Nyt tuli pulma...

miten tästä edetään

Otin kaksi vuotta sitten luokseni kaverin rotikkanartun. Nyt kuusi vuotias. Alku oli kovien päiden koulua, mutta sain koiran hyvin hanskaan ja yhteiselo lähti sujumaan hyvin. Ongelmia tuli alkuvuodesta, kun tutustuin mieheen, joka alkoi viihtyä luonani iltoja ja öitäkin. Hän ei pidä koirista. Pelkää.. Luulin, että tutustuminen auttaa ja koirani on suhtautunut vieraisiin tähän asti melko välinpitämättömästi. Nyt on alkanut murisemaan miesystävälle. Tottelee ja ei lähesty miestä, kun komennan. Mutta ei taida olla tulevaisuutta suhteella? Mies ei tee mitään koiraa ärsyttävää. Mikä ihme saa koiran reagoimaan tuohon mieheen kuin viholliseen? Sängyn jakaminen ei voi olla kyseessä. Koiralla on oma paikka ja makuuhuoneeni on kiellettyä aluetta. Kumminkin luonani ovat nukkuneet monet ystävät ja suvun pienet lapsetkin ilman tämmöistä ongelmaa.

Onko kokemusta kellään? Ärsyyntyykö rotikka, kun mies pelkää? Vai onko minulla edessä taas uusi koulutuspaikka? Nyt meni sormi suuhun, kun ei väkisin voi kenestäkään kavereita tehdä...

8

504

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Yhteistyö on voimaa! Suosittelen, että menette koko porukka (sinä, miesystäväsi ja koira) koulutuskentälle ja kerrotte koulutusohjaajalle pulman. Hän antaa sopivia niksejä, kun näkee koko paketin paikan päällä. Ideana olisi siis se, että koiralle ja miesystävällesi saataisiin rakentumaan hyvä, luottamuksellinen ja kunnioittava suhde, jossa sekä koiran että miehen on hyvä olla.

    • kauan sitten

      Vähän hankala tilanne. Kyllähän koira vaistoaa, ettei mies pidä siitä tai peräti pelkää. Ja jos toinen ei tykkää, miksi toisenkaan pitäisi ;-/ Varsinkin kun koiralla mielestään hyvästä syystä on sinuun etuoikeus, se oli ensin ja mies on tulokas.

      Olin hiukan samanlaisessa tilanteessa kauan sitten (eri rotu tosin). Varsin omapäinen koirani ei hyväksynyt elämääni miestä, kun tämä näytti siihen jäävän. Mutta ei sentään murissut. Toinen eroavaisuus oli, että mies itse piti koirista yleensä, ja aikaa myöten heistä tuli ylimmät ystävykset. Mutta jonkin aikaa siihen meni ja vaati myös mieheltä sopeutumista, koska vaikka pitikin koirista, niin ei omakohtaista kokemusta niistä ollut.

      Samaa sanoisin kuin eka vastaaja, että koko porukalla koulutukseen - jos oletat, että juttu miehen kanssa on kestävää lajia, että siihen kannattaa panostaa. Mutta koulutukseen myös mies, koska peloista on mahdollista päästä tai niitä on mahdollista oppia hallitsemaan. Koirapelko voi joillakin olla hyvin voimakas, mutta siitä ei tämän miehen tapauksessa voi olla kyse, koska silloin hän ei olisi jalallaan huusholliisi astunut. Mies on kuitenkin tilanteessa se, joka voi tehdä valintoja, eli jos haluaa puolestaan panostaa sinuun, niin voi varmaan pyrkiä hiukan venymään tässä koira-asiassa - sitähän parisuhde on, kompromisseja (jos katsot, että juttu jo niin vakaata on, että sitä parisuhteeksi voit kutsua).

      Mitä teetkin, älä ratkaise tilannetta koiran kustannuksella. Olet siitä vastuun ottanut ja olet sen ainoa turva.

      • ap

        hylkää!!

        Ehdotin tuota koulutusjuttua. Mies lupasi miettiä asiaa ja vastata ensi viikolla. Kerroin rauhallisesti tilanteen a korostin sitä, etten aio luopua koirastani, enkä aio myöskään elää räjähdysalttiissa ilmapiirissä. Pyysin miestä kertomaan, mikä koirassa pelottaa, vai onko taustalla viha eläimiin..?

        Laukaisen tilanteen jotenkin. Luultavasti itken pian sydänsuruja :( Mutta se on pieni hinta lopulta siitä, että tekisin koko loppuelämään vaikuttavia virheitä. Piru vieköön!! En ikinä osannut edes ajatella joutuvani valitsemaan...


