TM:ssä on kohta ilmestyvässä numerossa perinteinen kevään pyörätesti. Siinä on aina vertailtu volyymimalleja ja kuvaavaaon, että nyt vertaillaan crossareita. Mukana ovat:
- Focus,
- Giant,
- Insera (?),
- Merida,
- Nishiki,
- Rossano,
- Tunturi ja
- Z-Bike.
Suurista, joilla on myynnissä halpa crossari, puuttuu vain KONA?
- Focus,
- Giant,
- Insera (?),
- Merida,
- Nishiki,
- Rossano,
- Tunturi ja
- Z-Bike.
Suurista, joilla on myynnissä halpa crossari, puuttuu vain KONA?
Vastaukset 40
Vanhimmat
Empä paljoa painoarvoa laittas TM:n pyörätesteille. Pekka perustoimittaja arvioi fillareita, ei kovin vakuuttavaa. Onhan noita testejä luettu ja naurettu.
Fillari-lehdessä oli vasta rossarivertailu, ihan hauska verrata mitä yleislehti kirjoittaa.
Minä lukaisin kyllä tuon Fillarilehden cc-vertailun, mutta tein valintani varsin omatoimisesti kahden ehdokkaan väliltä. En laita Fillarin testille kovin paljon painoarvoa, koska arvioin pyörän käyttökelpoisuutta, turvallisuutta ja luotettavuutta valitessani pyörää. Fillarin hehkutus jollain hiilikuituosilla ei kiinnosta pätkääkään.
Hankin Cuben cyclo crossarin, joka on riittävän hyvä käyttötarkoitukseensa. Tunturinkin cc olisi periaatteessa ihan riittävä, mutta vaatisi ohjainkannattimen vaihdon ja Soran osasarjan vaihtamisen 105:n sarjaan.
Fillarilehden koeajajat on kuitenkin alan harrastajia ja ajavat paljon enemmän kuin tm:n pekka perustoimittaja. Näin ollen heidän mielipiteillään on suurempi painoarvo.
Ei kait kukaan nyt pyöräänsä pelkästään testiartikkelin mukaan valitse.
"koska arvioin pyörän käyttökelpoisuutta, turvallisuutta ja luotettavuutta" Vau! Mitähän siinä vertailussa sitten arvioitiin?
"Fillarin hehkutus jollain hiilikuituosilla ei kiinnosta pätkääkään"
Mutta eikös siinä voittajassa ollut aluhaarukka :-)
... että TM yleislehtenä testaa crossaria. Seuraava muoti on crossari, joka on paljon fiksumpi yleispyöränä kuin hybridi. Jo pelkästään normaalin käyrän tangon tuomat useammat ajoasennot ovat niin paljon plussaa, että muodin vaihtuminen on hyvä asia.
Crossarihan on ollut muotia jo monta vuotta.
Piireissä kyllä, nyt se on leviämässä tavallisille kuluttajille.
Alati vaihtuva muoti on myyjän paras ystävä myös pyöräalalla. Mulla ei ole varaa lähteä jokaisen virtauksen perään, vaan jatkan ajamista muutaman vuoden ikäisellä hybridilläni. Krossarit ovat sitäpaitsi melkoinen askel taaksepäin jarrujen osalta, kun on jo tottunut hydraulisiin levyihin. Krossareissa on paljolti edelleen vannejarruja ja parhaimmillaankin vain mekaanisia levyjarruja. Muutoin näitä näkee enää vain halvimmissa hybrideissä.
Joustokeuloista vaahdotaan paljon tälläkin palstalla, mutta tosiasiassa hiilikuitu- eli lujitemuovikeulojen hajoamiseen on telonut vielä useampi naamansa. Kun keula pettää alta on edessä lähes aina sairaalareissu, siksi en kelpuuta lujitemuovikeulaa pyörääni.
