Olen etsiskellyt sopivaa, lähinnä Fenderin Jazzbasson tyylistä, toimivaa
bassoa satunnaisempaan käyttöön, kitaraa kun olen enimmäkseen soittanut. On
minulla ollut bassojakin, nyt vaan ei ole minkäänlaista.
Kun ei viitsisi maksaa kovin hirveitä niin olen katsellut noita halvempia.
Huomio on kiinnittynyt noihin mm. Kaukoidässä valmistyettuihin kapineisiin.
Harley Bentonia saa alle satasella postimyynnistä, Squierin Affinity -sarjaa
vähän kalliimmalla. Sitten on suht edullisesti parempaa Squieria yms.
tarjolla.
Takavuosina osa todella halvoista oli mm. kieroine kauloineen käytännössä
mahdottomia soittaa, mutta mikä on tilanne nykypäivänä? Ainakin jos
keskustelupalstoja seuraa, noilla halvimmilla joita kuitenkin soittimina
myydään, ei tee yhtään mitään vaan pitää ostaa Amerikoissa valmistettu
merkkituote.
Mutta, mikä on totuus? Onko kukaan koskaan kuullut. että joku olisi
tuollaisella halvalla kopiolla päässyt keikan loppuun asti. Jos on yrittänyt
eikä onnistunut, kuinka surkeasti siinä on käynyt?
Jotkut taas kehuvat ostaneensa tuollaisen huokean version ja ehkä vaihteet
tallaa, mikkejä, hioneet nauhojen päitä yms. ja saaneet ihan toimivan
työkalun. Mihin tässä nyt enää pitäisi luottaa? Halvimman ja kalleimman
samantyyppisen ( esim. "J-bass") välillä kun alkaa olla jo saksalaisessa
postimyyntifirmassakin viitisenkymmenkertainen hintaero.
Itse asiassa, minulle saa yrittää kaupata esim.
tuollaista:
http://www.thomann.de/fi/fender_squier_std_jazz_bass_antiqueburst.htm
kohtuuhintaan, kunhan on terve yksilö. Pienet naarmut yms. ei haittaa.
Jos jollain kokemusta juuri tuollaisesta ( ei-affinity-Squierista ) , olisin
kiinnostunut kuulemaan mitä tuolla voi tehdä.
Kiitokset jo etukäteen asiallisista mielipiteistä.
-Pentti
e-mail: pentti.leppaaho@helsinki(tamapois).fi
bassoa satunnaisempaan käyttöön, kitaraa kun olen enimmäkseen soittanut. On
minulla ollut bassojakin, nyt vaan ei ole minkäänlaista.
Kun ei viitsisi maksaa kovin hirveitä niin olen katsellut noita halvempia.
Huomio on kiinnittynyt noihin mm. Kaukoidässä valmistyettuihin kapineisiin.
Harley Bentonia saa alle satasella postimyynnistä, Squierin Affinity -sarjaa
vähän kalliimmalla. Sitten on suht edullisesti parempaa Squieria yms.
tarjolla.
Takavuosina osa todella halvoista oli mm. kieroine kauloineen käytännössä
mahdottomia soittaa, mutta mikä on tilanne nykypäivänä? Ainakin jos
keskustelupalstoja seuraa, noilla halvimmilla joita kuitenkin soittimina
myydään, ei tee yhtään mitään vaan pitää ostaa Amerikoissa valmistettu
merkkituote.
Mutta, mikä on totuus? Onko kukaan koskaan kuullut. että joku olisi
tuollaisella halvalla kopiolla päässyt keikan loppuun asti. Jos on yrittänyt
eikä onnistunut, kuinka surkeasti siinä on käynyt?
Jotkut taas kehuvat ostaneensa tuollaisen huokean version ja ehkä vaihteet
tallaa, mikkejä, hioneet nauhojen päitä yms. ja saaneet ihan toimivan
työkalun. Mihin tässä nyt enää pitäisi luottaa? Halvimman ja kalleimman
samantyyppisen ( esim. "J-bass") välillä kun alkaa olla jo saksalaisessa
postimyyntifirmassakin viitisenkymmenkertainen hintaero.
Itse asiassa, minulle saa yrittää kaupata esim.
tuollaista:
http://www.thomann.de/fi/fender_squier_std_jazz_bass_antiqueburst.htm
kohtuuhintaan, kunhan on terve yksilö. Pienet naarmut yms. ei haittaa.
Jos jollain kokemusta juuri tuollaisesta ( ei-affinity-Squierista ) , olisin
kiinnostunut kuulemaan mitä tuolla voi tehdä.
Kiitokset jo etukäteen asiallisista mielipiteistä.
-Pentti
e-mail: pentti.leppaaho@helsinki(tamapois).fi
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ostin lähidivarista satkulla Squier-Presarin. Ei Affinity-sarjaa. Erikseen J-bass ja splitattu P-bass -mikit. Indonesialainen edullinen teollisuus-laatutuote. Kyllä tuolla soittelee, pitää ainakin kielet vaihtaa ja säädellä. Otekauta ok, pitäää nauhojen päät hioa. Ruusupuuta. Kaula ihan jees. Oli todella vähän käytetty, mm. kielet tod näk. alkuperäiset ja kaulaa ei ole koskaan säädetty. Jos meinaan pitää, ehkä talla ja mikitkin voisi vaihtaa, mutta tässäkin kunnossa tuolla jo tanssikeikan soittaa.
Jonkunlaisen Jazzbassoon todennnäköisesti tulen tuon jossain vaiheessa hankkimaan, koska pidempi mensuuri vaikuttaa edullisesti alapään soivuuteen, tuo Presari on enemmän "kitaramainen". Jos tykkää tuollaisesta, niin silloin ok. malli...
Eli, kyllä tuollaisella halvalla perusbassollakin pärjää riippuen vaatimustasosta jos on pokkaa muuten soittaa.
Ihan vaan nämä tiedoksi tämän ryhmän käyttäjille, joilla ei vaikuta vastauksien "runsaudesta" päätellen olevan näistä bassoista minkäänlaista kokemusta.
Ostin Thomannilta Harley-Bentonin jazz basson sen halvimman MB22-2T mallin hinta 98€, minusta aivan asiallinen soitin, siistit nauhat, pysyy vireissä, suora kaula ja viimeistelykin muuten siistiä.
Sieltä itämailta ne useimmat "merkki soittimetkin" nykyään tulevat. Esim Epiphonet kaikki mallit yhtä lukuunottamatta.