Olen nyt seurustellut about 3kk mieheni kanssa, tämä ei kuitenkaan ole ensimmäinen suhteeni. Ongelma on, että mieheni kyllä on todella romanttinen, huomaavainen, pussailee, halailee ja osoittaa kiintymystään minuun fyysisesti. Hän puhuu myös paljon tunteistaan ihan kasvotusten, toisin kuin minä.
Olen varma, että hän on se oikea minulle ja todella rakastan häntä, välitän hänestä todella paljon ja hän on minulle kaikkeni. Tunteideni osoittaminen on vain minulle todella hankalaa, ajattelen usein kun olen hänen seurassaan, että nyt haluaisin pussata/halata häntä, mutta en vain pysty tehdä sitä. MIeheni on monesti kannustanut minua siihen ja toivoisi, että pystyisin näyttämään tunteeni hänelle fyysisesti. Niin minäkin toivon, sillä se harmittaa kun mieheni on minua kohtaan niin ihana, ja minä taas en osaa kohdella häntä haluamallani tavalla.
Tämä varmaan johtuu osittain luonteestani ja huonoista kokemuksista joita minulla on miesten kanssa ollut. Voisi oikeastaan sanoa, että ihan traumoja on jäänyt johtuen omasta tyhmyydestäni. Olen myös todella säikky, välillä säikähdän kun mieheni yllättäen koskettaa minua ja saatan olla jännittynyt. Hän sanoo, että aikaisemmissa suhteissaan hän ei ole tavannut vastaavaa käytöstä naiselta.
MIkä siis neuvoksi? Pitäisikö vain odottaa, auttaako aika? Onko kyse jostain luottamuksesta vai mistä? Onko teillä vastaavia kokemuksia ja jos on, niin miten niistä on selvitty?
Olen varma, että hän on se oikea minulle ja todella rakastan häntä, välitän hänestä todella paljon ja hän on minulle kaikkeni. Tunteideni osoittaminen on vain minulle todella hankalaa, ajattelen usein kun olen hänen seurassaan, että nyt haluaisin pussata/halata häntä, mutta en vain pysty tehdä sitä. MIeheni on monesti kannustanut minua siihen ja toivoisi, että pystyisin näyttämään tunteeni hänelle fyysisesti. Niin minäkin toivon, sillä se harmittaa kun mieheni on minua kohtaan niin ihana, ja minä taas en osaa kohdella häntä haluamallani tavalla.
Tämä varmaan johtuu osittain luonteestani ja huonoista kokemuksista joita minulla on miesten kanssa ollut. Voisi oikeastaan sanoa, että ihan traumoja on jäänyt johtuen omasta tyhmyydestäni. Olen myös todella säikky, välillä säikähdän kun mieheni yllättäen koskettaa minua ja saatan olla jännittynyt. Hän sanoo, että aikaisemmissa suhteissaan hän ei ole tavannut vastaavaa käytöstä naiselta.
MIkä siis neuvoksi? Pitäisikö vain odottaa, auttaako aika? Onko kyse jostain luottamuksesta vai mistä? Onko teillä vastaavia kokemuksia ja jos on, niin miten niistä on selvitty?
Vastaukset 4
Vanhimmat
On ihan samanlaisia kokemuksia. Itselläni on tunne, että en halua kokea sitä tunnetta että joku saa jalata alta tai mielen sekavaksi. Oman itsensä hallinnan menettämisen pelko :D Joka asiassa täytyisi olla järkevä ja hallita itsensä. Luottamukseen liittynee tai johonkin, eipä tuosta ole itekään selvillä. Ehkä voisi sanoa, että pelottavia tunteita.
Mulla taas menee toosi usein jalat alta ja sitte meen ihan lukkoon sen vuoksi. :D Poikäystävä saattaa kaapata syliin, kun jään vaan siihen kädet täristen möllöttämään. Kerran oon sanonut häntä ihanaksi ja eiköhän se ole jo käynyt selväksi. Mä uskon, että jos vaan lopetat asian ajattelun, se alkaa tulla sulta luonnostaan. Jos ajattelee koko ajan "nyt mä halaan tota" jne. se on vaikeampaa, kun jos toimii sponttaanisti! :)
Katselin tuota viestiäsi ja kertomaasi. Olen mies ja vaikka en ole itse ihan vastaavaa kokenut silti uskon aika hyvin ymmärtävän pelkosi tai miten tätä tunnetta nyt kuvailisi.
Sinulla on huonoja kokemuksia miehistä ja uskon sen. Uskotko että sinulla tulisi olemaan huonoja kokemuksia myös tästä miehestä?
Sanoisin että kyllä. Perustan vastaukseni siihen omaan kokemukseeni ja siihen miten tuntemukseni ovat toteutuneet. Kirjoituksesi viittaa suuresti siihen että kokemuksesi tulee toistumaan.
Miksi? Koska tiedät sen jo itsekkin haet vaan täällä sen tunteen varmistuksen itsellesi.
Ei ihmiset ole täydellisiä. Se parhainkin mies pystyy erehtymään ei sitä voi muuttaa.
Musita että myös sinä pystyt erehtymään ja antamaan sen huonon kokemuksen tälle miehelle. Se toimii kumminkin päin.
Sinun pitää luottaa vaistoosi ja antaa itsellesi mahdollisuus erehtyä. Jos erehdyt se antaa sinulle opin mitä voit hyödyntää myöhemmin jonkun toisen miehen kanssa, toivon mukaan silti hyvässä mielesssä.
Jos taas onnistut niin muista onni ei ole ikuista jokainen päivä voi olla se viimeinen.
Silti onnistuessasi voit saavuttaa juuri sen mistä olet aina unelmoinut.
Teet parhaasi arvioidessasi tätä miestä kuka hän on ja mitä hän haluaa sinusta. Mitä muuta voit?
Ainoastaan toivoa että hän arvostaa juuri sinua ja tekemällä sinut onneliseksi.
Mitä hän on kokenut naisten kanssa jos hän ei ole kokenut sinun kaltaista naista.
Ota selvää mitä hän tahtoo ja mitä hän toivoo ja mistä hän unelmoi.
Onko se sama mistä sinä.
Ei huonot kokemukset tee sinusta huonoa puolisoa tai ihmistä, mutta ne rajoittaa sinun onnea.
Onko onni sinulle se että voit antaa huomiota hänelle vai jotain muuta?
Joka tapauksessa toivon mitä parhainta onnea sinulle!
haittaa. Ei miehillä ole sillä tavalla tunne-elämää kuin naisilla, joten hänelle on varmaan aika yhdentekevää, että tunnetko ylipäätään mitään. Kunhan vain elätte eteenpäin, äläkä stressaa turhasta.