mistä johtuu??

joku jolla on pidempi kokemus avioliitosta/yhdessäolosta "eksoottisesta" maasta kotoisin olevan naisen kanssa, voisi vähän valaista minua!

Sama kaava toistuu aina vaimoni kanssa. Emme käy montaa kertaa vuodessa yökerhossa/baarissa kun se on niin kallista Suomessa. Mutta kun menemme, niin viimeistään bussissa/taksissa hän alkaa soittelemaan kavereilleen, että missä ovat. Sitten hän haluaa heidän seuraansa ja minä jään "ulkopuoliseksi" oluen siemailijaksi.
Kerran kun halusin lähteä ulos, hän sanoi olevansa väsynyt ja vähän pää kipeä, ei halua lähteä. Mutta puolentunnin kuluttua ystävä soitti, johan menohalut tuli.

Hänellä oli hiljan vapaapäivä töistä, suunnitteli asioivansa kaupungilla. Minäkin sitten vähän "pihistin" omaa aikaa töistä, jotta voisimme kuljeksia yhdessä kaupungilla. Kaikki meni hyvin niin kauan kun hän törmäsi ystäväänsä(jonka näkee joka päivä työssään), sen jälkeen minä olin perästäseuraaja/autonkuljettaja.

Minulla ei ole koskaa tapahtunut tällaista suomalaisten naisten kanssa, yleensä sitä kai omistaudutaan sille, kenen kanssa liikkeelle lähdetään. Olen kylläkin joskus kuullut joidenkin suomityttöjen haukkuvan poikakavereitaan, kun nämä alkavat liikaa puhua lätkästä baarissa jonkun miehen kanssa.
4215
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

tähän varmasti jotkut vastaavat taidat olla ruma/tollo/vaimosi ei rakasta sinua, niin se ei välttämättä ole. jos vaimosi on esim. latino, he usein viihtyvät ihmisvilinässä/metelissä ja tykkäävät, kun on paljon ihmisiä mukana. latinot myös ovat agressiivisempia: he eivät jää odottamaan, että joku tarjoaa heille puheenvuoroa, he puhuvat toistensa päälle ja keskeyttävät aina kuin siltä tuntuu. jokainen ns huolehtii itsestään ja siitä, että hän tulee huomioiduksi. minulla itsellä on iranilainen poikaystävä, ja paljon äänekkäitä suomalais- ja ulkomaalaisystäviä. vaikka poikaystäväni tuli minun ja kahden hänelle ennestään tuntemattoman kaverini kanssa baariin, poikaystäväni oli se joka otti tilanteen haltuun. hän kertoi parhaimmat vitsit ja oli äänekkäin, jutteli kaikkien kanssa ja oli koko illan huomion keskipisteenä.
tietenkin on pieni mahdollisuus, että olet ruma/tollo/vaimosi ei rakasta sinua.

Äänestä

mihinkään muuhun kuin kysymykseesi, arvelen kyseen olevan niistä kulttuurieroista. Me ollaan jäyhempiä ja pärjätään ilman suurta seuruetta. Ehkä vaimosi kotimaassa on tavallisempaa viettää aikaa isolla porukalla.
Se voi myös olla yksi tapa kestää meikäläistä hiljaista ja rauhallista elämää tai sillä voi karkottaa koti-ikävää.

Meillä on ollut samantapainen tilanne eli siis seurassa olen se sivusta katsoja. Minulle se sopii. Joskus kuitenkin olen ottanut puheeksi sen, että haluan olla kahden ja "vaatinut", ettei kavereille soitella tai tapaamista sovita. Kun itse joustan, on minulla oikeus vaatia sitä toiseltakin. Enkä nyt tarkoita mitään mustasukkaista vaatimusta hyljätä ystäviä minun takiani. Meillä asia on hoitunut puhumisella. Tosin muutaman kerran siitä piti keskustella ja nyt homma toimii.

