Vanerivene, mätäneekö?

Faneerivaari

Oli tuossa kaverin kanssa varsin tiivistäkin keskustelua puurakenteisista lauta- ja vaneriveneistä. Kaverin mielipide oli, että lautarakenteiset soutu- ja perämoottoriveneet täytyy turvottaa vedellä tiiviiksi, jos ne kauden alussa vesille laskettaessa vuotavat.

Itse olen ehdottomasti ajatusta vastaan, sillä silloinhan käsittääkseni kuivaksi kutistunut puu vain imee solukkonsa vettä täyteen ja hidas mätänemisprosessi saa alkunsa. Omasta mielestäni tiivistys tulisi tehdä joko puuöljyllä tai terva/pellavaöljy -seoksella niin pitkään, ettei puu ime sitä enää jolloin veden imeytyminen rakenteisiin estyy, mutta puu turpoaa tiiviiksi. Sitten lakka pintaan.

Olenko mielipiteineni oikeassa, vai onko kyseessä taas: "toinen tekee noin, toinen näin"-asia?

Toinen väittely käytiin vanerirakenteisen kaksikuoriveneen mätänemisestä: Oletan, että ko. rakenteinen vene kestää mätänemättä, kun pohjan rima-kaarirakenteet suojataan 2-3 kerroksella kiinanpuuöljyä ja sen jälkeen lakataan parilla kerroksella alkydivenelakkaa. Sitten ruiskutetaan kotelot täyteen polyuretanivaahtoa ja suljetaan tiiviisti saumamassan kanssa sisäpohjalevyillä, jotka myös öljytään ja lakataan tai maalataan 2-3:een kertaan.

Kaverini väitti, että kosteus pääsee kuitenkin aikojen kuluessa sisään rakenteisiin imeytyen uretaanivaahtoon ja alkaa mädättämään pohjaa sisältäpäin, kun se ei pääse ilmastoitumaan.

Mutta miten on? Mikäli kotelot ovat öljytty, lakattu ja umpitäynnä uretaania että sisäpohja on myös kyllästetty ja pintakäsitelty niin miten se vesi oikein sinne pääsee vielä, jos vene pyritään pitämään vedestä tyhjänä ja suojataan satamassa esim. pressulla.

Lopuksi: Markkinoilla näyttää olevan eri valmistajien öljyjä, lakkoja ja maaleja: Owatrol, Hempel, International jne. merkkituotteita ja sitten näitä "halvempia" tyyliin Biltema.

Periaatteessa samoja aineita, mutta ovatko ne laadullisesti samoja? Kannattaako todella maksaa extrahintaa jostain merkkituotteesta, vai ajavatko Bilkkarin tökötit saman asian tilanteessa, että halutaan tehdä työ huolellisesti, mutta ei ruveta hifistelemään?

Toivon asiallisia vastuksia!

39

9913

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • as123

      Pääosiltaan kaverisi on oikeassa.

      • Vanha Veneilijä

        Kyllä kaverisi on oikeassa, veden kanssa kosketuksissa olevaa puuta ei saan sulkea lakalla tai maalilla, joka ei hengitä, jos näin tehdään ensin alkaa puun sinistyminen ja seuraavana lahoamainen.
        Ravistunutta venettä ei tarvitse tilkitä, jos raot eivät ole kohtuuttoman suuria, kastuessaa puu turpoaa ja raot menevät kiinni.
        Kulunut tarvi on ollut huono puuveneille, koska veneet ovat pitkän pakkasjakson aikana kuivuneet erittäin paljon ja eteenkin tasasaumaisissa veneissä on nähtävissä ravistumista.
        Kävin eilen telakalla omaa venettäni katsomassa, telakan pitäjällä oli korjattavana vuonna -43 valmitunut kaunis kuutonen (6). Talvi oli tämänkin veneen kylkilautoja vetänyt auki, vaikka venettä oli korjauksen ajan kasteltu sisältä ja vene oli viileässä hallissa. Nyt etelä-suomessa vallitseva hyvin kostea ilma tekee hyvää talven kuivuttamille puuveneille.


      • Fanerivaari
        Vanha Veneilijä kirjoitti:

        Kyllä kaverisi on oikeassa, veden kanssa kosketuksissa olevaa puuta ei saan sulkea lakalla tai maalilla, joka ei hengitä, jos näin tehdään ensin alkaa puun sinistyminen ja seuraavana lahoamainen.
        Ravistunutta venettä ei tarvitse tilkitä, jos raot eivät ole kohtuuttoman suuria, kastuessaa puu turpoaa ja raot menevät kiinni.
        Kulunut tarvi on ollut huono puuveneille, koska veneet ovat pitkän pakkasjakson aikana kuivuneet erittäin paljon ja eteenkin tasasaumaisissa veneissä on nähtävissä ravistumista.
        Kävin eilen telakalla omaa venettäni katsomassa, telakan pitäjällä oli korjattavana vuonna -43 valmitunut kaunis kuutonen (6). Talvi oli tämänkin veneen kylkilautoja vetänyt auki, vaikka venettä oli korjauksen ajan kasteltu sisältä ja vene oli viileässä hallissa. Nyt etelä-suomessa vallitseva hyvin kostea ilma tekee hyvää talven kuivuttamille puuveneille.

        Jos kerran näin on asianlaita, niin miksi kuitenkin öljyämistä ja lakkausta (tai maalausta, jos vene on alunperin ollut maalattu) suositellaan, jos kerran puun kosteustasapainon säilyttämiseksi olisi kertomasi perusteella parempi jättää puuvene kokonaan käsittelemättä.

        Entä tuon vaneriveneen lahoamis -väitteen kanssa? Vanerihan on jo erittäin pitkälle jalostettua "puuta" joka ei käyttäydy umpipuun tavoin.


    • 5+12

      Lahoaminen vaatii sopivaa kosteutta, kuivassa tai liian märässä lahoamista ei tapahdu. Veden alla puu säilyy todella pitkään, joten ei se "kuivaksi kutistunut puu" ala lahota silloin kun se "imee solukkonsa vettä täyteen". Ongelmia tullee enemmän niistä osista ja säilytyksen vaiheista, joissa puun kosteus on lahottajille sopivissa rajoissa.

