Voinko minä sijaisena pistää kampoihin, jos joku vakihenkilökunnasta kurmottaa? Monesti sijaisena tuntuu, että ei minun parane inttää vastaan, koska olenhan "vain sijainen". Keskenään kavereita olevat työyhteisön vakijäsenet puolustavat tietysti toisiaan ja paskaahan siinä tulee haukattua.
Teen sijaisuuksia päiväkodeissa jo kolmatta vuotta ja on yksi päiväkoti, jossa duunia saa tehdä aina pitkin hampain. Talossa on havaittavissa sitä tavanomaista kahvipöytäjuoruilua, mutta muuten ilmapiiri on ihan ok. Lukuun ottamatta yhtä mätää omenaa.
Kyseinen henkilö pilaa minulta työn tekemisen ilon täysin ja sijaisuuden loppuvaiheilla odotan aina sitä viimeistä työpäivää. Tällä henkilöllä on huono maine lähes kaikkien sijaisten ja opiskeiljoiden parissa, jotka ovat työskennelleet hänen kanssaan. Mitä nuorempi sijainen/opiskelija, sitä kettumaisempaa on häneen kohdistuva käytös.
Tämä kiusaajatäti on iäkkään puoleinen ja jo osa-aikaeläkkeellä (ilmeisesti muisti ei enää pelaa kovin hyvin). Itse olen 25, mutta oletan että kiusaajani luulee minun olevan huomattavasti nuorempi. En tiedä johtuiko asia juuri tuosta huonosta muistista, mutta tämä henkilö ei kutsunut minua koskaan nimeltä ensimmäisten kahden vuoden aikana, vaan sanoi aina tylysti että "sinä siinä". Äänensävy hänellä on aina erittäin töksähtelevä ja inhottavan holhoava/alentuva. Ero äänensävyssä minulle ja vakituisille työntekijöille puhuttaessa on huomattava.
Monesti hän puhuu minulle kuin täysin kokemattomalle tyyliin "älä nyt hyvä tyttö pyyhi niitä pöytiä tässä vaiheessa, kyllä ne ehtii myöhemminkin" tai "mene sinä nyt sinne huoneeseen ja katso sinä niitä lapsia" jne. Kaikki tämä siis holhoavalla äänensävyllä. Kolmen vuoden kokemuksella osaan kyllä hommani ja olen aina saanut työnantajilta hyvät työtodistukset.
Kiusaajani myös selvästi nauttii siitä, että hän on sijaisten kanssa kiinni vallan kahvassa. Hän kyttäämällä kyttää tilannetta, jossa hän pääsisi huomauttamaan minulle jostain. Jos tällaista tilannetta ei muuten tule (yritän tehdä kaikkeni välttääkseni virheitä hänen seurassaan), sanoo hän sitten lopulta ihan tavallisesta asiasta sellaiseen sävyyn, että kuulostaa kuin olisin mokannut. Monesti hän päätyy sanomaan mm. siitä, että seison väärässä huoneessa/teen hänen mielestään sillä hetkellä väärää asiaa/katson vääriä lapsia ja minut komennetaankin sitten auttamaan pukemisessa, vaikka eteisessä olisi jo kaksi muuta hoitajaa. Kaikki ylimääräiset hommat myös pyritään nakittamaan aina minulle, vaikka paikalla olisi toinenkin käytettävissä oleva ihminen, etenkin jos olen sillä hetkellä nuorin henkilöistä.
Huomaan että jos olen hetkenkin toimettomana, minuun kohdistuu heti kiusaajan haukankatse ja alan lopulta itsekin epäillä, että pitäisikö minun nyt tehdä jotain, pyyhkiä sitten vaikka pöytiä etten seiso tumput suorina. Kaikkein ironisinta tässä tapauksessa on se, että tämä tätsykkä itse monesti unohtelee omat tehtävänsä ja mm. haahuilee askartelukaapin luona kun ollaan lähdössä ulos ja pitäisi auttaa pukemisessa. Vakihenkilökunta tiedostaa hänen tilanteensa ja valittaa usein itsekin kuinka "häntä pitää usein vahtia kuin pikkulasta", mutta hän on silti ollut talossa jo reilusti yli 10 vuotta, joten sijainen vs hän kääntyisi ehdottomasti sijaisen häviöksi.
