ihminen on aika julma toista ihmistä kohtaan. Kun näitä kirjoituksia täällä lukee, niin ei hirveästi ole lohdutusta, asiallista kommenttia, perimmäinen tarkoitus on kai aina lyödä lyötyä ja mitä julmemmin sen parempi.
Ihminen ei muutu, se on täysin mahdotonta. Jos on pettänyt, niin pettää jatkossakin, se on 100 % varmaa. Jos pettetty haluaa kuitenkin yrittää pettäjän kanssa, petetty on silloin kynnysmatto, pelle ja edelleen se pettäjä pettää, suurimmassa tapuksessa pettäjä pitää edelleen suhdetta yllä, vaikka on vannonut ja vakuuttanut, ettei suhde jatku. Ei ole sellaista mahdollisuutta, että pettäjä ei pettäisi; vaikka suhde olisikin loppunut, niin pettäjä hakee aina uuden salarakkaan. Ei ole toivoa, että kriiseistä opittaisiin, jos jollakulla petetyllä on tunne, että tästä selvitään, niin viimeistään siinä vaiheessa se murenee, kun joku sanoo, että jätä se pukki/huora.
Vaimot haukkuu kakkosia huoriksi ja kakkoset haukkuvat vaimoja kynnysmatoiksi. Pettäjä saa aina vaimoiltaan anteeksi kun pari kyyneltä tipauttaa poskelle ja näin ollen porskuttaa taas salarakkansa kanssa eteenpäin.
Pettäjä on syypää kaikkeen, puhuu valheita aviopuolisolle sekä salarakkaalle ja näin ollen porskuttaa vaan tyytyväisenä eteenpäin. Vaimo ja kakkonen kilpailevat, kumpi on sitten parempi naisena. Petetyn vaimon voi haukkua ja kaikki keinot ovat sallittuja, jotta vaimon ja miehen avioliitto särkyisi. Hinnalla millä hyvänsä rikotaan perhe. Ja kaikki on sen pettäjän vika, salarakas saa katkeruuksissaan tehdä mitä vain; koska hän ei saanut haluamaansa, lopullisesti, niin ei sitten toisetkaan saa. Ja vaimot jossain tapauksessa antavat samalla mitalla takaisin.
Salarakas ei halua ukkomiestä kokonaan, näin ne kakkoset sanoo, eikä heitä hetkauta, mitenkään, miten ukkomiehen perhe käryn jälkeen voi. Ei omatunto kolkuta missään vaiheessa, vaikka vaimo laihtuu kymmeniä kiloja, joutuu turvautuun lääkkkeisiin pitääkseen pään kasassa, lapset käyvät psykologin juttusilla. Mitä enempi perhe kärsii, sen parempi, mitäs meni ukko pettämään, sitä saa mitä tilaa. Kaikki kostaa kaikille, vaimot kakkosien perheille ja kakkoset ukkomiehen perheille, kosto on suloista, niinhän sanotaan.
Kukaan ei koskaan ole vastuussa omista tekemisistään, aina puolustellaan sillä, että kun toi teki, niin minäkin. Eihän se ole salarakkaan vika, kun salarakkaana on vuosikaudet tietäen, että ukko on naimisissa, salarakasta on törkeästi hyväksikäytetty. Ukko on väkisin pitänyt suhdetta yllä ja valehdellut ummet lammet salarakkaalle ja vaimolle vuosikaudet; se huomataan siinä vaiheessa, kun suhde jostain syytä loppuu.
Kenelläkään ei omatunto kolkuta, kukaan ei opi virheistään. Jos joku yrittää ihan oikeasti oppia virheistään ja uskoo, että pystyy muuttumaan, niin sellainen kyllä potkitaan kuoppaan heti takaisin. Kukaan ei kannusta missään vaiheessa muuttujaa, lohduta itkevää oikeasti, tai ota syliin, ja sano, sinä selviät kyllä.
Kaikki tuhoavat toistensa perheitä ja millään muulla ei ole mitään väliä, kun itse on vain oikeassa. Minä en voi olla väärässä, minä olen oikeassa ja olen ylitse muiden. Parempi, kauniimpi, haluttavampi kuin tuo toinen. Kaikki keinot ovat sallittuja.
Nainen on pedoista pahin toiselle naiselle. Se kuka jää kakkoseksi, lopullisesti, niin se jos mikä on vaikea kestää. Sinä sivussa tuhotaan pienten lasten elämät, syyttömien, jotka ovat vasta elämänsä alussa. Se jos mikä sattuu mieheenkin, kun lapset vedetään mukaan. Niin, mieshän se pettäjä on alunperin syyllinen kun petti, hänen pitää kestää, mitä tuleman pitää. Pitää kestää sen entisen salarakkaan kosto, oli se sitten kuinka kamalaa tahansa. Kun kerran on pettänyt, niin se leima pysyy otsassa hamaan hautaan saakka. Ei ole sellaista mahdollisuutta, että syyllisyys joskus väistyisi, kun kerran teit väärin, niin kärsit kärsit.