Äänestä

Joskus vaan käy niin, että naisilla on tarve naisystävälle just sillä hetkellä. Kuten tiedät naiset osaavat puhua kaikesta keskenään ja pitää hauskaa kahvikupposenkin seurassa. (itse en käytä alkoholia, enkä käy baareissa). Ravintolassa vain ruokailemassa.
Itse lenkkeilen yleensä naisystävieni kanssa ainakin kerran viikossa, samalla puhumme niitä "tyttöjen juttuja".
Mieheni kanssa lenkkeilen muut kerrat.
Mutta se, että jäät kuin perästäseuraajaksi ei ole hyvä juttu.
Keskustele vaimosi kanssa asiallisesti, voi olla, että hän ei edes ymmärrä sinun tuntevan noin.
Itse en rakasta miestäni kohtelisi noin. Haluan mieheni tuntevan mitä hän minulle merkitsee ja
siksi hän saakin kaiken huolenpitoni, hyväilyt, terveellinen kotiruoka, siisti koti ja ehdottomasti tunteen siitä miten paljon hän minulle merkitsee ollaanpa kahden tai vaikka ystävien kanssa.
Joten ehkä suomalaiseen kultuuriin kuuluu toisen ottaminen huomioon joka tilanteessa, puolisioa ei jätetä ns. yksin.
Mutta uskoisin, että asiallinen keskustelu auttaa tapauksessasi. Kerro miten kävi, ok?

Äänestä

Hmm... toisaalta kyse on yksilöeroista (ehkä olet naistasi vetäytyvämpi perisuomalaiseen malliin) tai sitten kulttuurisista (kulttuurisesti opittu yhteisöllisyyden tarve ja toisaalta myös tarve omalle kulttuurilleen)

Jälkimmäisellä tarkoitan, että vaimollasi on kanssasi kivaa teidän tavallanne mutta hän kaipaa myös omaa kieltään ja oman maalaisia ystäviään (käsitin että ystävät tulevat, ainakin osa heistä, samasta kulttuurista).

Monikulttuurisissa suhteissa toiselle voi etenkin sosiaalisissa tilanteissa jo kielen vuoksi tulla perässähiihtämisen tunne. Samalla tavalla vaimosi saattaa kokea itsensä syrjäytetyksi kun sinä olet kavereidesi kanssa. Ihmisten huomioimisen tarve ja huomatuksitulemisen tarve myös vaihtelee, toiset haluavat enemmän huomiota ja toiset ottavat huomioon lähes kaikki. Jos tilanne häiritsee sinua sinun on syytä sanoa, että tunnet itsesi ulkopuoliseksi vaimosi ystävien läsnäollessa. Ehkä vaimosi sitten ottaa sinua enemmän huomioon, sillä voi olla että hän ei tiedä sinun tuntevan oloasi yksinäiseksi tai luulee sen (hiljaisuutesi, vetäytyvyytesi) olevan vain sinun tapasi olla.
Toisaalta ehkä sinun tulee vain hyväksyä että yhteiselossanne on tiettyjä rooleja ja yksi niistä voi olla juuri perässä hiihtäjän rooli vaimosi kavereiden läsnäollessa. Tai sitten puhutte asiasta sillä vaimosi varmaan haluaisi, että myös sinä olet aktiivinen osa hänen sosiaalista piiriään ja tutustut hänen ystäviinsä vaikka hän itse ei ehkäosaa kannustaa sinua siihen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


perässäkulkija kirjoitti:

joku jolla on pidempi kokemus avioliitosta/yhdessäolosta "eksoottisesta" maasta kotoisin olevan naisen kanssa, voisi vähän valaista minua!

Sama kaava toistuu aina vaimoni kanssa. Emme käy montaa kertaa vuodessa yökerhossa/baarissa kun se on niin kallista Suomessa. Mutta kun menemme, niin viimeistään bussissa/taksissa hän alkaa soittelemaan kavereilleen, että missä ovat. Sitten hän haluaa heidän seuraansa ja minä jään "ulkopuoliseksi" oluen siemailijaksi.
Kerran kun halusin lähteä ulos, hän sanoi olevansa väsynyt ja vähän pää kipeä, ei halua lähteä. Mutta puolentunnin kuluttua ystävä soitti, johan menohalut tuli.

Hänellä oli hiljan vapaapäivä töistä, suunnitteli asioivansa kaupungilla. Minäkin sitten vähän "pihistin" omaa aikaa töistä, jotta voisimme kuljeksia yhdessä kaupungilla. Kaikki meni hyvin niin kauan kun hän törmäsi ystäväänsä(jonka näkee joka päivä työssään), sen jälkeen minä olin perästäseuraaja/autonkuljettaja.

Minulla ei ole koskaa tapahtunut tällaista suomalaisten naisten kanssa, yleensä sitä kai omistaudutaan sille, kenen kanssa liikkeelle lähdetään. Olen kylläkin joskus kuullut joidenkin suomityttöjen haukkuvan poikakavereitaan, kun nämä alkavat liikaa puhua lätkästä baarissa jonkun miehen kanssa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu