Niin, emme siis olleet naimisissa tai kihloissakaan, mutta vuosia yhdessä.
Mieheni äiti teki selväksi ettei hyväksy minua, hän piti minua kilpailijanaan.
Sen vielä olisin kestänyt, mutten sitä että mieheni piti aina äitinsä puolta kun kerroin minkälainen hän taas oli minua kohtaan.
Olin siis ihan yksin asian kanssa.
Tänään otin eron, nyt on varmaan anoppikin tyytyväinen.
Mieheni äiti teki selväksi ettei hyväksy minua, hän piti minua kilpailijanaan.
Sen vielä olisin kestänyt, mutten sitä että mieheni piti aina äitinsä puolta kun kerroin minkälainen hän taas oli minua kohtaan.
Olin siis ihan yksin asian kanssa.
Tänään otin eron, nyt on varmaan anoppikin tyytyväinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Aivan oikein teit. Jättäkää noi mamman omat pojat rauhaan. Jos miehen/naisen vanhemmat saa sanoa oman mielipiteensä parin elämään, niin sitten pitää pariskunnan kattoa peiliin. Heikkoja miehiä/naisia on ihan tarpeeksi. En voi sietää ton tyylisiä tarinoita missä puolison vanhemmat on voinu jotenkin vaikuttaa poikansa/tyttönsä suhteisiin.
Ehkä aikuisten pitäis olla aikuisia ja näyttää kaikenmaailman anoppien ja appien paikan kunnolla. Jos ette sitä voi olla, niin lopettakaa marina.
Olen aivan samaa mieltä. Minkä takia jotkut vanhemmat eivät voi antaa lapsensa elää niinkuin haluaa ja seurustella niinkuin haluaa ja kenen kanssa haluaa! Antaisivat lapsiensa oppia omista virheistään, niin ainakin minä parhaiten opin. Meikäläiselläkin alkoi lupaavasti tää seurustelu, ku poikaystäväni sisko kuuli kenen kanssa hänen veljensä seurustelee, ni sisko oli samantien tokassu et oot sinäkin sukuun sekaantunu!!! ja se EI tuntunu kivalle!! Vaikka eivät tunteneet mua yhtään, ni heti olivat arvostelemassa. Enkä nyt oikein tiedä mite ne musta nykyään aattelee, ollaan seurusteltu nyt puoli vuotta.
meillä meinasi tulla ero anopin takia... Teeskenteli hyväksyvänsä minut... Sitten tahallaan valehteli minulle miehen puhuneen asioita joita ei ole puhunut ja mieheleni minun... Sellaisia asioita joista ei puhuta ulkopuolisille... Onneksi huomasimme valehtelijan ja luotimme toisiimme. Anoppi teki vosia jatkuvasti töitä hajoittaakseen suhteemme, kuulema pystyisi hyväksymään minut jos olisin mieheni veljen kanssa yhdessä... Mutta miehelleni en kuulema sovi vielä vuosien jälkeenään. Hoh hoh, yritti sotkea jopa lapsiamme tähän sotkuun kunnes, katkaisimme välit koko ihmiseen...
Niin mun on aika helppo vastailla tähän oikeita vastauksia. Tai sitten ei. Joskus on joku koettanut samalla tavalla sekaantua mun elämään.
Mun mielestä ( korostan, mun mielipide) sun ei tarvi tippaakaan ajatella mitä mieltä ne on susta. Myönnän kyllä ettei se oon näin helppoa kun mitä sanoin.
Itsekin jouduin vastaavaan tilanteeseen, kun esikoisemme syntyi. Olimme ennen sitä anoppini kanssa hyviä ystäviä, vaikka hän on hankala ihminen ja riitautuu yleensä kaikkien mahdollisten kanssaihmisten kanssa. Esikoisemme syntymän jälkeen alkoi ihmeellinen kissa ja hiiri leikki meidän välillämme. Hän alkoi leikkimään marttyyriä ja valehteli ja vääristeli minun sanojani ja tekemisiäni. Mieheni otti ensin minun puoleni, jolloin anoppi rupesikin sitten uhkailemaan itsemurha-jutuilla jolloin mieheni tietty säikähti ja minusta tuli paha! Olen yrittänyt vain pitää perheeni kasassa, mutta olen välillä ollut valmis jopa avioeroon. Lapsen takia olen kuitenkin tsempannut, mutta olen päättänyt, että anoppini ei kuulu meidän perheeseen ja haluan pitää hänet loitolla lapsestamme. Siitä taas syntyy mieheni ja minun välilleni aina riitaa esim. juhlapäivinä! Yritän kestää, vaikka itsellä onkin paha mieli asiasta, mutta en voi myöskään antaa anteeksi! Toivon, että mieheni joku päivä ymmärtäisi minua... Toivossa on hyvä elää, vaikka sanotaan, että veri on vettä sakeampaa!
miehessäsi se vika on kun ei ole kasvanut äitistään eroon. ei se anoppi eroa aiheuttanut vaan se kypsumätön mies joka antoi äitinsä hallita liikaa elämäänsä.
syytä miestä älä anoppia
minun tarinani on ettei äitini hyväksy miestäni jo heti suhteemme alussa ..aikoinaan hän teki heti..(tuntematta siis näki parisen kertaa) selväksi että miehessä on jotain vikaa ja hän ei tule juttuun mieheni kanssa eikä tahdo olla tekemisissä.. niimpä myös minä lopetin yhteydenpidon äitiini ja valitsin mieheni sillä hänen kanssaan minä tulevaisuuden jaan
itse tulen hyvin toimeen mieheni vanhempien kanssa
joskus kuitenkin tuntuu tosi pahalta tieto siitä mitä oma äiti ajattelee tyttärensä puolisosta pahoitin mieleni kuitenkin niin paljon etten ole enkä tule olemaan missään tekemisissä äitiini.
Kutsua ei saanut häihinkään.
Onko muilla sattunut vastaavaa? näin äidittömäki jäänyttä.
Hmm, tässä on ollut itelläkin aikamoinen soppa. Tuntui, että anoppi eikä appikaan hyväksyneet minua. Kaikki oli aluksi hyvin, en vain ollut tarpeeksi hyvä, koulutettu tai jotain vastaavaa?
Eikä siinä kaikki anopin ja exäni suhde oli omalla tavalla myös kieroutunut. Olisi ollut parempi, jos anoppini rakkauselämä olisi ollut kunnossa eikä hänen olisi tarvitsenut hakea huomiota omalta pojaltaan.
Olen sitä mieltä, että jos anopin oma rakkauselämä on kunnossa hän suorastaan tyrkyttää omaa poikaansa suhteisiin:)
Suhde päättyi, osaksi sain kokea lähisuhde väkivaltaa senkin takia, koska suhde oli niin tulehtunut apen ja anopin takia.
Ei oo...