      Toinen asia on sitten se uretaanivaahto. Se rautakaupoissa pursotuspulloissa myytävä tavallisin rakennuseriste ei todellakaan sovi kellukerakenteisiin, se imee vettä. Ja vesi kyllä pääsee rakenteisiin ennemmin tai myöhemmin, ei itserakennetuissa vaneriveneissä täysin tiiviitä rakenteita ole, vaikka kuinka laittaisi maalikerroksia päälle.

      • Fanerivaari

        Kerroit, ettei rakennusuretaani sovi veneeseen. Tärkeä tieto! Tiedätkö, mikä laatu sopisi? Kaksikerrosrakenteella tavoiteltaisiin rakenteellista jäykkyyttä, perämoottoriveneessä ääneneristysvaikutusta ja eikös tuollainen vene olisi näin tehtynä käytännöllisesti katsoen uppoamaton?

        Ja sitten tuo veden imeytyminen rakenteisiin: Jos ajatellaan, että kotelorakenteen sisus on käsitelty muutamaan kertaan puuoljyllä tms. se on käsittääkseni silloin imenyt joka rakosensa täyteen. Sitten elastinen lakka päälle, joka ei sellaisessa paikassa mekaanisesti kulu ja kunnolla valmistettu (liimattu ja ruuvattu) vanerirakenne ei sanottavasti edes elä.

        Absoluuttisen tiiviitä veneitä ei tietenkään ole, mutta mikäli käytetty uretaanivaahto ei ime kosteutta, niin mikä tällä tavoin valmistetussa rakenteessa sitten imisi? (olettaen, ettei laipioihin jää käytännössä ilmatilaa, johon pääsisi muodostumaan edes kondenssivettä)

        Kyselen tätä etsiäkseni kommentteja ja kokemuksia henkilöltä, joka on mahdollisesti kokeillut valmistaa vanerivenettä em. rakenteella.

        Kokemusperäiset vastaukset myös tuohon puuöljy-, lakka- ja maalikysymyksiini ovat tervetulleita!


    • yli 100 venettä tehn

      Pellavaöljy, lahosuoja, terva 1/3 kaikkea, ehkä vähän tärpättiä ohenteeksi, sen näkee sitten levitys hommassa miten alkaa imemään. Kaada koko ämpärillinen sinne veneeseen, siitä sitten levittelet jokapaikaan muutaman tunnein välein, anna olla se seos siellä veneessä ainakin päivän, mielummin kaksi, näin kyllästyy kaikki kriittiset paikat pohjalla kunnolla. Sitten lasket pohjaropun kautta ylimääräsen ämpäriin, käännä vene ympäri ja käsittele ulkopuoli muutaman tunnein välein 5-10 kertaa, näet kyllä sitten mitkä paikat vielä imee.

      Maalia tai lakkaa ei laiteta puun pintaan muualla kuin talon seinässä, näin se vaan on.

      • yli 100 venettä tehn

        lahosuoja=homesuoja


      • puupäääää

        Joopa joo.. tämä on taas aivan väärää ja typerää puhetta. Vaikka jossain savon perukoilla ei pahemmin soutuveneitä lakata/maalata, ei se tarkoita sitä etteikö niin kannattaisi tehdä. Montako oikeasti vanhaa mahonkivenettä (tai miksipä ei mäntyvenettäkin) olet nähnyt tervalla käsiteltynä? Lyhyesti, tuo loppulause on aivan täyttä p**kaa. Kysyjän kannattaa tutustua puuvene.net sivustoon, sieltä voit saada jotain oikeatakin tietoa puuveneisiin liittyvistä asioista.


      • yli 100 venettä tehn
        puupäääää kirjoitti:

        Joopa joo.. tämä on taas aivan väärää ja typerää puhetta. Vaikka jossain savon perukoilla ei pahemmin soutuveneitä lakata/maalata, ei se tarkoita sitä etteikö niin kannattaisi tehdä. Montako oikeasti vanhaa mahonkivenettä (tai miksipä ei mäntyvenettäkin) olet nähnyt tervalla käsiteltynä? Lyhyesti, tuo loppulause on aivan täyttä p**kaa. Kysyjän kannattaa tutustua puuvene.net sivustoon, sieltä voit saada jotain oikeatakin tietoa puuveneisiin liittyvistä asioista.

        Jos haluat tehdä "puupään" ohjeen mukaan veneen niin ole hyvä vaan, en pistä hanttiin, sinunhan se on vene.

        Aloittaja kyllä puhui vaneriveneestä. En ole minäkään tervannut mahonkivenettä.

        Tuossa pihallakin on yksi tervattu/öljytty mäntyvene, 45v. Käytössä on ollut joka kesä.


      • oiupjkkjkö
        yli 100 venettä tehn kirjoitti:

        Jos haluat tehdä "puupään" ohjeen mukaan veneen niin ole hyvä vaan, en pistä hanttiin, sinunhan se on vene.

        Aloittaja kyllä puhui vaneriveneestä. En ole minäkään tervannut mahonkivenettä.

        Tuossa pihallakin on yksi tervattu/öljytty mäntyvene, 45v. Käytössä on ollut joka kesä.

        Ja väität siis ettei kannata maalata/lakata vanerivenettä? Järjetöntä edes ajatella tervakäsittelyä jos haluaa veneen kestävän yhtään pidempään. Tervattu vanerivene kestää ehkä kymmenen vuotta, maalattuna moninkertaisesti. Ainut poikkeus mihin varauksin voi suositella tervaöljyämistä on limilautainen soutuvene, jos teet suorakylkistä perämoottorivenettä niin tervaus ei ole edes vaihtoehto.


      • Fanerivaari
        puupäääää kirjoitti:

        Joopa joo.. tämä on taas aivan väärää ja typerää puhetta. Vaikka jossain savon perukoilla ei pahemmin soutuveneitä lakata/maalata, ei se tarkoita sitä etteikö niin kannattaisi tehdä. Montako oikeasti vanhaa mahonkivenettä (tai miksipä ei mäntyvenettäkin) olet nähnyt tervalla käsiteltynä? Lyhyesti, tuo loppulause on aivan täyttä p**kaa. Kysyjän kannattaa tutustua puuvene.net sivustoon, sieltä voit saada jotain oikeatakin tietoa puuveneisiin liittyvistä asioista.

        Kiitos molemmista vastauksista, sillä niissä aletaan päästä asian ytimeen! Ajatus siitä, ettei puuveneitä käsitellä millään tuntuu hassulta samalla, kun alan julkaisuissa korostetaan niiden säännöllisen hoidon tärkeyttä ja ns. "puupinnalle" jätettyjen veneiden näkee aina olevan kiiltäväksi lakattuja, tai ainakin jollain tapaa öljyttyjä.

        Samoin erilaisissa venetarvikeluetteloissa mainostetaan öljyjen ja lakkojen lisäksi erityisesti puu- ja vaneripinnoille tarkoitettuja maalilaatuja.

        Olen joskus käynyt noilla puuvenesivuilla joissa yleensä sivutaan jonkun "oikean" puuveneen välityönä tehdyn vanerijollan valmistusta, mutta muuten ko. materiaalia ei näytetä noissa piireissä kovin korkealle (monikäyttöisyydestään huolimatta) arvostettavan, varmaankin teollisen alkuperänsä johdosta.

        Itseäni vaneri veneenrakennusmateriaalina kiehtoo. Puutteistaan huolimatta se on varsin kätevää ja helppoa työstää, ohuina levyinä taipuisaa ja jäntevää, vahvoina laatuina erittäin kestävää ja pintakäsittelyssä voi valita, maalaako vai lakkaako lopullisen pinnan. Siksi henkilökohtaisesti kelpuuttaisin koivuvanerin myös täysikokoisen veneen raaka-aineeksi.


      • puuupäääåäää
        oiupjkkjkö kirjoitti:

        Ja väität siis ettei kannata maalata/lakata vanerivenettä? Järjetöntä edes ajatella tervakäsittelyä jos haluaa veneen kestävän yhtään pidempään. Tervattu vanerivene kestää ehkä kymmenen vuotta, maalattuna moninkertaisesti. Ainut poikkeus mihin varauksin voi suositella tervaöljyämistä on limilautainen soutuvene, jos teet suorakylkistä perämoottorivenettä niin tervaus ei ole edes vaihtoehto.

        Vielä tarkennusta tuohon aiempaan, kun kirjoitin vanhoista puupaateista, kyllä ne yhtään isommat ja hienommat vanhat veneet on lakattuja tai maalattuja. Hyviä esimerkkejä kaikki klassiset purjeveneet, niitä purjehtii aika liuta edelleen vaikka ovat ennen sotia tehty ja maalattu. Sinä sanoit että maali ja lakka sopii vain talon seinään.
        Onhan sitä joitain mustia tervattuja katiskaveneitä, jotka on hyvin pidettyinä kestäneet jo aika kauankin.


      • puuuouoio
        oiupjkkjkö kirjoitti:

        Ja väität siis ettei kannata maalata/lakata vanerivenettä? Järjetöntä edes ajatella tervakäsittelyä jos haluaa veneen kestävän yhtään pidempään. Tervattu vanerivene kestää ehkä kymmenen vuotta, maalattuna moninkertaisesti. Ainut poikkeus mihin varauksin voi suositella tervaöljyämistä on limilautainen soutuvene, jos teet suorakylkistä perämoottorivenettä niin tervaus ei ole edes vaihtoehto.

        Vielä tuohon aiempaan, noilla esimerkeillä tarkoitin oikeastaan puolustaa maalia ja lakkaa puun käsittelyssä enkä niinkään nollata tervan käyttöä. Mutta: käytännössä kaikki vähänkin isommat (hyvänä esimerkkinä klassiset purjeveneet) vanhat paatit on joko lakattu tai maalattu ja sinä sanot että maali sopii ulkona vain talonseinään.


      • 55555555555
        Fanerivaari kirjoitti:

        Kiitos molemmista vastauksista, sillä niissä aletaan päästä asian ytimeen! Ajatus siitä, ettei puuveneitä käsitellä millään tuntuu hassulta samalla, kun alan julkaisuissa korostetaan niiden säännöllisen hoidon tärkeyttä ja ns. "puupinnalle" jätettyjen veneiden näkee aina olevan kiiltäväksi lakattuja, tai ainakin jollain tapaa öljyttyjä.

        Samoin erilaisissa venetarvikeluetteloissa mainostetaan öljyjen ja lakkojen lisäksi erityisesti puu- ja vaneripinnoille tarkoitettuja maalilaatuja.

        Olen joskus käynyt noilla puuvenesivuilla joissa yleensä sivutaan jonkun "oikean" puuveneen välityönä tehdyn vanerijollan valmistusta, mutta muuten ko. materiaalia ei näytetä noissa piireissä kovin korkealle (monikäyttöisyydestään huolimatta) arvostettavan, varmaankin teollisen alkuperänsä johdosta.

        Itseäni vaneri veneenrakennusmateriaalina kiehtoo. Puutteistaan huolimatta se on varsin kätevää ja helppoa työstää, ohuina levyinä taipuisaa ja jäntevää, vahvoina laatuina erittäin kestävää ja pintakäsittelyssä voi valita, maalaako vai lakkaako lopullisen pinnan. Siksi henkilökohtaisesti kelpuuttaisin koivuvanerin myös täysikokoisen veneen raaka-aineeksi.

        epoksoi vaneri ja kaksikomponenttimaali päälle, kyllä kestää.. jenkkilässä tehty jo pitkäänkin eikä mitään onkelmaa


      • Fanerivaari
        55555555555 kirjoitti:

        epoksoi vaneri ja kaksikomponenttimaali päälle, kyllä kestää.. jenkkilässä tehty jo pitkäänkin eikä mitään onkelmaa

        Tuostakin menetelmästä olen kuullut. Koska hartsihommia on tullut harrastettua vähemmän tarkentaisitko, joutuuko tuossa menetelmässä käyttämään lasikuitua, vai riittääkö pelkkä epoksihartsi?

        Sillä mikäli pelkkä läpikuultava hartsi riittää, voisi halutessaan pohjan vaikkapa petsata mahonginväriseksi, hartsi väliin ja päälle kiiltävä kaksikomponenttilakka.

        Onnistuisiko näin?


      • amatööri_
        Fanerivaari kirjoitti:

        Tuostakin menetelmästä olen kuullut. Koska hartsihommia on tullut harrastettua vähemmän tarkentaisitko, joutuuko tuossa menetelmässä käyttämään lasikuitua, vai riittääkö pelkkä epoksihartsi?

        Sillä mikäli pelkkä läpikuultava hartsi riittää, voisi halutessaan pohjan vaikkapa petsata mahonginväriseksi, hartsi väliin ja päälle kiiltävä kaksikomponenttilakka.

        Onnistuisiko näin?

        Epoksoinnilla tarkoitetaan epoksihartsin (ei polyesteri) käyttöä ikäänkuin lakkana. Pari epoksikerrosta vastaa aika montaa lakkakerrosta. vaneereissa etenkin pää pitää saada tukkoon, ettei vesi mene sieltä sisään.

        Jos epoksilla ja vaneerilla alkaa pelaamaan, niin ehkä saumoihin kannattaisi laittaa kudossuikale (ei katkokuitu) samalla.

        Veneeseen sopivaa 2k valu-uretaanivaahtoa löytyy esim http://www.terpol.fi/tuotteet.htm ja sieltä apuaineet kohdan alta. Sen verran kallista on, etten laittaisi mihinkään huvin vuoksi.


      • Lahopää
        amatööri_ kirjoitti:

        Epoksoinnilla tarkoitetaan epoksihartsin (ei polyesteri) käyttöä ikäänkuin lakkana. Pari epoksikerrosta vastaa aika montaa lakkakerrosta. vaneereissa etenkin pää pitää saada tukkoon, ettei vesi mene sieltä sisään.

        Jos epoksilla ja vaneerilla alkaa pelaamaan, niin ehkä saumoihin kannattaisi laittaa kudossuikale (ei katkokuitu) samalla.

        Veneeseen sopivaa 2k valu-uretaanivaahtoa löytyy esim http://www.terpol.fi/tuotteet.htm ja sieltä apuaineet kohdan alta. Sen verran kallista on, etten laittaisi mihinkään huvin vuoksi.

        Puuta nyt vaan ei saa elämättömäksi, pitää olla tolkuton maali ettei vesi pääse puun sisälle jostain rakosesta, saatta se pihalla näyttely veneessä kestää vuosiakin.

        On tuotu korjattavaksi täysin maalattu vene, olipa vielä hyvän näköinen ja hyvässä maalissa oleva vene.
        Hankain oli jäänyt käteen, kun sitten alettiin kaivertaan sitä laitaa, puoli metriä kumpaankin suuntaan oli täysin mätää tavaraa, koemielessä otettiin riskimpi ote toisestakin hankaimesta niin käteen jäi, korjaamatta jäi se vene.

        En pane maalia minäkään puuveneeseen.


      • Fanerivaari
        amatööri_ kirjoitti:

        Epoksoinnilla tarkoitetaan epoksihartsin (ei polyesteri) käyttöä ikäänkuin lakkana. Pari epoksikerrosta vastaa aika montaa lakkakerrosta. vaneereissa etenkin pää pitää saada tukkoon, ettei vesi mene sieltä sisään.

        Jos epoksilla ja vaneerilla alkaa pelaamaan, niin ehkä saumoihin kannattaisi laittaa kudossuikale (ei katkokuitu) samalla.

        Veneeseen sopivaa 2k valu-uretaanivaahtoa löytyy esim http://www.terpol.fi/tuotteet.htm ja sieltä apuaineet kohdan alta. Sen verran kallista on, etten laittaisi mihinkään huvin vuoksi.

        Kuvauksesi tuosta epoksoinnista antoi vastauksen moneen kysymykseen, eli monet kiitokset!!

        Kävin tuolla Terpolin sivuilla tutustumassa siihen venekelpoiseen uretaanivaahtoon ja totta puhut, aika tyyristä se on. Mutta jos tuolla ulapalla sattuu vakavemmanlaatuinen haveri, saattaa moinen aine maksaa hyvinkin hintansa takaisin.....


      • Vaneriveneilijä
        Fanerivaari kirjoitti:

        Kiitos molemmista vastauksista, sillä niissä aletaan päästä asian ytimeen! Ajatus siitä, ettei puuveneitä käsitellä millään tuntuu hassulta samalla, kun alan julkaisuissa korostetaan niiden säännöllisen hoidon tärkeyttä ja ns. "puupinnalle" jätettyjen veneiden näkee aina olevan kiiltäväksi lakattuja, tai ainakin jollain tapaa öljyttyjä.

        Samoin erilaisissa venetarvikeluetteloissa mainostetaan öljyjen ja lakkojen lisäksi erityisesti puu- ja vaneripinnoille tarkoitettuja maalilaatuja.

        Olen joskus käynyt noilla puuvenesivuilla joissa yleensä sivutaan jonkun "oikean" puuveneen välityönä tehdyn vanerijollan valmistusta, mutta muuten ko. materiaalia ei näytetä noissa piireissä kovin korkealle (monikäyttöisyydestään huolimatta) arvostettavan, varmaankin teollisen alkuperänsä johdosta.

        Itseäni vaneri veneenrakennusmateriaalina kiehtoo. Puutteistaan huolimatta se on varsin kätevää ja helppoa työstää, ohuina levyinä taipuisaa ja jäntevää, vahvoina laatuina erittäin kestävää ja pintakäsittelyssä voi valita, maalaako vai lakkaako lopullisen pinnan. Siksi henkilökohtaisesti kelpuuttaisin koivuvanerin myös täysikokoisen veneen raaka-aineeksi.

        Hei! Huomasin kolmen vuoden takaisen kirjoittelunne, tässä yksi näkemys vaneri-
        veneen kestävyydestä. Runko mäntyrimaa, kyljet 4mm koivuvaneria, pohja 6mm koivuvaneria. Vanerilevyt ja rimat käsitelty ensin Hempel Sealer 599:llä, joka sulkee puun syyt. Päälle Hempel Primer-pohjamaali ja pintaan Hempel Polybest. Valmistusvuosi 2005 ja edelleen on ajossa, malli on Kai Osaran TMV60, jota tosin
        on jatkettu metrillä ja lisätty 50x50mm köli, vakauden aikaansaamiseksi. Mercury 4,5hv koneella ja n. 90 kg kippari keskituhdolla vene kulkee bläkällä hienosti plaanissa. Leveyttä on 1,20m ja pituutta 4,30m. Vanerivene on oikein käsiteltynä
        erittäin pitkäikäinen, mutta rakennuspaikka pitäisi olla lämmin ja kuiva sisätila, jotta
        levyt eivät ehdi reunoistaan imaista ilmankosteutta. Omani on rakennettu "Pohjolan liikenteen tallissa", kuten valitettavasti monet veneet Suomessa.


    • 13+14
      • Näitä on nähty.

        Miksi ihmeessä pitää tehdä itselle töitä, ja maalata puuvene.

        Kun se kasataan oikeilla liimoilla, esim. soudaflex 40fc liimamassa, sellaiset paikat mitkä ei elä liimataan esim. purocol expressillä, muuttuu yhdeksi puuksi. Käytetään kunnon ruuveja, joille porataan reiät, ja senkataan ne. Ei missään nimessä gyproc ruuveja.

        Käsitellään jo aikaisemmissa keskuteluissa nähty pellavaöljy, terva, homesuoja ja tärpätti sotkulla, viskositeetti kerman ja maidon välimaastossa. On helppo huoltaa (käsitellä uudestaan), puolen tunnin homma.

        Pysyy hyvän näköisenä ja terveenä vuosikymmeniä.

        Vanerivene on nätti peli.


      • looooooooooooooo
        Näitä on nähty. kirjoitti:

        Miksi ihmeessä pitää tehdä itselle töitä, ja maalata puuvene.

        Kun se kasataan oikeilla liimoilla, esim. soudaflex 40fc liimamassa, sellaiset paikat mitkä ei elä liimataan esim. purocol expressillä, muuttuu yhdeksi puuksi. Käytetään kunnon ruuveja, joille porataan reiät, ja senkataan ne. Ei missään nimessä gyproc ruuveja.

        Käsitellään jo aikaisemmissa keskuteluissa nähty pellavaöljy, terva, homesuoja ja tärpätti sotkulla, viskositeetti kerman ja maidon välimaastossa. On helppo huoltaa (käsitellä uudestaan), puolen tunnin homma.

        Pysyy hyvän näköisenä ja terveenä vuosikymmeniä.

        Vanerivene on nätti peli.

        käsittämättömiä juttuja täällä veneen maalauksesta. paras suoja on maali.


      • Fanerivaari

        Vastaustulva yllätti positiivisesti ja oli ilo huomata, että mielenkiintoa ja kokemusta puu- ja vaneriveneistä löytyy. Vastauksista vedin sen johtopäätöksen, että ko. veneiden suojauksesta ja pintakäsittelystä löytyy pariakin eri mielipidettä, mutta päämäärä on sama: suojata puu/vanerirakenne mahdollisimman hyvin kosteudelta, halusipa sen sitten lakata tai maalata.


      • pöljä olen
        Fanerivaari kirjoitti:

        Vastaustulva yllätti positiivisesti ja oli ilo huomata, että mielenkiintoa ja kokemusta puu- ja vaneriveneistä löytyy. Vastauksista vedin sen johtopäätöksen, että ko. veneiden suojauksesta ja pintakäsittelystä löytyy pariakin eri mielipidettä, mutta päämäärä on sama: suojata puu/vanerirakenne mahdollisimman hyvin kosteudelta, halusipa sen sitten lakata tai maalata.

        no hyvä että tuli selväksi, on vain kaksi koulukuntaa, vene joko maalataan tai lakataan. :)


    • Toivo3
      • Faneerivaari

        Linkin molemmat esimerkit ovat todella mielenkiintoisia ja siksi juuri kyselenkin täällä kyllästämis- ja pintakäsittelyohjeita sekä puu- että vaneriveneisiin ja erittäin hyviä olen jo saanutkin.

        Olisi mielenkiintoista myös tietää sekä tuon purje- että moottoriveneen elämänkaari ja millaista ylläpitohuoltoa ne ovat vuosien varrella osakseen saaneet?

        Opettavaisia esimerkkejä liian pitkälle päästetystä rappiotilasta molemmat, mutta eivät vähennä omaa mielenkiintoani puu/vanerirakenteisia veneitä kohtaan, sillä olen nähnyt myös lukuisia lasikuituruttoisia lujitemuoviveneitä, joista olisi saanut pohjasta jalan potkaisemalla läpi.


      • lappalainen..
        Faneerivaari kirjoitti:

        Linkin molemmat esimerkit ovat todella mielenkiintoisia ja siksi juuri kyselenkin täällä kyllästämis- ja pintakäsittelyohjeita sekä puu- että vaneriveneisiin ja erittäin hyviä olen jo saanutkin.

        Olisi mielenkiintoista myös tietää sekä tuon purje- että moottoriveneen elämänkaari ja millaista ylläpitohuoltoa ne ovat vuosien varrella osakseen saaneet?

        Opettavaisia esimerkkejä liian pitkälle päästetystä rappiotilasta molemmat, mutta eivät vähennä omaa mielenkiintoani puu/vanerirakenteisia veneitä kohtaan, sillä olen nähnyt myös lukuisia lasikuituruttoisia lujitemuoviveneitä, joista olisi saanut pohjasta jalan potkaisemalla läpi.

        on järjen vastaista, ja jo se on ihan pakko pakko maalata, niin maalaa vain toiselta puolelta.

        minulla on -62 valmistettu vanerivene, = 48 v. joka vuosi on ollut vesillä.

        viime kesänä jouduin laittamaan ensimmäisen kämmenen kokoisen paikan pohjaan, mistä lie johtui sen kohdan pehmeneminen.

        lahosuoja, terva, öljyllä käsitelty, satunnaisesti, 1-3 vuoden välein.


      • jepsistäjeeeees
        lappalainen.. kirjoitti:

        on järjen vastaista, ja jo se on ihan pakko pakko maalata, niin maalaa vain toiselta puolelta.

        minulla on -62 valmistettu vanerivene, = 48 v. joka vuosi on ollut vesillä.

        viime kesänä jouduin laittamaan ensimmäisen kämmenen kokoisen paikan pohjaan, mistä lie johtui sen kohdan pehmeneminen.

        lahosuoja, terva, öljyllä käsitelty, satunnaisesti, 1-3 vuoden välein.

        Joo helvetin hieno joku vanerinen perämoottorivene tervattuna, ei helvata eihän se nyt ole edes vaihtoehto epoksille ja maalille jos hyvää ja hyvännäköistä haluaa. Jos haluaa ajella perse mustana tervasta, vene pinnoitettuna siitepölyllä ja hämähäkin seitillä pikkusen kossupäissään niin mikäs siinä.. Mutta jos haluaa oikean veneen niin kannattaa unohtaa nuo tervaushöpötykset.


      • jotta joo
        jepsistäjeeeees kirjoitti:

        Joo helvetin hieno joku vanerinen perämoottorivene tervattuna, ei helvata eihän se nyt ole edes vaihtoehto epoksille ja maalille jos hyvää ja hyvännäköistä haluaa. Jos haluaa ajella perse mustana tervasta, vene pinnoitettuna siitepölyllä ja hämähäkin seitillä pikkusen kossupäissään niin mikäs siinä.. Mutta jos haluaa oikean veneen niin kannattaa unohtaa nuo tervaushöpötykset.

        Eipä siinä mitään jos sen haluaa olla (vain) hyvän näköinen muutaman vuoden.

        Nämä nyt vaan ei ole mustia, mitään väriä ei irtoa vaatteisiin. Jos nyt välttämättä haluaa istua valkoinen frakki päällä, silloin vois laittaa perseenalusen penkille.

        http://www.aijaa.com/v.php?i=6010524.jpg

        http://www.aijaa.com/v.php?i=6010543.jpg


      • iiiiiiiiiiiiiiiiiiii
        jotta joo kirjoitti:

        Eipä siinä mitään jos sen haluaa olla (vain) hyvän näköinen muutaman vuoden.

        Nämä nyt vaan ei ole mustia, mitään väriä ei irtoa vaatteisiin. Jos nyt välttämättä haluaa istua valkoinen frakki päällä, silloin vois laittaa perseenalusen penkille.

        http://www.aijaa.com/v.php?i=6010524.jpg

        http://www.aijaa.com/v.php?i=6010543.jpg

        Hieno vene mutta ei vanerivene. Männylle terva on hyvä, ei vanerille.


      • jotta joo
        iiiiiiiiiiiiiiiiiiii kirjoitti:

        Hieno vene mutta ei vanerivene. Männylle terva on hyvä, ei vanerille.

        vaan reki on, haapaa, mäntyä ja vaneria, ja tulos on sama.


      • kiinnostunut kalle

        Joo, kieltämättä kurjan näköinen alus! Olisi vaatinut korjausta jo vuosikausia sitten.

        Tässä kun on taitettu peistä siitä mätäneekö, nyt kai lähinnä vanerirakenteinen vene vai ei niin voisiko joku kertoa jotakin valottavaa seuraavasta asiasta:

        Venevanerihan on kosteusprosentiltaan normaalioloissa erittäin kuivaa, ristiinliimatuista viiluista vedenkestävällä liimalla laminoitua nk. "teknistä puuta" jonka ominaisuudet ovat sinänsä ihanteelliset veneenvalmistusta silmälläpitäen: Se ei liimauksen jälkeen juurikaan "vetele" ja siitä saa taitava rakentaja aikaan kauniita muotoja.

        Jos nyt ajatellaan tuota pohja- ja pintakäsittelyä, niin mikäli vanerirakenne valmistetaan huolellisesti liimaten ja ruuvaten välttäen väljien saumojen muodostumista, tilkitään rakoset saumausmassalla, öljytään se sen jälkeen niin monta kertaa, että öljy varmasti tavoittaa rakenteiden joka sopukan, vanerin avoimet päätypaikat epoksoidaan ja sen jälkeen levitetään viimeistelypinnaksi 2-3 kertaa epoksimaali tai -lakka, niin miten ihmeessä tuolla tekniikalla valmistettu vene voi edes teoriassa imeä kosteutta ja alkaa mätänemään????????

        Aha, no joo, onnistuuhan siinä toki taitava kaveri! Tehdään niin kuin minkä tahansa veneen kohdalla: Ajetaan huolettomasti kiville ja jätetään korjaus ja kausihuolto tekemättä. Kun vaurio muodostuu vanerirakenteessa riittävän laajalle alueelle ja riittävän syvään, altistuu useampi viilukerros suojaamattomana kosteudelle ja kun suomalaiseen tyyliin ei tehdä mitään asian korjaamiseksi, toki vaneripaatti on muutaman vuoden jälkeen pahimmassa tapauksessa korjauskelvoton!

        Mutta samalla tavalla pehmenee lasikuituvenekin, vaikkei niin arka kolhuille olisikaan......


      • lahoaa
        kiinnostunut kalle kirjoitti:

        Joo, kieltämättä kurjan näköinen alus! Olisi vaatinut korjausta jo vuosikausia sitten.

        Tässä kun on taitettu peistä siitä mätäneekö, nyt kai lähinnä vanerirakenteinen vene vai ei niin voisiko joku kertoa jotakin valottavaa seuraavasta asiasta:

        Venevanerihan on kosteusprosentiltaan normaalioloissa erittäin kuivaa, ristiinliimatuista viiluista vedenkestävällä liimalla laminoitua nk. "teknistä puuta" jonka ominaisuudet ovat sinänsä ihanteelliset veneenvalmistusta silmälläpitäen: Se ei liimauksen jälkeen juurikaan "vetele" ja siitä saa taitava rakentaja aikaan kauniita muotoja.

        Jos nyt ajatellaan tuota pohja- ja pintakäsittelyä, niin mikäli vanerirakenne valmistetaan huolellisesti liimaten ja ruuvaten välttäen väljien saumojen muodostumista, tilkitään rakoset saumausmassalla, öljytään se sen jälkeen niin monta kertaa, että öljy varmasti tavoittaa rakenteiden joka sopukan, vanerin avoimet päätypaikat epoksoidaan ja sen jälkeen levitetään viimeistelypinnaksi 2-3 kertaa epoksimaali tai -lakka, niin miten ihmeessä tuolla tekniikalla valmistettu vene voi edes teoriassa imeä kosteutta ja alkaa mätänemään????????

        Aha, no joo, onnistuuhan siinä toki taitava kaveri! Tehdään niin kuin minkä tahansa veneen kohdalla: Ajetaan huolettomasti kiville ja jätetään korjaus ja kausihuolto tekemättä. Kun vaurio muodostuu vanerirakenteessa riittävän laajalle alueelle ja riittävän syvään, altistuu useampi viilukerros suojaamattomana kosteudelle ja kun suomalaiseen tyyliin ei tehdä mitään asian korjaamiseksi, toki vaneripaatti on muutaman vuoden jälkeen pahimmassa tapauksessa korjauskelvoton!

        Mutta samalla tavalla pehmenee lasikuituvenekin, vaikkei niin arka kolhuille olisikaan......

        Valitettavasti mätänee.... Nuorena isäni kanssa korjasimme vaneriveneen, jossa oli vaneripohja lahonnut. Vaihdoimme vanerit yms. Vene maalattiin.
        Ehkäpä enemmänkin huonosta suojauksesta johtuen vene kesti sen 10v ja lahosi uudelleen ja on nyttemmin jo hävitetty.