Onneksi joskus, mutta liian harvoin joku sellainen kuin esim. Mummomuori kirjoittaa pintaa syvemmältä, eikä raapaise vain pintaa tai huorittele, syytä, pukittele, antaa ajatuksia selviämiseen. Ikävä vain todeta se, että hänen tekstinsä hukkuvat jonnekkin ja häntäkin haukutaan, leimataan, kenellä oikeasti on sellaisia kirjoituksia ja ajatuksia, joista meistä jokainen voisi oppia jotakin. Se joka täällä huorittelee tai pukittelee toisia ja syyttää aina toisia osapuolia, niin onkohan heistä kukaan oikeasti pysähtynyt ja alkanut miettiä asioita hiukan syvemmältä? Ehkä löytyisi jotakin, jota muuttaa omassa itsessään, että edes joku perhe säästyisi tuskalta, kivulta, joskus tulevaisuudessa. Että ymmärettäs, että jokainen voisi oppia virheistään, niin ettei enää tahallaan satuttaisi muita. Ottaisi vastuun omista tekemisistään, ainakin.
Se olisi paljon, se.
Haluan vielä näin henkilökohtaisesti kiittää Mummomuoria. Toivoisin, että näen sinun kirjoituksiasi vielä jatkossa. Olet auttanut minua paljon tässä tuskan taipaleella.
Tiedän; tämän kirjoitukseni jälkeen minut haukutaan katkeraksi petetyksi vaimoksi.
T. petetty vaimo
Ihminen ei muutu, se on täysin mahdotonta. Jos on pettänyt, niin pettää jatkossakin, se on 100 % varmaa. Jos pettetty haluaa kuitenkin yrittää pettäjän kanssa, petetty on silloin kynnysmatto, pelle ja edelleen se pettäjä pettää, suurimmassa tapuksessa pettäjä pitää edelleen suhdetta yllä, vaikka on vannonut ja vakuuttanut, ettei suhde jatku. Ei ole sellaista mahdollisuutta, että pettäjä ei pettäisi; vaikka suhde olisikin loppunut, niin pettäjä hakee aina uuden salarakkaan. Ei ole toivoa, että kriiseistä opittaisiin, jos jollakulla petetyllä on tunne, että tästä selvitään, niin viimeistään siinä vaiheessa se murenee, kun joku sanoo, että jätä se pukki/huora.
Vaimot haukkuu kakkosia huoriksi ja kakkoset haukkuvat vaimoja kynnysmatoiksi. Pettäjä saa aina vaimoiltaan anteeksi kun pari kyyneltä tipauttaa poskelle ja näin ollen porskuttaa taas salarakkansa kanssa eteenpäin.
Pettäjä on syypää kaikkeen, puhuu valheita aviopuolisolle sekä salarakkaalle ja näin ollen porskuttaa vaan tyytyväisenä eteenpäin. Vaimo ja kakkonen kilpailevat, kumpi on sitten parempi naisena. Petetyn vaimon voi haukkua ja kaikki keinot ovat sallittuja, jotta vaimon ja miehen avioliitto särkyisi. Hinnalla millä hyvänsä rikotaan perhe. Ja kaikki on sen pettäjän vika, salarakas saa katkeruuksissaan tehdä mitä vain; koska hän ei saanut haluamaansa, lopullisesti, niin ei sitten toisetkaan saa. Ja vaimot jossain tapauksessa antavat samalla mitalla takaisin.
Salarakas ei halua ukkomiestä kokonaan, näin ne kakkoset sanoo, eikä heitä hetkauta, mitenkään, miten ukkomiehen perhe käryn jälkeen voi. Ei omatunto kolkuta missään vaiheessa, vaikka vaimo laihtuu kymmeniä kiloja, joutuu turvautuun lääkkkeisiin pitääkseen pään kasassa, lapset käyvät psykologin juttusilla. Mitä enempi perhe kärsii, sen parempi, mitäs meni ukko pettämään, sitä saa mitä tilaa. Kaikki kostaa kaikille, vaimot kakkosien perheille ja kakkoset ukkomiehen perheille, kosto on suloista, niinhän sanotaan.
