Miehenä v*tuttaa aina ihastua naisiin, joilta ei tipu minkäänlaista vastakaikua. Olen hemmetti tavannut naisia baareissa, harrastuksissa, töissä, matkoilla, netissä, juhlissa ja vaikka huoltoaseman kahvijonossa. Joka kerta kun kohdalle osuu nainen joka minua kiinnostaa, tämä nainen ainakin on täysin kylmä meikäläistä kohtaan. Se on ihan vakio.
En edes hae millään tietyn tyyppisillä kriteereillä, en missiä enkä muitakaan ulkoisia arvoja. Yksinkertaisesti sanottuna naamasta näkee ja sanoista kuulee, onko ihminen samalla aaltopituudella kanssani. Minun aaltopituuteni vaan taitaa muistuttaa vanhan ajan radiopuhelimia, niissä on yksipuolinen linja ja yhtaikainen vuorovaikutus täysin mahdotonta.
En ole erityisemmin hengellinen ihminen, mutta kouluajoilta on jäänyt mieleen sanat "ja siunaa niitä joiden kaipaus on jäänyt vastausta vaille". Nyt tiedän täydellisesti mitä se tarkoittaa. Kaipaan tutustua naisiin joiden näen ja koen olevan samalla aaltopituudella. Mutta vastausta ei heru, ei vahingossa, eikä hyvällä tahdollakaan!
Real Life -kokemuksia on valtavan pitkä lista, mutta viimeisin esimerkkini on netistä. Jutustelin neidin kanssa jolla on profiili treffisivuilla. Kaikki eteni kivasti kunnes hän yhtäkkiä ilmoitti "olen kiinnostunut aivan toisesta miehestä". What? Miksi jutella kivoja minulle ja pitää profiilia edelleen näytillä, vaikka väittää olevansa kiinnostunut jostain tietystä toisesta miehestä? Ei ymmärrä...
Tämä on niin tätä. On minulle ennenkin varatut naiset flirttailleet mutta todella harvoin vapaat naiset. Kaikki hommat menee aivan väärinpäin. Entä jos alankin yhtäkkiä (suuntautumiseni vastaisesti) etsiä itselleni miestä, ehkä kohtalo taas kääntää asiat päälaelleen ja tutustunkin mukavaan naiseen!
Yksipuolinen ihastuminen on aivan kuin joisit vettä tullaksesi känniin. Jos siitä jotain tulee niin hulluksi.
En edes hae millään tietyn tyyppisillä kriteereillä, en missiä enkä muitakaan ulkoisia arvoja. Yksinkertaisesti sanottuna naamasta näkee ja sanoista kuulee, onko ihminen samalla aaltopituudella kanssani. Minun aaltopituuteni vaan taitaa muistuttaa vanhan ajan radiopuhelimia, niissä on yksipuolinen linja ja yhtaikainen vuorovaikutus täysin mahdotonta.
En ole erityisemmin hengellinen ihminen, mutta kouluajoilta on jäänyt mieleen sanat "ja siunaa niitä joiden kaipaus on jäänyt vastausta vaille". Nyt tiedän täydellisesti mitä se tarkoittaa. Kaipaan tutustua naisiin joiden näen ja koen olevan samalla aaltopituudella. Mutta vastausta ei heru, ei vahingossa, eikä hyvällä tahdollakaan!
Real Life -kokemuksia on valtavan pitkä lista, mutta viimeisin esimerkkini on netistä. Jutustelin neidin kanssa jolla on profiili treffisivuilla. Kaikki eteni kivasti kunnes hän yhtäkkiä ilmoitti "olen kiinnostunut aivan toisesta miehestä". What? Miksi jutella kivoja minulle ja pitää profiilia edelleen näytillä, vaikka väittää olevansa kiinnostunut jostain tietystä toisesta miehestä? Ei ymmärrä...