      • vanerista vielä
        kiinnostunut kalle kirjoitti:

        Joo, kieltämättä kurjan näköinen alus! Olisi vaatinut korjausta jo vuosikausia sitten.

        Tässä kun on taitettu peistä siitä mätäneekö, nyt kai lähinnä vanerirakenteinen vene vai ei niin voisiko joku kertoa jotakin valottavaa seuraavasta asiasta:

        Venevanerihan on kosteusprosentiltaan normaalioloissa erittäin kuivaa, ristiinliimatuista viiluista vedenkestävällä liimalla laminoitua nk. "teknistä puuta" jonka ominaisuudet ovat sinänsä ihanteelliset veneenvalmistusta silmälläpitäen: Se ei liimauksen jälkeen juurikaan "vetele" ja siitä saa taitava rakentaja aikaan kauniita muotoja.

        Jos nyt ajatellaan tuota pohja- ja pintakäsittelyä, niin mikäli vanerirakenne valmistetaan huolellisesti liimaten ja ruuvaten välttäen väljien saumojen muodostumista, tilkitään rakoset saumausmassalla, öljytään se sen jälkeen niin monta kertaa, että öljy varmasti tavoittaa rakenteiden joka sopukan, vanerin avoimet päätypaikat epoksoidaan ja sen jälkeen levitetään viimeistelypinnaksi 2-3 kertaa epoksimaali tai -lakka, niin miten ihmeessä tuolla tekniikalla valmistettu vene voi edes teoriassa imeä kosteutta ja alkaa mätänemään????????

        Aha, no joo, onnistuuhan siinä toki taitava kaveri! Tehdään niin kuin minkä tahansa veneen kohdalla: Ajetaan huolettomasti kiville ja jätetään korjaus ja kausihuolto tekemättä. Kun vaurio muodostuu vanerirakenteessa riittävän laajalle alueelle ja riittävän syvään, altistuu useampi viilukerros suojaamattomana kosteudelle ja kun suomalaiseen tyyliin ei tehdä mitään asian korjaamiseksi, toki vaneripaatti on muutaman vuoden jälkeen pahimmassa tapauksessa korjauskelvoton!

        Mutta samalla tavalla pehmenee lasikuituvenekin, vaikkei niin arka kolhuille olisikaan......

        Vanerin öljyämisessä ei ole mitään järkeä, eihän öljy viilujen välissä olevaa liimaa läpäise millään, joten mitäs hyötyä siitä voisi olla?
        Sehän vaan haittaa epoksin ja maalin tartumista.
        Toinen hulluus on ruuvien käyttö. Metallin ja puun rajapinnasta pääsee vesi imeytymään liimojen välissä oleviin viiluihin, eikä sieltä pois pääse vaan vaneri lahoaa varmasti.

        Ainoa kestävä vanerivene syntyy liimaamalla epoksilla ja pinnoittamalla epoksilla, ilman metallisia ruuveja, nauloja tai sinkilöitä tai muuta kiinnikkeitä, ja maalaamalla UV suoja päälle. Toki lakkaakin voi käyttää, ja onhan joissain epokseissakin jotain UV suojaa seassa jo valmiina. Vaan onkohan kuitenkaan tarpeeksi suoraan auringon paisteeseen vuosikymmeniksi?

        Ps, koivu lahoaa paljon helpommin kuin mahonki tai kotimaiset havupuut, sehän sisältää ksylitolia eli sokeria, mikä on erinomaista ravintoa lahottajamikrobeille.
        Yrittäkääpäs etsiä metsäaukealta yli 5v vanhoja koivunkantoja, niitä ei löydy millään mutta yli 10v vanhoja männynkantoja kyllä löytyy. Ero on huomnattava, toki pintakäsittelyllä saattaa koivukin kestää, ainakin pienemmissä veneissä jotka voi vetää käytön jälkeen kuiville ...


    • venelakka

      Kuten ylläolevasta vastausviestiketjusta huomaat, niin koulukuntia aiheesta:"miten pintakäsittelet puuveneen?" löytyy sun seitsemänkymmentä erilaista tapaa joko säilöä vene vuosikymmeniksi tai sitten mädättää se ennennäkemättömän nopeassa ajassa.

      Käytä siis maalaisjärkeäsi ja ammattilaisten ohjeita kun pintakäsittelet venettäsi. (enkä nyt tarkoita tällä sitä, ettei edellä olevien ohjeiden antajissa olisi asiantuntevia henkilöitä).

      Jos kyseessä on tavallinen mänty- tms. lautainen perinteinen puuvene, voi sen käsitellä jo tuolla edelläkin mainitulla terva/lahosuoja/pellavaöljy ( hiukan tärpättiä ohenteeksi) -seoksella niin huolellisesti, ettei se enää ime sitä. Kun tuon käsittelyn tekee sille 1-2v välein ja pitää veneestä muutenkin huolta, se tuskin haristuu 10 vuodessa juhannuskokko-kuntoon.

      Jotkut tykkäävät pelata puuöljyn, vernissan ja venelakan kanssa ja uskon myös, että mikäli ulkoinen lakkapinta tarkastetaan vuosittain ja siinä olevat vauriot korjataan että vene pidetään sisäpuoleltaan puhtaana ja uusintalakkaus suoritetaan parin vuoden välein, säilymätulos on samaa tasoa.

      Vanerin kanssa pelatessa tulee huomioida se seikka, että sen sahauspinta on näkkileipämäisen herkkä imemään kosteutta, mikäli sitä ei ole viimeistelty ja suojattu kunnolla. Samoin käy, mikäli pintaan syntyy esim. kolhun seurauksena useamman viilun syvyinen "haava" . Tällainen kolhu tulee kuivata, kosteussuojakäsitellä, epoksikitata ja lakata tai maalata huolellisesti, niin kuin koko vene uutena!

      Teitpä niin tai noin, pääasia on että olet toteutuksessa ja ylläpidossa huolellinen. Monilla on se käsitys (oli sitten kyse autosta tai veneestä) ettei niitä tarvitse lainkaan huoltaa eikä hoitaa ja kun edetään tällä taktiikalla, on kyse yleensä vain siitä, mikä materiaali kestää parhaiten laiminlyöntejä.

