Töitä?!

Joo, kokemusta on näistä "sosiaalisista perusteista" kouluajaltakin, jolloin ihan muut kuin yksinhuoltajien lapset saivat ne vähäiset työpaikat, jotka piti "sosiaalisin perustein" jakaa. Siellä oli työnsaajien joukossa esim eräs tyttö, joiden vanhemmat huvilakansaa ja tyttö tunnettu kermavaahtolapsi... Kummasti jäivät vähäosaiset peukut pystyssä seisomaan.

Mutta maailma on epäoikeudenmukainen, kiero ja kylmä paikka, ei auta kuin sisäistää se ja live with it. Jos Jumalaa on, saavat kieroilijat osansa joskus. Itse olen vain menettänyt uskon jumalaankin että eipä sitä kun soveltaan Darwinin lakia... :S

"Juu-u, voi olla vaikeaa kun tässä suhdanteessa akateemisetkin joutuvat työkkärin ovia aukomaan ja btw, suurin osa työpaikoista hoidetaan ihan omilla crediiteillä eikä suhteilla, ainakin semmoiset joissa pitää oikeasti jo osata jotain."

Juu.

Ne kuuluisat "suhteet" ovat yleensä sitä sinun ammattitaitosi ja osaamisesi tunnetaan, ja sinuun luotetaan ennestään työantajan taholta. Ei siis mitään että isukki tai äiti suositteli isolle pomolle ja pomo miellyttäkseen alaisiaan palkkaa mitä sattuu!

Kukaan täysjärkinen palkkaa, ainakaan uudestaan, täysin kelvottomia työntekijöitä!

Kun puhutaan nuorten suhteiden puuttumisesta niin tarkoitetaan yleensä, että nuori ei ole työnantajan tiedossa. Työnantajat mielellään käyttävät aina ENNESTÄÄN tuntemiensa ihmisten palveluja, sellaisten ihmisten joiden he tietävät hoitavan hommat ja joihin he tietävät voivansa luottaa. Siis kun tarvitaan työvoimaa, niin työnantajat ensin käyvät läpi ennestään tuntemansa ihmiset, ja hakuun työpaikka tulee vain jos ei ole muutakaan keinoa saada työvoimaa. Tämän takia puhutaan ns. piilotyöpaikoista. Piilotyöpaikat ovat työpaikkoja, jotka täytetään tavalla tai toisella ettei tarvitse alkaa julkiseen työntekijän hakemiseen.

Siksi peräänkuulutan alla myös että nuorten kannattaa ottaa palkattomia harjoitteluita. Ihan vain siksi, että he saavat tilaisuuden luoda suhteita työnantajiin ja työpaikkoihin.

Tässä vielä miten työpaikkoja täytetään:

1) Työnantajat täyttävät työpaikat ensisijaisesti ennestään tuntemillaan ihmisillä, joiden ammattitaidon, luonteen ja luotettavuuden he tietävät ennestään HENKILÖKOHTAISESTI.

2) Jos ylläolevalla ei löydy sopivia henkilöitä (he voivat olla jo toisen työnantajan leivissä). Niin sitten mieluiten turvaudutaan ns. avoimiin hakemuksiin. Eli työnhakija on ilmoittanut itsensä työnantajan tietoon. Työantaja voi siis katsastaa löytyykö hänelle ilmoittautuneista työnhakijoista sopivan oloisia.

3) Jos ylläolevilla ei löydy, niin vasta sitten aletaan rekrytoimaan avoimella haulla. Siis tehdään työpaikkailmoitus ja käydään läpi koko rekrytointi ruljanssi.



Noista voidaan siis muodostaa päätelmät:

1) Henkilökohtaiset suhteet ovat kaikki kaikessa! Ihminen on sosiaalinen laumaeläin. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Työnantajat arvostavat ennenkaikkea ihmisiä jotka he tuntevat positiivisessa mielessä henkilökohtaisesti.

2) Työnantajat eivät pidä avoimesta työpaikka ilmoittelusta ja koko rekrytointi prosessin läpikäymisestä. Mielummin he säästävät vaivaa ja valkkaavat tavalla tai toisella heidän tietoonsa tulleista työntekijöistä sopivia ehdokkaita. Eli avoimia hakemuksia kannattaa lähettää eri työpaikkoihin.

nimetön. kirjoitti:

"Juu-u, voi olla vaikeaa kun tässä suhdanteessa akateemisetkin joutuvat työkkärin ovia aukomaan ja btw, suurin osa työpaikoista hoidetaan ihan omilla crediiteillä eikä suhteilla, ainakin semmoiset joissa pitää oikeasti jo osata jotain."

Juu.

Ne kuuluisat "suhteet" ovat yleensä sitä sinun ammattitaitosi ja osaamisesi tunnetaan, ja sinuun luotetaan ennestään työantajan taholta. Ei siis mitään että isukki tai äiti suositteli isolle pomolle ja pomo miellyttäkseen alaisiaan palkkaa mitä sattuu!

Kukaan täysjärkinen palkkaa, ainakaan uudestaan, täysin kelvottomia työntekijöitä!