Teen sijaisuuksia päiväkodeissa jo kolmatta vuotta ja on yksi päiväkoti, jossa duunia saa tehdä aina pitkin hampain. Talossa on havaittavissa sitä tavanomaista kahvipöytäjuoruilua, mutta muuten ilmapiiri on ihan ok. Lukuun ottamatta yhtä mätää omenaa.
Kyseinen henkilö pilaa minulta työn tekemisen ilon täysin ja sijaisuuden loppuvaiheilla odotan aina sitä viimeistä työpäivää. Tällä henkilöllä on huono maine lähes kaikkien sijaisten ja opiskeiljoiden parissa, jotka ovat työskennelleet hänen kanssaan. Mitä nuorempi sijainen/opiskelija, sitä kettumaisempaa on häneen kohdistuva käytös.
Tämä kiusaajatäti on iäkkään puoleinen ja jo osa-aikaeläkkeellä (ilmeisesti muisti ei enää pelaa kovin hyvin). Itse olen 25, mutta oletan että kiusaajani luulee minun olevan huomattavasti nuorempi. En tiedä johtuiko asia juuri tuosta huonosta muistista, mutta tämä henkilö ei kutsunut minua koskaan nimeltä ensimmäisten kahden vuoden aikana, vaan sanoi aina tylysti että "sinä siinä". Äänensävy hänellä on aina erittäin töksähtelevä ja inhottavan holhoava/alentuva. Ero äänensävyssä minulle ja vakituisille työntekijöille puhuttaessa on huomattava.
Monesti hän puhuu minulle kuin täysin kokemattomalle tyyliin "älä nyt hyvä tyttö pyyhi niitä pöytiä tässä vaiheessa, kyllä ne ehtii myöhemminkin" tai "mene sinä nyt sinne huoneeseen ja katso sinä niitä lapsia" jne. Kaikki tämä siis holhoavalla äänensävyllä. Kolmen vuoden kokemuksella osaan kyllä hommani ja olen aina saanut työnantajilta hyvät työtodistukset.
Kiusaajani myös selvästi nauttii siitä, että hän on sijaisten kanssa kiinni vallan kahvassa. Hän kyttäämällä kyttää tilannetta, jossa hän pääsisi huomauttamaan minulle jostain. Jos tällaista tilannetta ei muuten tule (yritän tehdä kaikkeni välttääkseni virheitä hänen seurassaan), sanoo hän sitten lopulta ihan tavallisesta asiasta sellaiseen sävyyn, että kuulostaa kuin olisin mokannut. Monesti hän päätyy sanomaan mm. siitä, että seison väärässä huoneessa/teen hänen mielestään sillä hetkellä väärää asiaa/katson vääriä lapsia ja minut komennetaankin sitten auttamaan pukemisessa, vaikka eteisessä olisi jo kaksi muuta hoitajaa. Kaikki ylimääräiset hommat myös pyritään nakittamaan aina minulle, vaikka paikalla olisi toinenkin käytettävissä oleva ihminen, etenkin jos olen sillä hetkellä nuorin henkilöistä.
Huomaan että jos olen hetkenkin toimettomana, minuun kohdistuu heti kiusaajan haukankatse ja alan lopulta itsekin epäillä, että pitäisikö minun nyt tehdä jotain, pyyhkiä sitten vaikka pöytiä etten seiso tumput suorina. Kaikkein ironisinta tässä tapauksessa on se, että tämä tätsykkä itse monesti unohtelee omat tehtävänsä ja mm. haahuilee askartelukaapin luona kun ollaan lähdössä ulos ja pitäisi auttaa pukemisessa. Vakihenkilökunta tiedostaa hänen tilanteensa ja valittaa usein itsekin kuinka "häntä pitää usein vahtia kuin pikkulasta", mutta hän on silti ollut talossa jo reilusti yli 10 vuotta, joten sijainen vs hän kääntyisi ehdottomasti sijaisen häviöksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
yhdestä mädästä omenasta sinä siis pääset aina sinne tekemään sijaisuuksia. No, sehän kertoo jo, että ei pidä välittää, siellä on muut, jotka päättävät, kuka pääsee ja kuka ei.