    • Onnellinen omistaja

      Eihän tää mikään hauska juttu ole, mutta koira vaistoo pelon ja nauttii, kun huomaa, että toinen pelkää. Et voi tehdä mitään. Se on näiden kahden juttu! Eikä tähän auta sekään, ettei näytä sitä pelkoa. Koira "haistaa" sen. Itselläni on kaksi rotikkaa, ollut jo kauan. Veljeni pelkää ja koira seuraa ja murisee. Näin vaan on! Toinen arvaukseni on, että tää kaveri ei ole sitä, miltä hän näyttää? Koira vaistoo ja haluaa suojella sua! Ota huomioon myös tämä vaihtoehto! yrittäkää edetä pienin askelin ja antakaa tälle koiralle aikaa tutustua. Jatkoja ; )

      • ap

        Hauskinta on, että koirani on oma-alotteisesti halunnut tutustua kaikkiin ystäviini. Ensin pidättyvästi, mutta pian ruttuturpa on "paiskannut tassua", kantanut aarteensa vierailijan syliin jne. Jatkossa sitten uuden ihmisen persoonasta riippuen on käyttäytynyt välinpitämättömästi, tai sitten riemukkaasti. Koirani ei ole ennen pärissyt kenellekään.

        Tuossa en kyllä taida olla samaa mieltä, etten voi tehdä mitään! Kyllä minä voin ja minun pitää tehdä. Olen täällä juttelemassa siksi, että kaipaan nyt kovasti muiden kokemuksia vastaavista tilanteista. Ehkä jo alitajunnassani on oikea ratkaisu ja koirani tietää sen? Miten vaan, mutta en aio elää ruutitynnyrissä.


      • koirallinen itsekin
        ap kirjoitti:

        Hauskinta on, että koirani on oma-alotteisesti halunnut tutustua kaikkiin ystäviini. Ensin pidättyvästi, mutta pian ruttuturpa on "paiskannut tassua", kantanut aarteensa vierailijan syliin jne. Jatkossa sitten uuden ihmisen persoonasta riippuen on käyttäytynyt välinpitämättömästi, tai sitten riemukkaasti. Koirani ei ole ennen pärissyt kenellekään.

        Tuossa en kyllä taida olla samaa mieltä, etten voi tehdä mitään! Kyllä minä voin ja minun pitää tehdä. Olen täällä juttelemassa siksi, että kaipaan nyt kovasti muiden kokemuksia vastaavista tilanteista. Ehkä jo alitajunnassani on oikea ratkaisu ja koirani tietää sen? Miten vaan, mutta en aio elää ruutitynnyrissä.

        Miten kävis nämä tv:stäkin tutut mallit: miesystävä ruokkii, vie lenkille ym. ja sinä et juurikaan huomioi koiraa.


      • Pötkäle
        koirallinen itsekin kirjoitti:

        Miten kävis nämä tv:stäkin tutut mallit: miesystävä ruokkii, vie lenkille ym. ja sinä et juurikaan huomioi koiraa.

        Itsellä aika vastaava tilanne meneillään. Olen tähän asti ollut kaksin nyt 6v rotikkanartun kanssa ja alkuvuodesta on ilmaantunut kuvioihin miespuoleinen henkilö. Alkuun koira ei hyväksynyt ollenkaan, ei edes antanut miehen kävellä asunnossa vaan vahti koko ajan.

        Mies ei tiedä koirista, saati rotikan sielunelämästä, yhtään mitään. Mies ei osannut komentaa koiraa, ei vaadi komentoja toteltavaksi. Ja koirahan ei todellakaan ole kuulevinaan. Mies tavannut aeimmin vain jotain pehmoja noutajia/spanieleita. Mutta nyt on koiralla todella vahva oma tahto.
        Kerran koira näykkäisi miestä, mies ei huomannut koiran syövän ja käveli liian lähelle. Mitään jälkeä ei jäänyt, miehelle vaan lisää tuskan tunnetta, että tästä ei tule mitään.

        Tällä hetkellä meillä menee kohtalaisesti. Mies ruokkii koiran, koira ei saa ottaa ruokaa ilman miehen lupaa. Olen myös opettanut miehen leikkimään koiran kanssa, miehen pitää voittaa aina!
        Näillä kahdella konstilla nyt ollaan siinä pisteessä, että mies saa liikkua sisällä ihan rauhassa, koira tottelee useimpia käskyjä myös miehen puolelta.

        Ulkoilemaan en ole heitä päästänyt kahdestaan. Syynä se, että miehellä ei edelleenkään ole tarvittavaa auktoriteettia. Oma koirani ei muille rähise, mutta vastaa takuulla ja terävästi jos joku muu aloittaa.

        Koira todellakin vaistoaa toisen pelon, ja mikä eniten ärsyttää on se, että se vielä nauttii siitä. Omani ainkin. Se vaan yltyy pelottelemaan lisää. Mutta siinä vaiheessa omistajan on laitettava hommalle loppu. Lisäksi omani on aina ollut sitä mieltä että mammaa on suojeltava joka paikassa.

        Sanoisin että omistaja hoitelee tälläisestä ongelmasta 75% ja 25% jäisi miehen vastuulle. Jos mies ei pääse pelostaan niin hommasta todennäköisesti ei tule mitään tai sitten todella vaikeaa.

        Omistajan pitää kitkeä koiran ( ja miehen) huono käytös ja miehen kohdata koira Rottweilerina. Ja se vaatii tahtoa, tahtoa ja tahtoa.