Käyrästä tangosta sanoisin, että siitä saa ehkä monta otetta, mutta ne ovat kaikki liian kapeita ja liian matalalla. Ainoa siedettävä ote on kahvoilta ajettaessa. Muutenkin ajoasennossa täytyy olla jotain pahasti pielessä, jos käsien otetta täytyy jatkuvasti vaihtaa. Mulla on suora tanko ja ergonomisesti muotoillut tupit ja olen ajanut kolmekin tuntia putkeen ilman minkäänlaista puutumista.
Krossarista ei ole yleispyöräksi vaan se tule jäämään marginaaliin samoin kuin harjoituskilpapyörä 80-luvulla.
Itse asiassa tajusin pointin ja otin kantaa Fillari-lehden tapaan kirjoittaa artikkelinsa. En pidä heidän tyylistään. Jep, ne ajavat paljon enemmän kuin TM:n pojat, mutta eivät tee siltikään läheskään aina edes tasoltaan tyydyttäviä juttuja.
Yllättävän moni sitten valitsee sen pyöränsä juuri tasan sen perusteella mitä TM sattuu aiheesta sanomaan, joillekin kun Tekniikan maailma on se ns. pyhä totuus. Helkaman vehkeet myyvät kuin siimaa, koska ne nyt sattuvat TM:n vertailuissa pärjäämään Inserasta puhumattakaan. Kumpikin pyörämerkki on oikeasti halpakuraa
Fillari-lehden toimitus tekee jutuissaan toistuvasti kaksi perustavanlaatuista virhettä:
-ensinnäkin lehti on tasan Helsinki-keskeinen, eli jutuissa on mietitty pääkaupunkiseudulla asuvan ihmisen pyörävalintaa, ne eivät mieti sitä, että 98% Suomesta on ihan jotakin muuta kuin Hesan asfalttiviidakko. fillari-lehden maailma loppuu kehä kolmosen sisäpuolelle. Tätä mieltä lehdestä on muuten melko moni kaverini, jotka myös harrastavat aktiivisesti polkupyöräilyä ja pyörien tekemistä.
-toiseksi Fillari-lehti asettaa aivan liian usein jutuissaan painoarvon aivan epäoleellisille seikoille. Pyörä on hieno jos siinä on hiilikuitutolppa tai peräti hiilikuituhaarukka. Voi herran jestas.
Yksinkertaisesti Fillari-lehti nyt vain ei tee oikeasti hyvää polkupyöräjournalismia. Ovat alan suurin lehti Suomessa koska ovat käytännössä se ainoa sen alan lehti. Kilpailua tarjoaa silloin tällöin Tekniikan maailma, jonka toimittajat eivät osaa sitten senkään vertaa mitä Fillarin toimittajat osaavat.
Juu, Fillarissa on ollut myös esimerkkejä erittäin asiantuntevista ja hyvin laadituista jutuista aina silloin tällöin. Lehden sisällön taso kuitenkin heittelee rajusti laidasta laitaan jopa saman lehden numeron sisällä. En pidä siitä. Enkä lainkaan hauku lehteä, tämä on ihan asiallista kritiikkiä lehden toimitukselle ja syystäkin. Luen Fillaria kyllä ja jopa pidän lehdestä.
Hiilikuitu on uusi materiaali eikä hiilariosien laatu aina vastaa välttämättä vastaavan alumiinisen tai teräksisen osan kestävyyttä, näin esimerkiksi hiilikuituisten haarukoiden ja satulatolppien kohdalla. Hiilikuidulla on ominaisuus, joka tekee siitä hieman arvaamattoman: se ei kestä kolhuja. Alumiini ja teräs antavat kumpikin anteeksi kolhuja ja rasituksia paremmin kuin hiilikuitu, joka katkeaa terävästi kun kolhu on riittävän napakka.
Etuhaarukka on onneksi osa joka on vaihdettavissa, eli kuituhaarukan voi helposti vaihtaa alu- tai teräshaarukkaan.Samoin hiilikuituisen satulatolpan tai ohjainkannattimen viskaisin samantien roskikseen ja vaihtaisin metalliseen.
Maastopyörään en missään nimessä hyväksyisi hiilariosia ja maantiepyöräänkin pitkin hampain ja vastahakoisesti. Onneksi maantiekäytössä olevassa pyörässäni ei ole ainuttakaan hiilikuituosaa.