      Yleensä järjestys on: teräs-> alumiini -> ABS-muovi -> lasikuitu -> lautapuu -> vaneri ->kumivene ja kun näin on, ovat puumateriaalit ymmärrettävästi varsin heikoilla.

      Eli: asiantuntijoiden suosittelemat pintakäsittelyaineet huolellinen työ ja ylläpito = yleensä kestää!

      • Öörrrhhhh

        Olen myös huomannut, että harva oikean puu- tai vaneriveneen omistaja moittii alustaan huonosti aikaa kestäväksi. Venelehdissäkin esitellään sillointällöin puuveneitä, joilla on ikää 30-40 vuotta, jopa enemmänkin, omistajat ovat tyytyväisiä veneeseensä ja lakka senkuin kiiltää.

        Puuvenhon alamäki alkaa yleensä sen jälkeen, kun sitä arvostava omistaja joutuu myymään sen syystä tai toisesta eteenpäin sellaiselle: "....öörh...ei sitä paljo tartte puunailla ja lakkailla....ööörh...vanhaa paattia...öörh...käyttöö varten se on hankittu....ööörhh.....ei mitään hinkkausta.......jos mätänee niin mätänee...ööörh...niin se meni mun vanha nissaninikin...ööörh.....ei sitä paljoo hierottu........."

        Ja mätäneehän se puupaatti, kun oikein mädätetään! Tämä "ööörh"-omistaja yleensä sinetöi jahdin kohtalon siten, että hankkii muutamaksi lämpimäksi kevätpäiväksi pakan lasikuitumattoa, pari ämpärillistä hartsia ja muutaman kopan kaljaa. .....öörh...se alko vähän vuotaan ja pari lautaa alkaa olla pehmeitä....öörh......mut kun vetää kuidun pintaan, niin taas menee pari vuotta....öörhhh......eikä tartte paljoo talveksi peitellä....öörhh......keväällä riittää, kun vetää tapin pois, että pääsee vetet ulos.........

        Armaan kotimaamme rannikkokaupunkien satamia kierrellessäni olen nähnyt kymmenittäin ikäviä esimerkkejä näistä: "Öörrrhh"-tyyppien omistamista, tuhoutumisen eri asteilla kamppailevista, yleensä kuidutetuista entisistä puuveneistä.......

        Surullista!


      • en tunne?
        Öörrrhhhh kirjoitti:

        Olen myös huomannut, että harva oikean puu- tai vaneriveneen omistaja moittii alustaan huonosti aikaa kestäväksi. Venelehdissäkin esitellään sillointällöin puuveneitä, joilla on ikää 30-40 vuotta, jopa enemmänkin, omistajat ovat tyytyväisiä veneeseensä ja lakka senkuin kiiltää.

        Puuvenhon alamäki alkaa yleensä sen jälkeen, kun sitä arvostava omistaja joutuu myymään sen syystä tai toisesta eteenpäin sellaiselle: "....öörh...ei sitä paljo tartte puunailla ja lakkailla....ööörh...vanhaa paattia...öörh...käyttöö varten se on hankittu....ööörhh.....ei mitään hinkkausta.......jos mätänee niin mätänee...ööörh...niin se meni mun vanha nissaninikin...ööörh.....ei sitä paljoo hierottu........."

        Ja mätäneehän se puupaatti, kun oikein mädätetään! Tämä "ööörh"-omistaja yleensä sinetöi jahdin kohtalon siten, että hankkii muutamaksi lämpimäksi kevätpäiväksi pakan lasikuitumattoa, pari ämpärillistä hartsia ja muutaman kopan kaljaa. .....öörh...se alko vähän vuotaan ja pari lautaa alkaa olla pehmeitä....öörh......mut kun vetää kuidun pintaan, niin taas menee pari vuotta....öörhhh......eikä tartte paljoo talveksi peitellä....öörhh......keväällä riittää, kun vetää tapin pois, että pääsee vetet ulos.........

        Armaan kotimaamme rannikkokaupunkien satamia kierrellessäni olen nähnyt kymmenittäin ikäviä esimerkkejä näistä: "Öörrrhh"-tyyppien omistamista, tuhoutumisen eri asteilla kamppailevista, yleensä kuidutetuista entisistä puuveneistä.......

        Surullista!

        muuten viesti taisi mennä perille, mutta kuka tuo "ööörrhh" -tyyppi oikein on? mistä hänet löytää? onko niitä suomessa?


    • Luppatellu

      Vaneriveneen maalaukseen sopii lasikuituhartsi johon sekoitat esim Uulatuotteen värijauhetta, saa Bauhaussin tavaratalosta. Ja nyt tärkein, sekoita värijauhe hartsiin ja anna seistä vajaa viikko. Vasta silloin väriaine liukenee hartsiin ja väri on tasainen.
      Sivele kertaalleen pieni alue ja töppää siihen 300 g matto hartsilla. Tämä siksi ettei pinta rikkoudu ensimmäisessä kivenaarmussa.

      • ei.noin

        Vai on värin tasaisuus tuossa tärkeintä. Käsittely on todellisuudessa aika lähellä sitä edellisen kommentin "ööörrhh" -tyypin menetelmää ulkonäkö sellainen, että pieni kirjavuus värissä olisi vain kaunistava elementti.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ketä tietää

      Missä ammuttiin pyssyllä.
      Kotka
      44
      5832
    2. Ei tunnu, että välität yhtään

      Tuntuu, että et edes muista minua koko ihmistä. 😢
      Ikävä
      47
      5328
    3. Onko kaipaamallasi

      Naisella silikonit 🤔
      Ikävä
      48
      3708
    4. Näytitpä taas niin hyvältä!

      Nautit tilanteesta täysin rinnoin. Sinä olet kuin
      Tunteet
      13
      3663
    5. Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?

      Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise
      Vimpeli
      94
      3286
    6. Veikeä Satu

      Tuu jutteleen, kaipaan sua. Oot kuuma nainen.
      Ikävä
      31
      3126
    7. Oletko nyt

      Onnellinen mies naisesi kanssa?
      Ikävä
      59
      2884
    8. Rakastatko?

      Ala kertomaan se ja heti
      Ikävä
      57
      2730
    9. Mikä haluat olla kaivatullesi?

      1. Kaveri 2. Ystävä 3. Panokaveri 4.puoliso 5 jokin muu
      Ikävä
      53
      2390
    10. Kosiako meinasit?

      Voi sua rakas ❤️
      Ikävä
      38
      1844
    Aihe