        Tsemppiä!!!!


      • ap
        Pötkäle kirjoitti:

        Itsellä aika vastaava tilanne meneillään. Olen tähän asti ollut kaksin nyt 6v rotikkanartun kanssa ja alkuvuodesta on ilmaantunut kuvioihin miespuoleinen henkilö. Alkuun koira ei hyväksynyt ollenkaan, ei edes antanut miehen kävellä asunnossa vaan vahti koko ajan.

        Mies ei tiedä koirista, saati rotikan sielunelämästä, yhtään mitään. Mies ei osannut komentaa koiraa, ei vaadi komentoja toteltavaksi. Ja koirahan ei todellakaan ole kuulevinaan. Mies tavannut aeimmin vain jotain pehmoja noutajia/spanieleita. Mutta nyt on koiralla todella vahva oma tahto.
        Kerran koira näykkäisi miestä, mies ei huomannut koiran syövän ja käveli liian lähelle. Mitään jälkeä ei jäänyt, miehelle vaan lisää tuskan tunnetta, että tästä ei tule mitään.

        Tällä hetkellä meillä menee kohtalaisesti. Mies ruokkii koiran, koira ei saa ottaa ruokaa ilman miehen lupaa. Olen myös opettanut miehen leikkimään koiran kanssa, miehen pitää voittaa aina!
        Näillä kahdella konstilla nyt ollaan siinä pisteessä, että mies saa liikkua sisällä ihan rauhassa, koira tottelee useimpia käskyjä myös miehen puolelta.

        Ulkoilemaan en ole heitä päästänyt kahdestaan. Syynä se, että miehellä ei edelleenkään ole tarvittavaa auktoriteettia. Oma koirani ei muille rähise, mutta vastaa takuulla ja terävästi jos joku muu aloittaa.

        Koira todellakin vaistoaa toisen pelon, ja mikä eniten ärsyttää on se, että se vielä nauttii siitä. Omani ainkin. Se vaan yltyy pelottelemaan lisää. Mutta siinä vaiheessa omistajan on laitettava hommalle loppu. Lisäksi omani on aina ollut sitä mieltä että mammaa on suojeltava joka paikassa.

        Sanoisin että omistaja hoitelee tälläisestä ongelmasta 75% ja 25% jäisi miehen vastuulle. Jos mies ei pääse pelostaan niin hommasta todennäköisesti ei tule mitään tai sitten todella vaikeaa.

        Omistajan pitää kitkeä koiran ( ja miehen) huono käytös ja miehen kohdata koira Rottweilerina. Ja se vaatii tahtoa, tahtoa ja tahtoa.

        Tsemppiä!!!!

        Oltiin kimpassa pääsiäisaika ja meni huonosti. Olen miettinyt kolme vrk tilannetta. Nyt on pakko myöntää, että mies meni, koira jäi.

        Pyysin tarttumaan arkeen.. ei kiinnosta, kun ei ole hänen koira. Pyysin tarttumaan arkeen, joka on kumminkin yhteinen. Ei ole, paitsi ilman tuota kyyläävää hurttaa, pliis?

        Näin keskusteltiin henkeviä. Mies nakkeli tavaroita autoonsa ja onneksi niitä ei vielä ollu kovin paljoa. Koira katsoi ikkunasta.. olen varma, että se hymyili. Minustakin tuntui hyvälle.

        Seukkasin joskus teininä sällin kanssa, jolla oli kaksi tiibetinmastiffia. Ne pusutti mua enemmän kuin kukaan ihminen koskaan. En ollut muuta silti kuin oma itseni.. Enkä aio olla sitä edelleenkään :D


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Useita puukotettu Tampereella

      Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht
      Tampere
      133
      2374
    2. Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava
      Maailman menoa
      345
      1865
    3. Leipivaaran päällä on kuoleman hiljaista.

      Suru vai suuri helpotus...
      Puolanka
      40
      1547
    4. Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?

      Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii
      Puolanka
      31
      1363
    5. Meneeköhän sulla

      oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua
      Ikävä
      28
      1300
    6. Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa

      Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em
      Ikävä
      94
      1183
    7. Määpä tiijän että rakastat

      Minua nimittäin. Samoin hei! Olet mun vastakappaleeni.
      Ikävä
      54
      1153
    8. Muutama kysymys ja huomio hindulaisesta kulttuurista.

      Vedakirjoituksia pidetään historiallisina teksteinä, ei siis "julistuksena" kuten esimerkiksi Raamattua, vaan kuten koul
      Hindulaisuus
      327
      897
    9. Jumala puhui minulle

      Hän kertoi sinusta asioita, joiden takia jaksan, uskon ja luotan. Hän kuvaili sinua minulle ja pakahduin onnesta kuulles
      Ikävä
      104
      840
    10. Annan meille mahdollisuuden

      Olen avoimin mielin ja katson miten asiat etenevät. Mutta tällä kertaa sun on tehtävä eka siirto.Sen jälkeen olen täysil
      Ikävä
      53
      752
    Aihe