisia ajatuksia on ollut ja olen yrittänyt hahmotella hänelle viestiä jossa kerron että hän oli minulle tärkeintä tässä maailmassa, mutta kipu on niin kova etten pysty jatkamaan.
Eiköhän ole ilmeistä mitä tuolla haetaan.
syytät sitä miestä hänen ongelmistään, hän ei ole tehnyt mitään väärää noiden tekstien perusteella,
se jätkähän suoraan sanottuna yrittää vääntää tolle tytön hupakolle rautalangasta että" painu vittuun, minä en sinua kaipaa" , mutta hän ei sitä suostu tajuamaan. (ei sano suoraan koska tietää tytöllä olevan mentaali ongelmia, ja pelkää että tämä tekee jotain itselleen).
Se jätkä ei ole pyytänyt häntä itseään muuttamaan vaan hän tekee sen ihan itse,koska ei hyväksy totuutta. Lisäksi tämä tyttö kärsii bulimiasta ja on anorektikko, jätkä on huolissaan ja pyytää syömään enemmän. Olen minäkin anorektikoita nähnyt eikä se ole kivaa katsottavaa.
Ehkäpä naiset katsoo asioita jotenkin laput silmillä,en tiedä.Pitää osata lukea myös rivien välistä.
En todellakaan ole pelotellut itsemurhalla.
VAAN jos päätyisin itsetuhoiseen tapaan päättää päiväni, tahtoisin jättää hänelle viestin jossa kertoisin että hän oli minulle tärkeintä tässä elämässä. En syyllistää.
Kai sinäkin, olitpa missä tilanteessa tahansa jossa mahdollisesti menettäisit henkesi tahtoisit lähettää viestin rakkaimmalle ihmiselle?
itse käsitä ,mutta kun saat sen tolla tavalla kuulostamaan siltä että se oli hänen syytään, ymmärrätkö. Mistä se kipusi kumpuaa? HÄNESTÄ, joten hän voisi kuvitella että se oli hänen syytään.
Hei kuule, jos olet muuten terve ihminen niin en usko että sulla on pätevää syytä itsariin,alat syömään jotta pääset normaaliin painoon, kesä ja kaikki tulossa,jäitä hattuun.
Aika rankkaa tuo päättely etten olisi normaalipainoinen ja kärsisin syömishäiriöstä.
Painoindeksi on 20, tiesitkös että se on normaalipainossa?
En ahmi, enkä laihduta vaan syön kunnolla. Se miksi olen oksentanut pahaan oloon, johtuu siitä että kun ihminen itkee tarpeeksi alkaa hengitys olla ylihengittämisen ja tukkoisuuden vuoksi hankalaa, usein vetää omaa räkäänsä henkeen, köhii ja oksentaa. Paniikki-reagtio siis.
Oksensin joskus nuorempana 13-14 vuotiaanakin pakosta saatuani niin kovan itkukohtauksen että hengittäminen oli vaikeaa.
Hmm, miksikäs mies ei eilen sanonut minulle sitä että voisin painua vittuun vaan erittäin innokkaasti suostui tapaamiseen? :) Okei, enhän minäkään nyt kaikkea suoraan ja epäkohteliaasti viitsi sanoa. Mutta jos jotain en tosissaan tahdo nähdä, niin sitten en näe.
hän pitää sinua sitten vauvanaan ja olettaa että itket nälkääsi:).
Ei vaan mikä näitä tietää varmuudella sanoa,en minä mikään meedio ole.
Vaikeus tulee siitä kun te naiset ette pysy totuudessa,vaan totuutta väritetään, jotenka on hyvin vaikeaa loppujen lopuksi päätellä että kuka on se hullu psykopaatti:).
Voihan sitä ihmisiä nähdä ihan kaveripohjaltakin,muuten.
Ehkäpä laastari-seksi tekisi sinulle terää?
Suostu edes laastariseksiin. :( Mutta saiskos sulta?
En tiedä heititkö ihan läpällä,mutta mulle saat kirjotella ihan mitä vaan.
[email protected]
En tajunnut oletko sen miehen kanssa yhdessä vai etkö saa sitä.
Mut tämä laulu tuli mieleen...
Jos tahdot niin olen sulle joku aivan muu, ..
http://www.youtube.com/watch?v=vzxxBpMH1-Y
Ilman sinua olen puolitiessä helvettiin.
VÄLILLÄ PITÄÄ VALITETTAVASTI HERÄTÄ TODELLISUUTEEN!
Lyhyesti: meri on täynnä kaloja!
Pitemmin: Ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa jokaiselle. On monia sopivia ja loppu on kiinni monesta asiasta, ensisijaisesti ehkä elämäntilanteista. Okei tämä mies on sinulle mielestäsi yksi niistä mahdollisista oikeista. Sinä ilmeisesti et ole hänelle ainakaan ensisijainen "oikea". Ja ainakaan elämäntilanteenne eivät käy yksiin, koska sinä haluaisit tämän miehen omistaa, mutta hän ei halua sinuun sitoutua. Tiesitkö muuten, että KETÄÄN ei voi omistaa, jokaisella ihmisellä on oma vapaa tahto, myös siinä, onko jonkun kanssa vai ei.
Lisäksi kuuntelepa miesnäkökulmaa: mies ei kunnioita naista, joka on liian helppo, tahdoton, tekee kaiken mitä sanotaan. Mitä sellainen nainen voi tuoda parisuhteeseen, jolla ei ole omaa persoonaa, vaan joka peilaa toisen toiveita? Yhtä hyvin voi seurustella peilin kanssa! Ja miehet, jotka tätä lukevat, sama pätee kyllä toisinkin päin. Siksi aina sanotaan, että olkaa omia itsejänne! Silloin voi löytyä yksi niistä oikeista, joka saa teiltä jotain suhteessa. Näinhän se on, että ei ole varsinaisesti huonoja puolisoita, on vain toisilleen sopimattomia ja neiti hyvä, tuo mies on sinulle täysin sopimaton!
Äläkä nyt herran Jumala luokittele itseäsi mitenkään alempitasoiseksi! Pyrit olemaan tyytyväinen itseesi ja sitten kun rakastat itseäsi, on sinuakin helpompi rakastaa. Tämä oli nyt vahvaa mielipidettä, ei välttämättä mikään ikuinen totuus ja pahoittelen, jos pahoitin mieltäsi sanomalla suoraan. Mutta mietipä, millainen tulevaisuutesi olesi tämän miehen kanssa, jos jollain taikasauvalla (tai kiristyksellä) voisit pakottaa hänet kanssasi olemaan..?
Tsemppiä sinulle ja usko pois, olet varmasti hieno tyttö! Ja usko pois, maailmassa on kyllä hyviäkin miehiä:)