Eli olen tapaillut miestä n. 3kk. Hän on todella mukava ja meillä synkkaa hyvin, puheen aiheita riittää vaikka millä mitalla, joka kerta kun tapaamme.. Hänen luonteessaan on kaikki mitä miehessä ihailen, hän on huomaavainen, kunnollinen, rehellinen, luotettava, kiltti, herrasmies.. Kuitenkin tuntuu, että välillämme ei ole muuta kuin ystävyyttä, en tunne välillämme intohimoa tai sähköä, mitä kuitenkin pidän oleellisena osana suhdetta. Harmi sinänsä, sillä miehellä on ihana luonne ja hän on paljon ikäisen oloistaan fiksumpi (22v), arvostan ja ihailen häntä todella. Tätä vaikeuttaa myös se, että mies on selvästi ihastunut minuun ja on sanonut suoraan olevansa vakavissaan.. Haluaisin oikeasti pysyä hänen ystävänään ja tavata aina välillä ihan vain ystävänä. Miten saisin ilmaistua hänelle tämän järkevästi ja mukavalla tavalla? Tuntuu tyhmältä ja monen mielestä varmaan myös ärsyttävältä kuulla jos toinen sanoo, että ollaanko vain kavereita.. Se on niin kulunut sanonta. Olisiko järkevää kertoa päätöksestäni ihan kasvotusten? Juttelemme paljon sähköpostilla, kun emme aina ehdi nähdä niin usein, olisiko toisaalta huono idea kertoa tämä viestillä? Olen niin herkkä ihminen, todella vaikeaa kertoa jollekin niin ihanalle ihmiselle tällaista.. Haluaisin sanoa asiani mahdollisimman nätisti ja niin ettei hänelle tulisi sellaista oloa että hänessä muka olisi jotain vikaa, sillä näin ei missään nimessä ole.. Pistäkäähän jotain ehdotuksia, olisi kiva :)
Miten lopettaa tapailu?
rassaava tilanne
45140
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mulla oli samanlainen tilanne erään naisen kanssa vähä aikaa sit ja lopetin suhteen sanomalla asiat niin kuin ne olivat. No hänen mielestään sit olin vaan leikkinyt hänen kanssaan, ei hän ymmärtänyt sitä että toisella ei ole suurempia tunteita. Enkä sitten kehannut enää edes kaveriksi pyytää kun hän oli sellaisella kannalla mun suhteen. Mutta eihän sua kukaan pakota olemaan sellaisen ihmisen kanssa jota kohtaan ei tunne mitään suurempia edes alussa, ei ole helppoa kertoa toiselle sellaisia uutisia että "tää on nyt tässä". Minusta tuntuu nyt että kerrotpa asian millä tavalla vaan ja kuinka nätisti tahansa, niin itsensä siinä satuttaa molemmat ja toisen voi olla vaikea ymmärtää päätös ja vielä vaikeampi hyväksyä kaveriksi. Sitten vielä luullaan että seläntakana puhutaan paskaa hänestä jne. joka ei ollenkaan pidä paikkaansa. Kyllä se pistää vituttaan, vois toinen osapuoli vähän paremmin ymmärtää asiat eikä provosoitua täysin.
Varmaan luonne kysymys miten kukin suhtautuu kun kerrot asiat, mutta tuossa yksi esimerkki.
Mulla kävi yhden miehen kanssa just noin,ettei se ollutkaan kiinnostunut,ja se kerto sen mulle,mut ihmettelen sitä,että kun oltiin monesti nähty,niin miksi sitten piti käyttäytyä kuin olisi ollut kauheen ihastunut vaikka niitä tunteita ei löytynytkään...no joo ei liity varmaan mitenkään mihinkään mutta kun ärsyttää.
Halusi pysyä ihastuneempaa esittäen seurassasi. Luultavasti seksin toivossa.
Niin se vain on, että suhteessa kuin suhteessa on mahdollisuus tulla jätetyksi. Se, että seurustellaan, tarkoittaa, että haluaa tutustua ja oppia tuntemaan ihmisen paremmin. Sitten kun yhteistä taivalta alkaa
tulla enemmän niin saattaa huomata, että tunteita, joita pitkäaikaiseen ja mahdollisesti elämänkestävään suhteeseen tarvitaan,ei valitettavasti olekaan, on varmasti pettymys itsellekkin. Se, milloin tämän asian huomaa/aistii itsestään riippuu tietysti ihmisestä itsestä. Toiset huomaavat aikaisemmin, toiset myöhemmin, toiset eivät halua uskoa omia tunteitaan, toiset pelkäävät niitä, onhan jättäminen ikävä asia toteuttaa.
Itse ajattelisin asiaa toisen kannalta. Haluaisitko itse tietää joka tapauksessa, jos toisella ei olisikaan riittävän voimakkaita tunteita sinua kohtaan. Minusta se olisi reiluinta mitä toiselle voi tehdä. Kun tuollaisen asian huomaa, on epärehellistä olla kertomatta niistä, silloin käyttää tavallaan toista hyväksi. Se, että ei halua satuttaa toista on tekosyy. Ystävyys tai kaveruus jatkossa ei ole sinun käsissäsi, voit sitä toivoa, mutta et pysty sitä vaatimaan. Niinkuin jättäminen on sinun vallassasi, ystävyys/kaveruus on toisen päätettävissä. Siihen et juurikaan voi vaikuttaa.
Kaikkinensa minusta ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin olla rehellinen. Ainahan suhteen päättyminen sattuu, teihin molempiin, ehkä vähän eri tavalla, mutta kuitenkin. Suhteen päättämisenkin voi kuitenkin tehdä monella tavalla. Kasvotusten kertominen rehellisesti on rohkeinta mitä voi tehdä. Se viestii myös toisen kunnioittamisesta ja halusta käydä keskustelua niin, että toisella on mahdollisuus esittää omia näkökantoja ja mahdollisia kysymyksiä asiaan.