En lukenut koko tekstiäsi, mutta yritä jaksaa vaan.
Niitä urputtajia löytyy sieltä sun täältä, eikä niille pidä antaa periksi. Ei myöskään tosiaankaan kannata kovin äänekkäästi pistää vastaan, pura se oma paha olosi jollekin muulle vapaallasi, vaikkapa poikaystävällesi.
piankin kokoaikaeläkkeelle (saisitko jostain selville, tapahtuuko se kenties jo tänä vuonna...?), että se siitä. Ainahan voi arvailla käytöksen syitä (huomion kiinnittäminen pois omista virheistä?), mutta sinusta se ei selvästikään johdu. Huomautteleeko tämä nainen sinulle myös silloin, kun muut kuulevat? Onko sävy silloin vähän asiallisempi eikä hän uskalla huomauttaa ihan tyhjästä? Jos hän ei kerran ole sinun pomosi, niin voisit ehkä tarkistaa kaikki jutut aina muilta, niin ei pääse muodostumaan juoruilun perusteella vääriä mielikuvia. Turhiin huomautuksiin voi varmaan reagoida olankohautuksella. Kai sitä pomolle voisi myös jutella, että miten tähän tulisi hänen mielestään suhtautua, että saatko luvan kanssa jättää kaikki huomauttelut omaan arvoonsa ja tehdä ihan normaalisti hyvää työtä. Jos pomottelijalle taas huomauttaa rauhalliseen sävyyn, että tuo ei tainnut olla ihan asiallista, voin kyllä tarkistaa pomolta, tms., ei osoita hermostumista eikä odota mitään muutosta ja kiinnittää häneen mahdollisimman vähän huomiota keskittyen vain työhön ja lapsiin, niin voi saada vähän helpotusta. Kohta hän on jo menneen talven lumia, mutta sinun työurasi jatkunee vuosikymmeniä.
Kiitos kannustuksesta! Sijaisuus kyseisessä päiväkodissa on tältä erää ohi, joten voin huokaista helpotuksesta. Kuulin myös ohimennen, että kiusaajatäti on jäämässä ensi vuonna eläkkeelle. Jippii! Siihen asti kun jaksaa vielä sinnitellä.
Minulla on käynyt myös mielessä tuo, että ehkä tämä henkilö yrittää saada huomion pois niistä omista virheistään huomauttelemalla suureen ääneen minun ja muiden sijaisten tekemisistä. Kahden kesken hän on itse asiassa paljon siedettävämpää seuraa, mutta muiden vakituisten ollessa läsnä asenne muuttuu heti huonompaan suuntaan.
Konfliktia syntyy usein mm. siitä, että kiusaajatäti antaa ohjeita, jotka menevät ristiin joko päiväkodin rutiinien tai muiden hoitajien antamien ohjeiden kanssa. Sitten hän moittii meitä sijaisia siitä, että emme ole tehneet kuten hän käski. Hän myös monesti unohtaa aiemmin antamansa ohjeet, käskee tekemään jotain muuta kesken kaiken ja huomauttaa sitten myöhemmin kun ensimmäisenä aloitettu homma onkin jäänyt kesken. Tänään istuin 1½ tuntia putkeen nukuttamassa lapsia, kun tämä tätsykkä ei muistanut omaa nukkarivuoroaan vaan istui kahvihuoneessa. Mutta jos hänen pätkivän muistinsa erehtyy tuomaan jollain tavoin esille, saa siitä maksaa kalliisti.
Oma selviytymistaktiikkani on olla kiusaajatädin kanssa mahdollisimman vähän tekemisissä. Hoidan hommani ja vastaan puhuteltaessa, mutta muuten en katso edes silmiin. Yritin pari ensimmäistä vuotta hieroa ystävyyttä, hymyilin ja olin avoin mutta nyt olen päättänyt että ei väkisin.