Kun puhutaan nuorten suhteiden puuttumisesta niin tarkoitetaan yleensä, että nuori ei ole työnantajan tiedossa. Työnantajat mielellään käyttävät aina ENNESTÄÄN tuntemiensa ihmisten palveluja, sellaisten ihmisten joiden he tietävät hoitavan hommat ja joihin he tietävät voivansa luottaa. Siis kun tarvitaan työvoimaa, niin työnantajat ensin käyvät läpi ennestään tuntemansa ihmiset, ja hakuun työpaikka tulee vain jos ei ole muutakaan keinoa saada työvoimaa. Tämän takia puhutaan ns. piilotyöpaikoista. Piilotyöpaikat ovat työpaikkoja, jotka täytetään tavalla tai toisella ettei tarvitse alkaa julkiseen työntekijän hakemiseen.

Siksi peräänkuulutan alla myös että nuorten kannattaa ottaa palkattomia harjoitteluita. Ihan vain siksi, että he saavat tilaisuuden luoda suhteita työnantajiin ja työpaikkoihin.

Tässä vielä miten työpaikkoja täytetään:

1) Työnantajat täyttävät työpaikat ensisijaisesti ennestään tuntemillaan ihmisillä, joiden ammattitaidon, luonteen ja luotettavuuden he tietävät ennestään HENKILÖKOHTAISESTI.

2) Jos ylläolevalla ei löydy sopivia henkilöitä (he voivat olla jo toisen työnantajan leivissä). Niin sitten mieluiten turvaudutaan ns. avoimiin hakemuksiin. Eli työnhakija on ilmoittanut itsensä työnantajan tietoon. Työantaja voi siis katsastaa löytyykö hänelle ilmoittautuneista työnhakijoista sopivan oloisia.

3) Jos ylläolevilla ei löydy, niin vasta sitten aletaan rekrytoimaan avoimella haulla. Siis tehdään työpaikkailmoitus ja käydään läpi koko rekrytointi ruljanssi.



Noista voidaan siis muodostaa päätelmät:

1) Henkilökohtaiset suhteet ovat kaikki kaikessa! Ihminen on sosiaalinen laumaeläin. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Työnantajat arvostavat ennenkaikkea ihmisiä jotka he tuntevat positiivisessa mielessä henkilökohtaisesti.

2) Työnantajat eivät pidä avoimesta työpaikka ilmoittelusta ja koko rekrytointi prosessin läpikäymisestä. Mielummin he säästävät vaivaa ja valkkaavat tavalla tai toisella heidän tietoonsa tulleista työntekijöistä sopivia ehdokkaita. Eli avoimia hakemuksia kannattaa lähettää eri työpaikkoihin.

Lue lisää

Tämä nyt vaikuttaa siltä teoreettiselta tekstiltä, jolla ei ole mitään kantavuutta. Todellisuus ja teoria ovat jotain aivan muuta.

Tätä jauhetaan joka helkatin työnhakukoulutuksessa, vaikka tiedetään, ettei tämä pidä millään muotoa paikkaansa (Rovaniemellä). Silkkaa sanahelinää.

Hmm, mikä ihmeen JO 21-vuotias? Täytän juuri 22, pääsin lukiosta 20-vuotiaana. Miten olisin ehtinyt jonkun ammatin repaista lukion perään välivuoden ja yhden yliopistovuoden lisäksi?? Kauheata... Välivuosi oli useiden syiden vuoksi. Jouduin siihen ja myös halusin sitä, ja halusin töitä silloinkin ja yritin. Yliopistovuosi oli minulle sopimattomalla linjalla, joten en sitä halunnut. Nyt en tiedä mitä tekisin, pohdin linjoja tulevaisuudesta, ja en todellakaan aio mitään "perus" linjaa käydä, lähihoitajaa tai LVI-asentajaa, Ouluun olen aikonut hakea 3,5-6 vuoden pituisille linjoille, pääsykokeisiin vain pitää kerrata ja lukea se puoli vuotta ainakin.

Niin, ja olen ollut työharjoitteluissa 3 otteeseen juuri oikeiden töiden puutteessa, ja enää en siihen lähde. Jotkut tuttavani myös joutuneet "ilmaista työtä" tekemään aina vaan työpaikkojen puutteessa. (Ammatista/ammatittomuudesta riippumatta) Ja kohtelu työharjoitteluissa ollut itselläni ja tutuillani 75% paikoista huonoa ja töitä on jopa kasattu ilmaisen harjoittelijan kontolle oikeiden työntekijöiden toimesta. Tästähän palstoilla on paljon puhuttu, kuinka ihmisiä käytetään hyväksi.