Kukaan ei koskaan ole vastuussa omista tekemisistään, aina puolustellaan sillä, että kun toi teki, niin minäkin. Eihän se ole salarakkaan vika, kun salarakkaana on vuosikaudet tietäen, että ukko on naimisissa, salarakasta on törkeästi hyväksikäytetty. Ukko on väkisin pitänyt suhdetta yllä ja valehdellut ummet lammet salarakkaalle ja vaimolle vuosikaudet; se huomataan siinä vaiheessa, kun suhde jostain syytä loppuu.
Kenelläkään ei omatunto kolkuta, kukaan ei opi virheistään. Jos joku yrittää ihan oikeasti oppia virheistään ja uskoo, että pystyy muuttumaan, niin sellainen kyllä potkitaan kuoppaan heti takaisin. Kukaan ei kannusta missään vaiheessa muuttujaa, lohduta itkevää oikeasti, tai ota syliin, ja sano, sinä selviät kyllä.
Kaikki tuhoavat toistensa perheitä ja millään muulla ei ole mitään väliä, kun itse on vain oikeassa. Minä en voi olla väärässä, minä olen oikeassa ja olen ylitse muiden. Parempi, kauniimpi, haluttavampi kuin tuo toinen. Kaikki keinot ovat sallittuja.
Nainen on pedoista pahin toiselle naiselle. Se kuka jää kakkoseksi, lopullisesti, niin se jos mikä on vaikea kestää. Sinä sivussa tuhotaan pienten lasten elämät, syyttömien, jotka ovat vasta elämänsä alussa. Se jos mikä sattuu mieheenkin, kun lapset vedetään mukaan. Niin, mieshän se pettäjä on alunperin syyllinen kun petti, hänen pitää kestää, mitä tuleman pitää. Pitää kestää sen entisen salarakkaan kosto, oli se sitten kuinka kamalaa tahansa. Kun kerran on pettänyt, niin se leima pysyy otsassa hamaan hautaan saakka. Ei ole sellaista mahdollisuutta, että syyllisyys joskus väistyisi, kun kerran teit väärin, niin kärsit kärsit.
Onneksi joskus, mutta liian harvoin joku sellainen kuin esim. Mummomuori kirjoittaa pintaa syvemmältä, eikä raapaise vain pintaa tai huorittele, syytä, pukittele, antaa ajatuksia selviämiseen. Ikävä vain todeta se, että hänen tekstinsä hukkuvat jonnekkin ja häntäkin haukutaan, leimataan, kenellä oikeasti on sellaisia kirjoituksia ja ajatuksia, joista meistä jokainen voisi oppia jotakin. Se joka täällä huorittelee tai pukittelee toisia ja syyttää aina toisia osapuolia, niin onkohan heistä kukaan oikeasti pysähtynyt ja alkanut miettiä asioita hiukan syvemmältä? Ehkä löytyisi jotakin, jota muuttaa omassa itsessään, että edes joku perhe säästyisi tuskalta, kivulta, joskus tulevaisuudessa. Että ymmärettäs, että jokainen voisi oppia virheistään, niin ettei enää tahallaan satuttaisi muita. Ottaisi vastuun omista tekemisistään, ainakin.
Se olisi paljon, se.
Haluan vielä näin henkilökohtaisesti kiittää Mummomuoria. Toivoisin, että näen sinun kirjoituksiasi vielä jatkossa. Olet auttanut minua paljon tässä tuskan taipaleella.
Tiedän; tämän kirjoitukseni jälkeen minut haukutaan katkeraksi petetyksi vaimoksi.
T. petetty vaimo
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse myöskin petettynä ex vaimona tiedän mnyöskin ettei se ole vika toisessa naisessa. Ainut keino sitä onkin selvitä itse tuosta tunnekuohusta ammatti-ihmisten avulla, niitä nyt ei tällä palstalla valitettavasti ole, joten en kamalasti painoarvoa näille kirjoituksille täällä anna. Omaan selviämiseen auttaakin parhaiten oikein hyvät ihmiset ja lähimmät ja sitten terapeutti joka minua auttoi ymmärtämään omat vanvuuteni vanhempana ja äitinä ja eväät selviämään tulevaisuuden pyörteistä.Ei tätä palstaa kannata lukea ainakaan jos haluaa apua tai tukea asioiden käsittelyssä.
olen itsekin petetty, mutta tiedän että pettäjä-mies on syypää kaikkeen. Se että avioliittomme hajosi on loppujen lopuksi MEIDN vika, myös minun. Säin lääkkeitä, kävin terapiassa, yritin itsemurhaa, vain sen takia että mies petti, MUTTA olen tajunnut se, että parisuhteeseen tarvitaan AINA kaksi. Nyt on olo hyvä kun katkeruutta ei ole.