Cuben cc:ssä on alu/hiilikuituhaarukka. Täytyy vielä miettiä jätänkö sitten kuitenkin Cuben cyclo crossarin ostamatta vaikka sen jo periaatteessa valitsinkin tulevaksi pyöräkseni. Tunturinkin cc:n saa rakenneltua työllä ja rahalla kelvolliseksi peliksi. Yksi ratkaisu on tietenkin haudata koko ajatus cc:n ostamisesta, sitten pitää kehittää työmatka- ja yleispyöräksi joku muu ratkaisu, ei kuitenkaan hybridiä.
Hiilikuitu on valitettavasti osa nykyajan maantie- ja cc-pyöriä. En pidä kehityssuunnasta, enkä mielelläni lähtisi riskeeraamaan henkeäni hetken muotivillityksen takia. Luotan kiinteään alu- tai teräsosaan niin paljon enemmän. Toivottavasti hiilikuitukausi menee pian ohi ja pyörän valmistukseen palaa taas terve maalaisjärki. Pyöräilyssä turvallisuuden pitäisi aina mennä utopistisen teknisen loiston edelle.
Maantielle maantiepyörä on paras lenkkikaveri, mutta crossarista tulee seuraava yleispyörämuoti. Hyvä niin, koska hybridi olikin huono viritys pääosalle kuluttajista.
muistaa pitää, että TM on ennenkaikkea liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa voittoa
ainoa asia jolla ón merktitystä on ilmoitustulot.
niiden vaikutus kaikenmaailman testeihin on ilmeisen ratkaiseva.
et ottakaa ne "testit" viihteenä.
"ensinnäkin lehti on tasan Helsinki-keskeinen, eli jutuissa on mietitty pääkaupunkiseudulla asuvan ihmisen pyörävalintaa, ne eivät mieti sitä, että 98% Suomesta on ihan jotakin muuta kuin Hesan asfalttiviidakko. fillari-lehden maailma loppuu kehä kolmosen sisäpuolelle. Tätä mieltä lehdestä on muuten melko moni kaverini, jotka myös harrastavat aktiivisesti polkupyöräilyä ja pyörien tekemistä.
-toiseksi Fillari-lehti asettaa aivan liian usein jutuissaan painoarvon aivan epäoleellisille seikoille. Pyörä on hieno jos siinä on hiilikuitutolppa tai peräti hiilikuituhaarukka. Voi herran jestas. "
Aika vähän on fillarissa kaupunkipyöriä testailtu. Maantiepyörä, rossari ja maastureista täysjousto, siinä eniten esillä olleet pyörämallit viimeiseltä kolmelta vuodelta, Helsinki keskeistä?
Eikös se hiilikuitu sitten ole hyvä materiaali, itsekin olet ylistänyt hiilari haarukkaa parhaaksi rossariin. Empä muista että mikään pyörä olisi testiä voittanut hiilariosien ansiosta, pelkästään.
No, makunsa kullakin, mutta todella hauska juttu on se, että kun alkup. Maantiepyöräilijä (alias asiantuntija) alottaa ketjun, niin xc-fun syöksyy häntä puolustamaan :-) kuten tässäkin ketjussa. Kuka on kuka? vai onko kukaan kuitenkaan se kuka sanoo olevansa?
Eipä silti, ei se fillarikaan täydellinen ja ainoa totuus ole, mutta taso on kuitenkin sen verta korkeampi kuin tm:n etten viitsisi samana päivänä edes verrata.
Ilmeisesti joidenkin mielestä on parempi että ostajat valitsevat pyöränsä kauppiaiden puheiden perusteella kuin lehtien testien perusteella. Nämä ovat nimittäin ne todelliset vaihtoehdot kun "Tauno Tavallinen" menee pyöräkauppaan. Vuosia pyöräilyä harrastanut ei tarvitse lehtijuttuja valintansa tueksi. Niistä hän saa korkeintaan hyödyllistä yleistietoa siitä mitä on tarjolla. Mutta kun harrastustaan aloittava on valinnan edessä, on hyvä että hänellä on sentään edes joku lehtijuttu tukenaan. Vaikka pisteytyksistä ja painotuksista voidaan aina kiistellä maailman loppuun asti, ovat ne kuitenkin parempia kuin ei mitään.