Ja jotkut ammatittomat ja/tai ammattitaidottomat sitten ovatkin kummasti hyvissäkin työpaikoissa juuri lähinnä niillä suhteilla. Tutuista 7 kymmenestä niiden kautta töissä jos ovat. Ystäväni vei ammatitta vasta erään kassa/tarjoilijapaikan suhteilla, ... ja minäkin olin sinne hakenut. ... Ja varmasti kymmenet muutkin, varmasti ne AMMATILLISETKIN jotkut. Oli tuossa lehdessä joku aika sitten tuo paikka.... Niin että ei ammattia.

alkuperä---- kirjoitti:

Hmm, mikä ihmeen JO 21-vuotias? Täytän juuri 22, pääsin lukiosta 20-vuotiaana. Miten olisin ehtinyt jonkun ammatin repaista lukion perään välivuoden ja yhden yliopistovuoden lisäksi?? Kauheata... Välivuosi oli useiden syiden vuoksi. Jouduin siihen ja myös halusin sitä, ja halusin töitä silloinkin ja yritin. Yliopistovuosi oli minulle sopimattomalla linjalla, joten en sitä halunnut. Nyt en tiedä mitä tekisin, pohdin linjoja tulevaisuudesta, ja en todellakaan aio mitään "perus" linjaa käydä, lähihoitajaa tai LVI-asentajaa, Ouluun olen aikonut hakea 3,5-6 vuoden pituisille linjoille, pääsykokeisiin vain pitää kerrata ja lukea se puoli vuotta ainakin.

Niin, ja olen ollut työharjoitteluissa 3 otteeseen juuri oikeiden töiden puutteessa, ja enää en siihen lähde. Jotkut tuttavani myös joutuneet "ilmaista työtä" tekemään aina vaan työpaikkojen puutteessa. (Ammatista/ammatittomuudesta riippumatta) Ja kohtelu työharjoitteluissa ollut itselläni ja tutuillani 75% paikoista huonoa ja töitä on jopa kasattu ilmaisen harjoittelijan kontolle oikeiden työntekijöiden toimesta. Tästähän palstoilla on paljon puhuttu, kuinka ihmisiä käytetään hyväksi.

Ja jotkut ammatittomat ja/tai ammattitaidottomat sitten ovatkin kummasti hyvissäkin työpaikoissa juuri lähinnä niillä suhteilla. Tutuista 7 kymmenestä niiden kautta töissä jos ovat. Ystäväni vei ammatitta vasta erään kassa/tarjoilijapaikan suhteilla, ... ja minäkin olin sinne hakenut. ... Ja varmasti kymmenet muutkin, varmasti ne AMMATILLISETKIN jotkut. Oli tuossa lehdessä joku aika sitten tuo paikka.... Niin että ei ammattia.

Lue lisää

25.3.2010 21:21
"Eli käytännössä sinulla ei ole minkäänlaista koulutusta ja ihmettelet miksi et saa töitä...."

Luehan teksti uudestaan, kun meni vissin ihan huti. Sitähän tässä juuri päivittelin , että kun valtaosa tietämistäni/tuntemistani ihmisistä, yhtä lailla myös ammatittomat ja/tai ammattitaidottomat sitten ovatkin kummasti hyvissäkin työpaikoissa. JA juuri lähinnä niillä suhteilla. Ja tahto olisi päästä edes siihen pas*atyöhön pas*apalkalla.

Sol, Staffpoint, Varamiespalvelu.... kiertelepä vuokratyöfirmat läpi löytyiskö vaikka astianpesijälle/keittiöapulaiselle koulujen tms keittiöille paikkoja, hyllyttäjiä/kassatyöntekijöitä, siivoushommia on varmasti tarjolla, lehtimyyntiä (näissäkin nykyään tuntipalkka).... Kyllä töitä löytyy jos ei ole turhan nirso :) Pistä hakemusta ja soittele perään tai kipaise vaikka suoraan kyselemässä, antaa hyvän ja motivoituneen kuvan :) Itsekin saman ikäinen rovaniemeläinen nuori nainen ja 14-vuotiaasta lähtien (lehdenjaosta aloittanut) tehnyt lähes aina kesäisin ja koulun ohella töitä laidasta laitaan ILMAN MITÄÄN SUHTEITA :) Tiedän, että kesätyöpaikat esimerkiksi on kiven alla, mutta kun tarpeeksi yrittää ja saa kokemusta edes jostain työstä niin seuraavan työpaikan hankkiminen on kerta kerralta helpompaa :) Jos töitä ei meinaa heti löytyä, niin käytä aikasi hyödyksi vaikkapa tekemällä vapaaehtoistyötä, käymällä avoimen yliopiston kursseilla, Rovala-opistossa tms, josta on tulevaisuuden kannalta hyötyä :) Ei jää turhia aukkoja ansioluetteloon, joita saa myöhemmin haastatteluissa selitellä :/ Tosin taloustilanteen ollessa tällainen työttömyysjaksoihinkin varmasti suhtaudutaan ymmärtäväisemmin. CV kannattaa päivittää valmiiksi kuntoon ja joka kerta hakiessa työpaikkaa tehdä hakemus juuri tätä ko. työpaikkaa kohden. Muutaman tunnin työ hakemuksen hiomiseen maksaa kyllä itsensä takaisin mikäli paikan saa :) Tsemppiä työnhakuun :)

vastaan pienempikin sijaisuus/työ. Yleensä, jos on kehityskelpoinen tyyppi, niin vähäisenpikin työ johtaa pysyvämpiin tuloksiin. Älä kaihda mitään tarjousta. Onnea työnhakuun.