Olen tässä muutaman päivän pähkäillyt ystäväni ja hänen miehensä suhdetta. Molemmat ovat tahoilaan eronneet ja kumallakin on avioliitoista lapsia. Ystävättäreni lapset 8 ja 10v. pojat asuvat heidän kanssaan ja miehen lapset asuvat äidillään, mutta ovat viikonloppuisin isällään. Tämä ei ole pähkäilyni aihe vaan se kun tämä ystävättäreni mies ei uskalla sanoa ex-puolisolleen mitään vastaan, vaikka tämä päästäisi suustaan suoran valheen.
He ovat kyllä keskustelleet asiasta ja vaikka ystävättäreni on suureen ääneen ihmetellyt miksi mies ei oikaise näitä valheita, taikka aseta naisen letkautuksia kyseenalaiseksi, niin mitään ei tapahdu.
Mies vain sanoo, että ei viitsi paskakasaa käydä hämmentämään koska ex lyö heti takaisin ja lapsilla tietysti. Ystäväni mielessä on käynyt monta kertaa, että hän menee itse puhumaan suunsa puhtaaksi, mutta mies ei anna koska pelkää että ex ryhtyy entistäkin hankalammaksi.
Se tässä vielä mainittakoon että tämä ex ei voi sietää ystävääni ja käyttäytyy aivan kuin häntä ei olisi olemassakaan.
Mitä ihmettä näiden ihmisten päässä oikein pyörii???
Onnea ja tavallista elämää toivon heille, mutta miten se käytännössä on mahdollista kun ystäväni saa aina aika ajoin kuulla mitä ihmeellisimpiä juttuja itsestään.
Mikä meitä naisia oikein vaivaa, miksi emme voi elää elämäämme ja suoda se myös toisillekin.
He ovat kyllä keskustelleet asiasta ja vaikka ystävättäreni on suureen ääneen ihmetellyt miksi mies ei oikaise näitä valheita, taikka aseta naisen letkautuksia kyseenalaiseksi, niin mitään ei tapahdu.
Mies vain sanoo, että ei viitsi paskakasaa käydä hämmentämään koska ex lyö heti takaisin ja lapsilla tietysti. Ystäväni mielessä on käynyt monta kertaa, että hän menee itse puhumaan suunsa puhtaaksi, mutta mies ei anna koska pelkää että ex ryhtyy entistäkin hankalammaksi.
Se tässä vielä mainittakoon että tämä ex ei voi sietää ystävääni ja käyttäytyy aivan kuin häntä ei olisi olemassakaan.
Mitä ihmettä näiden ihmisten päässä oikein pyörii???
Onnea ja tavallista elämää toivon heille, mutta miten se käytännössä on mahdollista kun ystäväni saa aina aika ajoin kuulla mitä ihmeellisimpiä juttuja itsestään.
Mikä meitä naisia oikein vaivaa, miksi emme voi elää elämäämme ja suoda se myös toisillekin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"ystäväpä ystävä"..Mistä teitä riittääki.. Taidat sinäkin lähiöhuora puhua vain itsestäsi..
...ääliöitä oikein tulee. Etkö muuta kommentoitavaa keksinyt.
on vielä paljon oppimista elämästä, kasvahan aikuiseksi.
Aikuinen mies taitaa olla oikeesti tuo lähiömuija oman ongelmansa kanssa...
Oikeasti ei kannattais liiaksi miettiä ystävien parisuhteita. Kuitenkaan kun ei tiedä kaikkea ja asioita pohtii puolueellisesti ja vaikka keksisikin jotain, niin ei ole oikein ystävänkään tehtävänä alkaa neuvomaan miten pitäisi elää, jollei ystävä sitten pyydä arviota.
Mutta jos tuota oikeasti pohtis, niin miksi lapsille kertois että äiti valehtelee, jos asia ei ole merkittävä. Sen sijaan muutoin asia pitäisi selvittää aikuisten kesken ja luoda sellaiset välit, ettei lapsille satuiltais eikä edes tarvitsisi kommentoida mitään exästään, jollei positiivista kykene sanomaan. Loukkaa vaan lapsia, kun niiden äitiä tai isää morkkaa. Sinäänsä äidin loukkaaminen vain lisäisi lasten tuskaa, eikä siis valehtelun ilmiantaminen oikeasti hyödyttäisi mitään. Pitäisi asiat selvittää, jos on yhteisiä lapsia.
Mitäkö pyörii ihmisten päässä... No mistäpä sen tietäisi, kun en ole kyseisen henkilön kanssa keskustellut. Voi olla vaikka mitä ajatuksia.
Kun se on sillälailla että kakkonen on aina kakkonen, jos ei sitä kestä ei kannattaisi alkaan vehtaileen "ehkäpä" vielä varatun miehen kanssa...tietäähän tuo, kuka saa paskan niskaansa..
Olen sitä mieltä että ystävättäresi mies pelkää entistä vaimoaan, lapsilla "lyöminen" on hyvä ase tälläisissä tapauksissa ja valitettavasti noita naisia vielä löytyy jotka käyttävät lapsia lyömäaseenaan.
Oletan, että erosta on kulunut vasta vähän aikaa kun tälläinen henkinen yliote on yleensäkin vielä mahdollista. Älä ole huolissasi ystävättäresi puolesta kyllä ne asiat aikaa myöten korjaantuu.
Asian oikeaa laitaa en tiedä mutta oletan, että tämän ystävättäresi miehen ex ei ole vielä tahollaan vakiintunut sillä sen jälkeen kun entinen vaimo löytää itselleen ihmisen rinnalleen niin eiköhän kaikki asiat ala järjestyä.
Ainakin minun ex-vaimo jätti meidät rauhaan sen jälkeen.
Kyllä todellakin, näin kävi meillä, ex-vaimoni jätti meidät rauhaan kaikelta turhalta kahnaukselta kun hän löysi rinnalleen miehen, joka kylläkin jätti hänet reilun vuoden seurusteltuaan.
Sen verran se kuitenkin "auttoi" ex-vaimoani että hän ei enää sen jälkeen ole lapsilla eikä muillakaan keinoilla yrittänyt kyykyttää meikäläistä.
Tsemppiä sinnekin!