"muistaa pitää, että TM on ennenkaikkea liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa voittoa
ainoa asia jolla ón merktitystä on ilmoitustulot.
niiden vaikutus kaikenmaailman testeihin on ilmeisen ratkaiseva.
et ottakaa ne "testit" viihteenä. "
Missähän kohdassa pisteytystä mukaan otetaan se "ilmoitustulokerroin" jolla tulos saadaan halutuksi? Ja kuinkahan suuri osa TM:n ilmoitustuloista mahtaa tulla cc-pyöriä valmistavilta tai kauppaavilta firmoilta? 0.01%?
Syy miksi Cyclocrossarissa on vannejarrut on ihan puhtaasti sen vuoksi että kisoissa ei saa cyclocrossissa olla levyjarruja. CC:hän on kisa pyörä, mikä on lähtenyt sitten yleistymään yleisempääkin käyttöön.
CC kisat on muuten aika huvittavaakin katottavaa. Kovaa hommaa mutta melko raakaa menoa.
http://www.youtube.com/watch?v=cZXQuWOjLbw
Hiilkuidun suurin etu on keveys. Siitä valmistetut osat ovat kolmanneksen kevyempiä kuin alumiinista valmistetut. Hiilikuituiset osat ovat olleet jo niin kauan markkinoilla että alkavat olla jo kohtuuhintaisia ja ovat täysin luotettavia. Ne tulevat yleistymään ihan tavallisissa pyörissä, ainakin rungoissa ja haarukoissa. Olen itse ajanut nyt vuoden TB alumiinirungolla hiilikuitu/alumiinihaarukalla ongelmitta. Ajo on ympärivuotista jokapäiväistä, siis huonoillakin pinnoilla, eikä mitään kestävyysvikaa ole esiintynyt. Kilometreja on yli 12 th. tarkassa mittarissa. Keveys pyörässä on tosi hienno juttu. Hiilikuitua on rungossakin joskus tulevaisuudessa hankkimassani pyörässä mallista riippumatta. Olkoot vaikka mummis!
On se hurjaa kun nykyään matkustajalentokoneissakin käytetään sitä kauhean vaarallista hiilikuitua. Miten ne uskaltaa kun se on niin heikkoa? Hajoaakin varmaan pakkasessa siellä ylhäällä. Ja alettin käyttääkkin vasta -80 luvulla. Huh huh!
En ole kuullutkaan, että nykylentokoneissa olisi jäykät hiilikuituhaarukat vaimentamassa tärskyjä. Luulisi, että niissä on edelleen ihan perinteiset pomppukepit?
Komposiittimateriaaleja käytetäänkin "vain" vähemmän tärkeissä osissa kuten vaikka siivissä :)
Komposiitit lentokoneissa ovat edelleen ongelmallinen materiaali, komposiittirakenteet ovat saattaneet jopa aiheuttaa lento-onnettomuuksia, aiheesta täällä:
http://www.environmentalgraffiti.com/sciencetech/airbus-composites-trial-part-one/13300?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&ut...
Kun sivuperäsin irtoaa hiilikuidun pettämisen takia seurauksena on hallitsematon lattakierre ja alassyöksy. Kuitu ei myöskään pidä salamaniskuista, herääkin kysymys syöksyikö Air Francen lento mereen siksi, että samala hajotti koneen vain koska kone ei enää ollutkaan aito faradayn häkki.
ihme vastustusta hiilikuitua kohtaan. Ajomukavuus paranee alumiiniin verrattuna huomattavasti ja hiilikuitu kestää kyllä normaalin käytön vallan mainiosti. Turhaa pelottelua ja vaahtoamista hiilikuidun kestävyydestä. Kuinka monta onnettomuutta esim. kuituhaarukan murtuminen/katkeaminen on aiheuttanut?