Tämä on niin tätä. On minulle ennenkin varatut naiset flirttailleet mutta todella harvoin vapaat naiset. Kaikki hommat menee aivan väärinpäin. Entä jos alankin yhtäkkiä (suuntautumiseni vastaisesti) etsiä itselleni miestä, ehkä kohtalo taas kääntää asiat päälaelleen ja tutustunkin mukavaan naiseen!
Yksipuolinen ihastuminen on aivan kuin joisit vettä tullaksesi känniin. Jos siitä jotain tulee niin hulluksi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olet liian fiksu.
99% nykynaisista on lutkia ja erittäin monet todella huoria, ei niillä tule menemään hyvin, vaan ne jää kirkuvan lapsilauman kanssa yh:ksi alle 25.
Ole tyytyväinen, ettei se räkälauma ole sinun kimpussasi.
Oli naiset ennen ja pissikset nykyisin ja siinä on vissi ero.
Osa naisista oli ennen neitsyitä naimisiin mennessään.
Olen aivan varma, että se, että ne naikkoset eivät ole lapsena saaneet muuta kuin tarhakasvatusta ilman rakkauden kokemusta ja luottamusta äitiin ja isään, on suuri syy tähän bitch-tautiin, joka ei parane antibiooteilla kuten esim. tippuri.
Toivottavasti tiedät, mitä sukupuolitautipesiä ne nykyhumpsukat ovat täällä Suomessa, toista on monessa muussa maassa, hae ulkomailta kunnon nainen.
Aloittajamiehen kirjoitus todella kuulostaa fiksulta. Onko 99% naisista todella sitä kapeakatseista sopulilaumaa jonka mielestä mies ei saa osata ajatella fiksusti? Todellakin!
Sitä jäljelle jäävää 1%:a kannattaakin sitten tavoitella... Kukaa kellistää neitsyen ja voittaa pelin muiden nenän edestä...
kenties Tshernobylin räjähdyksestä 1986 koitunut ydinlaskeuma on ajan saatossa aiheuttanut tällaista kansallista käytöstä: Suomalaiset, maailman henkisesti kylmin kansa joka tappaa itsensä sukupuuttoon. Ainut lämpö suomalaisissa ihmisissä taitaa koostua jostain radioaktiivisesta toiminnasta kehossa...
Onko tässä jokin yhtälö, että neitsytnaiset arvostaa fiksuja miehiä ja kokeneet naiset hylkii heitä? Siinä ei kyllä olisi järjen häivää, eikä edes tunteella ajateltuna mitään perusteita!
Suomalaiset on henkisesti ja sosiaalisesti niin helvetin kylmiä. Ahdasmielisiä. Suvaitsemattomia. Kateellisia. Omassa noin 200 ihmisen kaveripiirissäni tiedän 3 naista jotka on suvaitsevaisia, avarakatseisia ja ehkä siksi mukavia ilopillereitä. Muut miehet ja naiset on sitä paskanjäykkää nipottajaa joka nostaa meikäläisen niskakarvat pystyyn. Mutta kavereita kuitenkin, muuten minulla olisi vain kolme ystävää!
Monesti kyllä mietityttää voiko vittu sentään olla näin jäätynyttä ja sisäänpäin kääntynyttä kulttuuria!
Kaikki lämpö, empatia, hyväksyvyys ja henkinen yhteys on hävinneet kuin tuhka tuuleen. Sitä löytyy enää ainoastaan vanhemmilta ihmisiltä.
uusi suomalainen kansallislaulu: Kraftwerk - Radioactivity
Tyypillinen suomalainen levynkannessa, tunteeton robotti armoton, kylmä ja julma ilme naamallaan:
http://www.youtube.com/watch?v=QAGCVYDJHss
vuonna 1986?
No vuodella tuskin on merkitystä, oman kokemukseni mukaan 95% vuosina 1970 - 1992 syntyneistä ihmisistä on aikuisikäänsä mennessä kasvanut henkisesti todella kylmiksi yksilöiksi jotka vähät välittää sosiaalisesta hyvinvoinnista.
Mikähän lie mennyt pieleen sitten kultaisen 60-luvun kasvatusmetodien?!