olen ollut 3 vuotta suhteessa saman miehen kanssa. Meillä on reilu 1v lapsi.
Nyt suhteessa on tullut semmonen vissiin aika yleinen ongelma nimittäin mun ei haluta seksiä yhtäään!!!
En ole väsynyt (lapsi nukkuu täydelliset yöunet), rakastan miestäni (en todellakaan ajattele muita miehiä tai flirttaa) ja meillä on ihana uusi koti. Suhteessa menee muuten hyvin. Osaamme myös riidellä, mutta ne selvitetään aina. Olemme tosi onnellisia kumpikin lapsestamme. Kaikki tuntuu natsaavan. En vaan tajua itseäni joka oli ennen kiihkeä seksipeto... ärsyttää ku mieheni kärsii tästä. Mitähän mä voisin itselleni tehdä? hypnoosia? :D
Nyt suhteessa on tullut semmonen vissiin aika yleinen ongelma nimittäin mun ei haluta seksiä yhtäään!!!
En ole väsynyt (lapsi nukkuu täydelliset yöunet), rakastan miestäni (en todellakaan ajattele muita miehiä tai flirttaa) ja meillä on ihana uusi koti. Suhteessa menee muuten hyvin. Osaamme myös riidellä, mutta ne selvitetään aina. Olemme tosi onnellisia kumpikin lapsestamme. Kaikki tuntuu natsaavan. En vaan tajua itseäni joka oli ennen kiihkeä seksipeto... ärsyttää ku mieheni kärsii tästä. Mitähän mä voisin itselleni tehdä? hypnoosia? :D
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aika paha. Pitäisi kai alkaa oikeasti keskittymään toisiinne. Antaa lapsi välillä hoitoonkin, mutta noin arjessakin antaa lapselle sen tarvitsema oma aika, mutta sitten toisillennekin kaikenlaiseen läheisyyteen aikaa. Ja sillai, ettei se olisi painostamista seksiin. Ehkäpä sun mielenkiinto on siinä lapsessa ja asioissa lapsen ympärillä ja jos sitä tasapainoa koittais muuntaa hiukan enemmän parisuhteen hyvinvointiin ja ajatuksia lapsesta mieheen. Kumpi sulla on mielessä, jos et ole kummankaan seurassa, miehessä vai lapsessa? Ei ole pahasta ajatella lasta, mutta jonkin verran olisi ehkäpä hyvä ajatella seksuaalisestikin ja herätellä sitä puolta henkiin.
Seksillä ei herätetä seksihaluja, vaan saatetaan saada pahempi esto päälle. Läheisyys ja hyvänäpito voisi olla parempi tie. Kuitenkin hyvä keskustella asiasta, ettei mies tosiaan ajattele ekasta läheisyydestä, että nyt vihdoin saan sitä... ;) Se että miehesi kärsii... Se merkitsee vaan sitä, että ongelma on yhteinen ja miehesi varmaankin haluaa auttaa asiassa vaikka se vaatisikin hiukan enemmänkin kärsivällisyyttä. Syy toki saattaa olla hormonaalinenkin ja silloin vaatisi lääkehoitoa. Se kai selviäisi joillain verikokeilla.
Omalla vaimolla meni ns. "Äiti rooli" päälle, eli omassa mielessään ei osannut irtaantua äitiydestä. Tämä piti myös sisällään sen että minä olen hänen lapsensa isä. Ehkä teillä on kyse jostain samanlaisesta jutusta en tiedä.
Eli tärkeää lienee omassa mielessään yrittää irtaantua, näistä rooleita kun lapsi menee nukkumaan. Ehkäpä juuri alkuun läheisyys miehesi kanssa ja sitten pienet kosketukset ilman että ne välttämättä johtavat mihinkään.
Kyllä se siitä lähtee, omasta päästä.