Jos omat Tunturisi sisältävät pelkkää alumiinia niin se ei tee kuitupyöristä huonoja. Sama homma käydän tangon kanssa. Jos tuntsan fitnesshybridi on suoralla tangolla parempi niin ei siinä mitään. Maantiepyörissä käyrä tanko mahdollistaa kuitenkin luonnollisemman ja monipuolisemman ajoasennon.
Itse jäin auton alle moottotiellä ja hiilari pyörä säilyi ehjänä, siis auto pyyhkäisi minut keski alueelle, osuma tuli pikalinkun kohdalle takahaarukkaan, melkoinen voltti.
Hiilari on hinta-laatu suhteeltaan vähän paremmissa pyörissä hyväjuttu.
"Komposiitit lentokoneissa ovat edelleen ongelmallinen materiaali, komposiittirakenteet ovat saattaneet jopa aiheuttaa lento-onnettomuuksia"
Ihan muistutuksena että teräs ja alumiini ovat väsyessään aiheuttaneet maailmalla lukemattomia onnettomuuksia vuosien varralla. On muutenkin hankala nähdä yhteyttä lentokoneen salamankestävyyden ja polkupyörän hiilikuituhaarukan kestävyyden välillä... vai mikä mahtaa olla pyöräilijän salamankestävyys?
"Kuinka monta onnettomuutta esim. kuituhaarukan murtuminen/katkeaminen on aiheuttanut? "
Puhumattakaan suhteessa ajettuihin kilometreihin. Nuo kuituosia sisältävät pyörät kun eivät varmaan ole niitä kaikkein vähimmällä ja kevyimmällä käytöllä olevia...
Ja samalla periaatteella puuta ei voi käyttää rakennusaineena, koska on helppo katkeamaan tovassa tuulessa :)
http://www.bustedcarbon.com/
tm testasi suomeen loistavasti soveltuvat crossarit, tosin inserassa ei ole jarruja,
mutta eihän niitä noin halvoissa mankeleissa tarvitakaan.
nyt kaikki lottoamaanja veikkaamaan ja sit tonni kädessä pyöräkauppaan buuaahhhaahhah....
ai että kannattaa lukea lehtiä ennenkuin menee fillariostoksille, buuuaaahhha
taidan palata aku ankan pariin
Mietippäs millaisia kilometrimääriä ammattilaiskilpapyöräilijät ajavat kokohiilikuituisilla pyörillään.(30-40tkm/v.) Reisissä mahtavasti voimaa ja vääntöä. Pyörillä ajetaan alamäissä jopa yli 100km/h. Välillä hirveää röykytystä huonoilla teillä. Niitä pyöriä ei todellakaan säälitä. Ja ne kestävät jopa tällaista käyttöä. Ei kai kukaan ammattilainen suostuisi ajamaan vaarallisella pyörällä. Kilpailukäyttö on muutenkin rasittavuudeltaan paljon rankempaa pyörälle. Kyllä se hiilikuitu tavallisen harrastelijankin pientä käyttöä kestää. Ja ne ammattilaisten pyöräthän painavat vain n.6,8kg. eli ovat vieläpä tehty mahd.kevyeksi.(mm.tangot ja vanteetkin hiilikuitua) Maksavatkin kyllä aika paljon. Kestäähän se hiilikuitu lentokoneissakin,ja formuloissa ym. vaativissa kohteissa. (tosin pyörät ei lentele taivaalla, joten en nyt olisi hirveän huolissani niistä salamaniskuista.) Hiilikuiturunko ei esim. väsy kuten teräs- ja alumiinirungot. Alumiini voi katketa varoittamatta. Pyöriin on olemassa muitakin kevyitä materiaaleja olemassa kuin hiilikuitu, mutta se nyt on kuitenkin yleistynyt laatupyörissä. Miksiköhän?
http://2.bp.blogspot.com/_V54WWNeyyp4/SnHNOzl7C9I/AAAAAAAABjQ/DQSsrk2YNgg/s1600-h/elekt09st03-ouch.jpg
Kiteytän tämän juupas eipäs keskustelun sellaisille, jotka eivät ole ihan pakassa mukana ja joita kiinostaa hankkia se ensimmäinen parempi fillari. Sanon heti, että maantiepyörissäni on joko teräs- tai hiilikuituhaarukka.
1) Normaalivahvuinen laadukas hiilikuituosa kestää vähintään sen, mitä kestää metallinen.
2) Ongelma muodostuu laatuosissa siitä, että pahan kolarin jälkeen osasta ei näe päälle päin, onko se ehjä.
3) Lisäksi markkinoilla oli aikaisemmin heikkolaatuisia, halpoja osia, joista on onneksi päästy. Toisen ääripään muodostavat äärimmilleen kevennetyt kilpapyörien osat.
Ilmeisesti alumiini väsynyt. Tai muuten liian kevyt ja heikko osa. Mitä merkitystä kuvalla?
Ohjausputki on kuitua, pyörällä kaaduttu aiemmin. Kaadutun kuitupyörän paikka on roskalava tai miksei keltainenpörssi, jos moraali antaa myöten.
Hmm... palataan tarkastelemaan hiilikuitua lentokoneissa. American airlines:n lento 587 syöksyi alas taivaalta Queensissa USA:ssa vuonna 2001. Koneen sivuvakaajan hiilikuidusta valmistettu liitososa petti, jolloin koko sivuvakaaja irtosi ilmassa, kone meni lattakierteeseen ja syöksyi alas. Kaikki 265 matkustajaa ja miehistön jäsentä kuolivat.
"Investigators were concerned in regard to the manner in which the vertical stabilizer separated. The vertical stabilizer is connected to the fuselage with six attaching points. Each point has two sets of attachment lugs, one made of composite material, another of aluminum, all connected by a titanium bolt; damage analysis showed that the bolts and aluminum lugs were intact, but not the composite lugs."
Sivuvakaaja ei kestänyt lentäjän tekemiä liikkeitä puolelta toiselle, kun lentäjä yritti vakauttaa konetta rajussa jättövirtaturbulenssissa.
Air Francen lento 447 syöksyi atlanttiin koska koneeseen iski salama. Komposiittirakenteet eivät muodosta alumiinin tavoin puhdasta Faradayn häkkiä, jollon salaman sähkölataus pääsi rikkomaan koneen laitteet ja tietokoneet. Lopputuloksena a330 sakkasi ja putosi mereen kun lentäjillä ei ollut enää mittareita jäljellä.
Air Yemenian lento 626 syöksyi alas vuonna 2009 mahdollisesti siksi, että koneen hiilikuitukomponenteista jokin petti, kone teki laskeutumista komoreille kun se syöksyi mereen. A310 koneen rakenteista 10% on hiilikuitua ja komposiitteja.
Uudessa superjumbossa (a380) on jo merkittävä määrä hiilikuitua ja vieläpä suuren rasituksen osissa, kuten rungon keskikotelossa, johon siivet kiinnittyvät sekä ohjainpinnoissa ja vakaimissa. Kone on hieman liian hienon rakenteensa ja liian uudenaikaisen teknologiansa takia lentävä aikapommi, joka vain odottaa ensimmäistä suurta onnettomuutta. A380 on vaarallinen lentokone jopa Tupolev tu-134:ään verrattuna ja niitä on valmistusmäärään nähden tuhoutunut paljon. Itse en suostuisi matkuustamaan a380 koneessa lainkaan vaan vaatisin siirtoa sellaiselle lennolle, jolla käytetään vanhempaa lentokonetta.
On huomattava, että kaikki onnettomuudet joissa hiilikuituosa on pettänyt ovat tapahtuneet nimenomaan Airbusin valmistamilla koneilla. Airbus on lähtenyt rohkeasti kokeilemaan hiilikuitua ja tehnyt koneistaan tietokoneistettuja hirviöitä, joissa lentäjän rooli on hyvin pieni. Boeing lähestyy lentokoneen ideaa paljon vanhoillisemmalla asenteella, eikä riskeeraa matkustajien henkeä tekemällä liian moderneja lentokoneita. Esimerkiksi Boeing 737ng on perinteinen metallirakenteinen lentokone, jossa on hillitysti tietokonetekniikkaa. Lentäjä tekee aina päätökset, ei koskaan tietokone.
Airbusin pitäisi ottaa ihan selkeästi 20-30 vuotta taaksepäin tekniikassa ja rakentaa turvallisempia lentokoneita ilman muovirakenteita ja tietokoneita. Matkustajakone nyt kuitenkin on turvallisimmillaan kun se on rakennettu metallista ja kun sitä lentää koulutettu pari lentäjiä.
Airbus ei kykene tekemään luotettavia, turvallisia matkustajakoneita. Firmaa vaivaa mammuttitauti ja turha hiilikuidulla hifistely. Boeing vie voiton turvallisuudessa ja luotettavuudessa. Valitettavasti myös Finnair on päätynyt airbus-laivastoon. Onneksi kilpailijat lentävät Boeingin koneilla.
Hiilikuitu ja kevyet muovimateriaalit eivät sovi lentokoneisiin, varsinkaan jos niillä on tarkoitus kuljettaa ihmisiä. Liian hieno on liian hienoa. Sama koskee polkupyöriä. Polkupyörän tulee kestää päivittäinen ajo ilman, että haarukan tai rungon katkeamista täytyy pelätä siksi, että valmistaja päätti korvata perinteisen alumiinin tai teräksen jollakin liian hienolla, jota ei edes tunneta kunnolla. Kolaroitu hiilikuituosa on aina entinen.
On hienoa että olet jaksanut paneutua myös lentoturvallisuuteen noin "antaumuksella". Tosin on helppo huomata että olet ottanut mukaan vain ne onnettomuudet jotka tukevat väitettäsi "vaarallisesta hiilikuidusta". Jos tarkastellaan kaikkia vuosittain sattuneita lento-onnettomuuksia niin selkeästi ja yksinomaan uusien materiaalien pettämisestä johtuvia onnettumuuksia on häviävän vähän. Aivan samoin kuin tietokoneistettujen ohjausjärjestelmien aiheuttamia. Suuri osa lento-onnettomuuksista johtuu tavalla tai toisella inhimillisestä virheestä, riittämättömästä huollosta, huonoista sää-olosuhteista tai näiden yhdistelmistä. Tietokoneistetut lennonhallintajärjestelmät ovat aivan varmasti estäneet kymmeniä ellei satoja potentiaalisia lentäjän virheistä johtuneita onnettomuuksia vuosien varrella. Eivät ne toki erehtymättömiä ole ja niitäkin pitää kehittää. Mutta kyllä valtaosa onnettomuuksista lennetään juuri noilla vainhoilla koneilla jotka on lentäjän mahdollista ohjata vaarallisiin lentotiloihin, liian alas, päin vuorta tms.
PS. On muuten hienoa että olet onnistunut vedenpitävästi selvittämään syyn Air Francen koneen syöksyyn Atlantilla. Tutkijatkaan eivät ole siihen vielä pystyneet. Toki teorioita on monia mutta ennekuin (ja jos) musta laatikko löytyy, täydellistä varmuutta ei saada.
xc-fun on kaikkei viisain. (ainakin omasta mielestään) Ehkä vähän kaikkien alojen asiantuntija. Paljonkohan niitä alumiinirakenteisia lentokoneita on aikojensaatossa pudonnut?
Insera kokoonpanossa on säästetty 1€, ihan turhaa itkeä jarrujen perään. ;)
Crossarista on tulossa uusi yleispyörä. Ihan hyvä juttu, sillä se on monella tapaa vanhaa hybridimuotia fiksumpi.
ja jamis misä se on?? PARAS
Intersportilla näyttäisi olevan Jamis Nova tuontiohjelmassa. Harmi ettei ole mukana, sillä se olisi mahtunut tonnin hintarajaan ja on varmasti volyymimalli.
Kuinka hyvä tuo testi on?